Ehdokashaku

Uusi Suunta kokoontuu säännöllisesti noin kuukausittain. Olisitko sinä halukas liittymään joukkoomme? Haluaisitko antaa oman panoksesi Jämsän ja jämsäläisten hyväksi?
Jos kiinnostuit, ota yhteyttä! <<< linkki Ehdokashaku >>>

LAAKSONEN Pekka, laaksonen.pekka (ät) gmail.com 040 504 06 96
KOKKO Jyrki, jyrki.kokko (ät) gmail.com, 040 547 78 36
EL SAYED Seija, seijaelsayed (ät) hotmail.com, 040 730 24 05

perjantai 27. marraskuuta 2020

Muutamia asioita kaupunginjohtajan kirjoitukseen

Ensinnäkin on erinomaista, että kaupunginjohtaja kirjoittaa säännöllisesti paikallislehteen ajankohtaisista asioista sekä tulevista näkymistä ja ongelma-alueista.

Muutamaan kohtaan haluaisin kutenkin kertoa näkemyksiä kaupunginhallituksen jäsenen näkökulmasta. Helaste toteaa kirjoituksessaan: ”Kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta ja kuten toimintakulttuurin hankkeen perusteissakin on todettu, kantaa vastuun muun muassa työturvallisuuslain mukaisista asioista”.

Toki näinkin, mutta pääasiassa henkilöstöpolitiikka ja työturvallisuuslain mukainen toiminta on delegoitu kaupunginjohtajalle itselleen. Vain hallituksen kieltäessä esim. jonkun työsuojeluhankkeen rahoituksen tai muuten laiminlyödessään raskauttavasti henkilöstöpolitiikan, voi vastuu olla hallituksen. Esim. kuolemaan johtaneessa tapaturmassa poliisin kuulusteluun kutsutaan kaupunginjohtaja, ei suinkaan kaupunginhallituksen edustajaa.

Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen tehtävistä tuo työantajavelvollisuus on vain pieni osa.

Kuntalain mukaan kunnanhallituksen tulee:

1. vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta;

2. vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta;

3. valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa;

4. edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta;

5. vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta;

6. vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta;

7. huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Toivottavasti kaikki kaupunginhallituksen jäsenet ovat sisäistäneet, että heillä on vastuu näistä kaikista seitsemästä kohdasta. Itse otan hallitustyöskentelyssä nämä kaikki huomioon, mutta erityisesti panostan kohtaan 3 ”valvoo kunnan etua”. Siis kunnan ja kuntalaisten etua.

Tehdään yhteistyötä jatkossakin kaupungin arvoja kunnioittaen. Ja ne arvothan siis olivat: avoimuus, yhteistyö ja palvelukyky.

Pekka Laaksonen
Kaupunginvaltuuston jäsen

tiistai 24. marraskuuta 2020

TIEDOTE - Jämsän ja Pihtiputaan sitoutumattomat yhteystyöhön

JÄMSÄN JA PIHTIPUTAAN SITOUTUMATTOMAT YHTEISTYÖHÖN

Uusi Suunta ja Pihtiputaan Parhaaksi, puoluepolitiikkaan sitoutumattomat liikkeet ovat vahvistamassa toimintaansa yhteistyön kautta.

Vaikka ryhmät tekevät täysin omaa paikallista työtään, yhteistyön kehittäminen on huomattu tärkeäksi ja samalla myös helpoksi, koska ryhmien toiminta-ajatus on todettu ”samaan maaliin potkimiseksi”.

Jämsässä sitoutumattomat ovat vaikuttaneet jo useamman valtuustokauden ajan ja Pihtiputaalla ryhmä tuli viime vaaleissa vähän yllätyksenäkin merkittävästi mukaan.

Nyt kumpikin ryhmittymä on tehnyt työtä tulevien vaalien ehdokasasettelussa ja jälki on sen mukaista.

Vaikka vaaleihin on aikaa vajaat puoli vuotta, tilanne on kummassakin kunnassa hyvä, voi jopa luonnehtia erittäin hyväksikin, myhäilevät yhteistyökumppanit.

Realistinen tavoite on valtuutettujen määrän reilu lisääminen.

Yhteistyöllä ja tiedottamisella saamme lisäpotkua myös siten, että haemme ja kannustamme samalla tavalla sitoutumattoman ajatusmaailman omaavia ehdokkaita ympäri Keski-Suomen lähtemään ehdokkaaksi perustamalla omiin kuntiinsa sitoutumattomien listan.

Emme näe aidoksi puolueiden listoille sitoutumattomien mandaatilla menemistä, näinhän kerätään vain ääniä puolueiden laariin.

Haemme yhteistyöllä vahvaa osallistumista myös aikoinaan tuleviin maakuntavaaleihin - varmistamme sitoutumattomien äänen kuulumisen laajemmin myös maakunnassa.

Emme usko, että puoluepolitiikkaa tarvitaan kuntien päätöksenteossa. Mutta uskomme yhteistyön voimaan, vaikka sanonta vähän fraasi onkin.

Lisätietoja:

Uusi Suunta

Seija El Sayed
seija.elsayed@gmail.com
040 7302405

Pekka Laaksonen
laaksonen.pekka@gmail.com
040 5040696

Jyrki Kokko
jyrki.kokko@gmail.com
040 5477836

Pihtiputaan Parhaaksi

Tauno Mattola
tauno.mattola@pp.inet.fi
0400 940632

Onni Nykänen
onni.nykanen@gmail.com
040 5756397

Seppo Kahilainen
seppo@kahilainen.com
0400 474747

sunnuntai 27. syyskuuta 2020

keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Kuntavaalien avaustilaisuus

Viime lauantaina järjestettiin Akuliinan aukiolla ”kuntavaalien avaus”. Monet ovat ihmetelleet miksi Uusi Suunta ei ollut paikalla. Vastaus on hämmästyttävä: ”tilaisuus salattiin meiltä”. Tuon tilaisuuden järjestäjät olivat sopineet, että valtuuston kolmanneksi suurimmalle ja kaupunginhallituksen toiseksi suurimmalle Uusi Suunta ryhmälle ei saa tilaisuudesta missään nimessä kertoa. Luimmekin tilaisuudesta vasta Vekkarista.

Haluamme nyt nostaa tämän esimerkkinä, millaista päättäjien yhteistyö täällä Jämsässä pahimmillaan on. Pyritään eri tavoin hankaloittamaan muiden työtä, silti korostaen viestinnässä yhteistyötä, joka on olemassa nykyään vain paperilla. Tässä ilmapiirissä ei synny yhteistyötä, ei synny kylpylää eikä kirjastoa. Myös Kaipolan kriisin hoitamisessa tällainen salaseuratoiminta ei johda hyvään lopputulokseen.

Vaikka emme päässeetkään Akuliinan aukiolle ”kuntavaalien avaukseen”, niin äänestäjämme voivat olla huoleti. Olemme mukana vaaleissa entistäkin suuremmalla ja osaavammalla joukolla. Nuo osaajat keskittyvät työssään vain Jämsän kaupungin tarpeisiin ja kehittämiseen. Me emme tee työtä puolueelle emmekä itsellemme päästäksemme puoluehierarkiassa kiipeämään vihreämmälle oksalle.

Uusi Suunta
Seija, Pekka, Jyrki, Timo, Hannu ja Eero

maanantai 31. elokuuta 2020

Kaipolan mahdollisuudet ovat todella suuret

Viime viikon uutiset ovat ravistelleet monia tässä kaupungissa ja epätieto ja tiukka aikataulu muutokselle luovat aivan uudenlaisia paineita niin Jämsän hallinnolle ja rakenteille kuin poliittiselle päätöksenteolle. Ymmärrettävästi syitä ja syyllisiä haetaan monesta suunnasta, mutta se on nyt myöhäistä ja tarpeetonta. Jämsä on vuosikausia luottanut tehtaan tuomaan hyvinvointiin. Ehkä olemme tuudittautuneet liiaksikin ison yhtiön turvaan.

Tehdas laitteineen ja rakenteineen ei kuitenkaan ole katoamassa, vaan sen nykyinen tuotanto on lakkautettu ja itse tehtaalle ja siellä kehitetylle huippuosaamiselle tulee nyt löytää uusi käyttötarkoitus, josta saamme tälle kaupungille uuden tulevaisuuden näkymän. Mahdollisuudet uusille käyttötarkoituksille tai tuotannolle ovat todella hyvät, sillä Kaipolan tehdasalueen infra sopii moneen muuhunkin toimintaan kuin vain paperin tuotantoon.

Tehtaan alueelta löytyy voimalaitoksen tuottamaa höyryä erilaisiin lämmitystarpeisiin. Sähköä on saatavissa isompaakin käyttöön ja biologisella puhdistamolla voidaan käsitellä syntyneitä jätevesiä. Suuria massoja ja kappaleita voidaan siirrellä siltanostureilla ja päällystettyä asfalttikenttää voidaan hyödyntää moniin eri tarpeisiin. Valtatie ja rautatiet luovat hyvän logistiikan, joka silti palvelee monia tarpeita. Keräyspaperin siistausrumpua voidaan käyttää muuhunkin käyttöön, kuten esimerkiksi muovin käsittelyyn. Tähän kaikkeen löytyy tietysti myös ammattiosaajia. Esimerkiksi nykyajan kiertotalousyrittäjälle, jopa isollekin sellaisille, löytyisi toimivia tiloja.

Innovaatio lähtee ideasta ja näitä tarvitaan nyt, niin pieniä kuin suuria. Myös rakenteet yritysideoiden kehittämiselle on luotava ja tähän voitaisiin hakea inspiraatiota, vaikka Kajaanin alueelta, jossa samankaltainen tilanne on koettu ja sen jättämien rakenteiden päälle on luotu uutta toimintaa.

Löytäisimmekö siis tälle rakenteelle jonkin uuden tarkoituksen nykymaailman ja talouden tarpeista? Tehdään töitä sen eteen, että Kaipolan tehtaan tuotannon tekijät, niin huippuosaajat kuin koneet ja laitteetkin, saadaan nopeasti uuteen hyötykäyttöön.

Tästäkin tulemme selviämään.

Uusi Suunta Jämsä

lauantai 27. kesäkuuta 2020

Uusi Suunta kesäristeily Päijänteellä

Uusi Suunta navigoi Päijänteelle pe 26.6.2020.👍

Vaarana iloa, naurua ja hemmetin hyvää mieltä💚 

Helteinen keli oli mitä parhain ja koettiin vanhaa Neuvostoliittolaista historiaa vakoojalaivalla. Virallisesti se on ollut kalastajalaiva. Ravintola Myrskystä matkaan otettu ruoka oli maittavaa ja nesteytyksestä pidettiin huolta itse kukin tavallaan. 

Pahiten kylmyydestä kärsineet kävivät saunassa lämmittelemässä ja pulahtivat Päijänteen aaltoinin.

Koettiin suomalaista kesää parhamimmillaan.



tiistai 9. kesäkuuta 2020

Arviointikertomus 2019

Puhe kaupunginvaltuustossa 8.6.2020

Arviointikertomus 2019

Rouva puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet sekä muu kuulijakunta.

Tämä arviointikertomus esittelee vuoden 2019 talouden tilaa, hyvän johtamisen elementtejä ja tarkastuslautakunnan toimintaa.
Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida ovatko valtuuston talousarviossa asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet.

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomio niihin tavoitteisiin, jotka eivät ole toteutuneet. Samalla tarkastuslautakunta arvioi harkitsemassaan laajuudessa strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä sitä toteuttavatko talousarviossa asetetut tavoitteet strategiaa.

Tarkastuslautakunnassa on arvioitu valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen lisäksi kaupungin toiminnan kehittämistä, tavoitteiden asettamista, seurannan prosesseja ja arvioitavuuden edellytyksiä, sekä päätösten toimeenpanojen laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on laadittu toimialojen kuulemisien, seurantaraporttien, tilinpäätösasiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella.

Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa käsittelemään vuoden 2019 arviointia. Kuulemisia oli noin 25 ja niihin osallistui tavallisesti 1-3 henkilöä, mutta jopa seitsemänkin.

Arvioinnin pohjana ovat olleet myös tilintarkastajan kokouksissa antamat suulliset selvitykset ja raportit sekä toimielinten kokouspöytäkirjat ja niiden liitteet.

Tarkastuslautakunta on arvioinut tavoitteiden toteutumista alkuperäisiä talousarvioita vasten.

Tilintarkastaja on hoitanut ammattitaitoisesti roolinsa mukaiset tehtävät. Yhdessä lautakunnan toiminnan kanssa on kaupungin arviointi ja tarkastus tehty kattavasti

Tarkastuslautakunta on tehnyt muun muassa seuraavia havaintoja ja kannanottoja eri toimintojen osa-alueisiin, jotka on kirjattu arviointikertomukseen.

Arviointikertomus kokomaisuudessaan löytyy 8.6.2020 kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirjassa.

Jyrki Kokko
Tarkastuslautakunnan pj.

maanantai 8. kesäkuuta 2020

Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro

Valtuusto 8.6.2020
Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro

Jyrki Kokko

Talouden kanssa painiminen on joka vuotista. Viime vuosi 2019 ei tehnyt poikkeusta aiempiin vuosiin nähden. Mennyt vuosi oli muutosten vuosi. Koettiin edellisen aikakauden loppu ja uuden alku. Organisaatiota laitettiin uusiksi ja uudet tuulet alkoivat puhaltamaan. Syksyllä valittiin uusi kaupunginjohtaja, joka oli jo monessa mukana loppusyksystä.

Tilinpäätössiirtojen jälkeen alijäämää syntyi tilikaudelta -2.4 M€, kumulatiivista alijäämää kaupungilla on tilinpäätöksen jälkeen -0,6 M€. Emme ole ainoita talouskurimuksessa, koska kolme neljäosaa Suomen kunnista teki alijäämäisen tuloksen.

Talouden hoidossa olemme nähneet hyvinkin muuttuvaisia numeroita. On löydetty selkeitä virheitä ja puutteita, joita on sitten korjailtu. Näemme, että luottamushenkilöinä kaipaamme ja jopa ansaitsemme parempaa talouden hoitoa, selkeämpiä sekä jämsäläistenkin ymmärrettävissä olevia numerotaulukoita.

Näkyvimpänä muutoksena Jämsässä oli vuoden aikana Keskuskadun saneeraus. Kadusta tuli näyttävä, vaikka kritiikkiäkin matkan varrella kuultiin. Avajaiset kokosivat erittäin suuren joukon jämsäläisiä kadulle ja kadun varteen. Kumpa keskustamme olisi aina näin vilkas.

Parhaillaan on meneillään Jämsässä iso ja merkittävä investointi puhdistamon saneeraus. Kiristyneet ympäristövaatimuksen olivat syynä tähän investointiin. Pitkästä aikaan näemme Jämsässä torninosturin.

Himoksen kylpylähankkeen askelmerkkejä edelleen aseteltiin ja emme tiedä vieläkään tänä päivänä onko ne oikein asetettu. Odotamme huomista kuin kuuta nousevaa. Mahdollinen investointipäätös tulee aiheuttamaan positiivisen kierteen Jämsään rakentamisen ja henkisen tilan suhteen.

Kylpylän investointipäätös laukaisisi ison investointien patouman. Tosin voimme kehittää Himosta jo sitä ennen mahdollistamalla muita kehityshankkeita.

Muuttoliike on Jämsästä poispäin eli maakuntakeskuksiin. Se on valtakunnallinen ilmiö. Perusdilemmana on kuitenkin työpaikat, mikä ohjailee muuttoliikkeen suuntaa. Me voimme yrittää vaikuttaa poismuuttoon yrittämällä hidastaa sitä. Kun muuttoliike on poispäin, niin tulee henkilöstömenojenkin olla laskevalla trendillä. Muuten emme ole kestävällä pohjalla.

Sote- ja maakuntauudistus ei edennyt vuoden aikana. Jämsä on tekemässä omaa sote -selvitystä ja sen odotetaan tuovan taloudellista hyvää.

Talouden tasapainottamisessa emme ole saavuttaneet toivottua tulosta, tasapainoa. Rakenteellisen alijäämän korjaamiseksi tehdyt toimenpiteet eivät edelleenkään ole tuottaneet riittävää tulosta. Kun veronmaksajien määrä on selvästi vähentynyt ja jatkossakin vähentynee, niin myös kaupungin henkilöstön määrän tulee vähentyä ja kulujen pienentyä.

Voisimme harkita jo puheeksi tullutta vesi ja aterialiikelaitosten yhtiöittämistä taloustilanteen korjaamiseksi. Edelleenkin kaupungilla on vielä sellaista omaisuutta, jota voidaan myydä.

Tilinpäätös tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta.

Toivottavasti vireys ja idearikkaus Jämsän asioiden hoidon ympärillä säilyy, ettei koettaisi poliittista turhautuneisuutta kunnallisen päätöksenteon ja muutoksien hitauteen.

Vielä kun muistetaan puhaltaa yhdessä yhteiseen hiileen, niin hyvä tästä vielä tulee.

Kuten jo nyt tiedämme, niin kuluva vuosi 2020 tulee asettamaan meidät koville koronan takia talouden saralla.

Haasteet on tehty voitettaviksi.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2020

Kestääkö Jämsä henkilöstön palkkausvimman?

Elinvoimajohtaja kertoi viime Vekkarissa oman näkemyksensä rakennusvalvonnan tilanteesta. Kirjoituksessaan hän toteaa, että muutama vuosi sitten osastolla oli 9 työntekijää ja nyt 3. Kyseenalaistan tämän väitteen, sillä rakennusvalvonnasta on siirretty sihteerit ja tukipalvelut Toimistopalvelu-tiimeihin, josta käsin he edelleen tekevät samoja rakennusvalvonnan töitä kuin tähänkin saakka. Eli henkilöstömäärä ei ole pienentynyt juuri lainkaan. Tuolla toimistopalveluhankkeella oli tarkoitus tehostaa sihteeripalveluja ja välttää jokaisen yksikön palkkaamasta omia tukipalvelujaan.

Elinvoimajohtaja toteaa myös, että valvontatehtäviä on edelleen 400-500 kpl/vuosi. Tottakai on, jos jokainen puukatos ja huvimaja otetaan tarkastusbyrokratian rattaisiin isompien rakennusprojektien lailla. Nuo mainitut piharakennukset eivät mielestäni ole varsinaisia riskikohteita, ja niiden osalta olisikin syytä muuttaa tarkastuksen käytäntöjä ja minimoida niihin käytetty aika. Ymmärrän tarpeen turvallisuustarkastuksille, mutta valtaosa piharakennuksista on tehdastuotteita, joiden rakenteet on tarkastettu jo suunnitteluvaiheessa. Niiden perustukset eivät myöskään vaadi isompien rakennusprojektien kaltaista tarkastustoimintaa.

Myös naapurikuntien yhteistyötä rakennusvalvonnassa voisi vaihtoehtoisesti kehittää, jotta vähenevät resurssit saataisiin tehokkaaseen käyttöön. Voisivatko esimerkiksi naapurikunnat tehdä yhteistyötä mm. loma-aikoina ja silloin jos jossain kunnassa rakennetaan normaalia enemmän?

Voitaisiinko myös ulkoistettuja tarkastajia käyttää tarvittaessa? Aina ei välttämättä tarvitse palkata uutta henkilöä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, kun emme tiedä tulevaisuuden näkymiä.

Arvostan viranhaltijoiden työtä, mutta meidän kaikkien on huomioitava se tosiseikka, että Jämsän taloudelliset resurssit ovat heikentyneet ja heikkenevät edelleen. Siksi myös hallintokuntien on osattava priorisoida toimintansa vain tärkeimpiin kohteisiin. Tämä kaikki edellyttää erityisesti yksiköiden vetäjiltä uutta ajattelua. Jos emme muuta käytäntöjä, niin mikään muu ei muutu kuin kuntalaisten verokuorma, itse toivoisin että pystyisimme harkitsemaan vaihtoehtoja.

Haluaisin silti kiittää virkamiehiä minulle suoraan tulleista vastauksista ja perusteluista.

t. Pekka Laaksonen

US

keskiviikko 20. toukokuuta 2020

Kestääkö kaupungin talous viranhaltijoiden palkkausvimman?

Kaupunginhallitus päätti maanantain kokouksessaan uusista viroista. Osa oli perusteltujakin mutta kovasti ihmetyttää se, että rakennusvalvontaan palkataan lisähenkilö. Rakennusvalvonnassa on 3 tarkastajaa ja kuten tiedämme kaupungissa ei rakenneta juuri mitään. Ei ole rakennettu vuosiin, eikä tulevatkaan vuodet kovin kiireisiltä vaikuta. Eikö siis olisi kannattanut jättää virka täyttämättä ja täyttää se vasta kun tilanne toivottavasti paranee, jos paranee. 

Vastustin jyrkästi kyseisen viran perustamista, sillä me kuntalaisethan sen maksamme. Valtapuolueen argumentti viran perustamiselle oli seuraava:” Näin keväällä rakennetaan paljon huvimajoja ja vastaavia”. Olemme nyt siis perustaneet rakennustarkastajan viran huvimajojen rakentamista varten. Hintalappu on noin 70.000 €/vuosi henkilösivukuluineen.

Syksyllä meitä Jämsäläisiä odottaa raju verojen korotus. Pääosin se johtuu Koronasta, mutta osa johtuu silkasta hölmöilystä.

Pekka Laaksonen
Puolueista riippumaton Uusi Suunta

perjantai 8. toukokuuta 2020

Uusi Suunta kokous 7.5.2020 klo 19 Varpaisniemessä

Lukuisien etäkokouksien jälkeen päätimme kokoustaa ihan nenätysten ja livenä. Kokoonnuimme Varpaisniemen grillikatokseen eväinemme. Keskustelimme ajakohtaisista Jämsän asioista ja tulevaisuuteen liittyvistä aiheista. Keli oli hieman viileä, mutta kuitenkin aurinkoinen.


maanantai 6. huhtikuuta 2020

Oikaisuvaatimus

Jämsä 1.4. 2020

Jämsän tekninen lautakunta
Keskuskatu 17
42100 Jämsä
puhelin 020 638 2000 (vaihde)
sähköposti kirjaamo@jamsa.fi

Oikaisuvaatimus
Päätös, johon haetaan muutosta:

Haen päätöstä Jämsän Teknisen lautakunnan tekemään päätökseen no 33 koskien maanvuokrausta GRK-Infra Oy:lle, LIITE 1.

Tekninen lautakunta, Pöytäkirja 26.03.2020/Pykälä 33, Maanvuokrasopimus / 182-437-1-153 / GRK Infra Oy

Miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

Tehty päätös pitää kokonaisuudessaan mitätöidä, koska se on lain vastainen, Kuntalaki 130 §, LIITE 4.

Lisäksi asiasta 26.11.2018 tehty valtuustoaloite on käsiteltävä valtuustossa ennenkuin asiaa tuodaan uudelleen Tekniseen lautakuntaan (liite valtuustoaloitteesta ohessa, LIITE 2).

Muutosvaatimuksen perusteet:

Jämsän ei tule missään tilanteessa sallia laittomuuksia eikä lain vastaisia päätöksiä. Kyseinen päätös rikkoo kuntalain kohtaa 130 (liite lain kohdasta oikaisuvaatimuksen liitteenä, LIITE 4).

Kuntalaki sanoo aukottomasti pykälässä 130, että kunta ei saa myydä tai vuokrata omistamaansa kiinteistöä yli kymmeneksi vuodeksi muutoin kuin avoimella, julkisella kilpailutuksella tai perustuen puolueettoman toimijan tekemään AKA arvioon. Teknisen lautakunnan päätöksen 33 mukaan vuokraus esitetään tehtäväksi vyöhykehinnalla, joka siis rikkoo kuntalain kyseistä kohtaa 130.

On myös syytä todeta, että muutkin kierrätysalalla toimivat yhtiöt, jopa paikkakunnalla jo toimivat, haluaisivat tehdä tarjouksen kyseisestä alueesta vieläpä selkeimmillä ehdoilla kuin GRK-Infra Oy. Näin ollen myös kilpailulain henkeä rikotaan merkittävästi. Esitän, että kyseisen alueen vuokrauksesta järjestetään reilu ja lain vaatimukset täyttävä avoin ja julkinen kilpailutus. Tämän jälkeen voidaan kierrätysliiketoiminta aloittaa alueella.

Kuten yllä on mainittu vyöhykehinnoittelu ei ole lain mukainen hinnan määrittelytapa vuokrattaessa tai myytäessä kunnan kiinteistö yli 10 vuodeksi. Lisäksi on todettava, että vyöhykehinnoittelulla määritelty vuokrahinta on todella alhainen kattaen tuskin edes alueen puiden kasvun tuottoa.

Siitä, että aluetta ollaan vuokraamassa ilman kilpailutusta, on myös tehty valtuustoaloite 26.11 2018. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 12 valtuutettua ja sen käsittely on velvoitettu tekniselle johtajalle sekä hallintojohtajalle. Tekninen johtaja ei ole käsitellyt aloitetta lainkaan ja hallintojohtaja on ilmoittanut, että hänellä ei ole substanssiosaamista kyseiseen asiaan.

Outoa on erityisesti se, että juuri samainen tekninen johtaja ajaa voimakkaasti sopimuksen tekemistä juuri GRK-Infran kanssa, ja pyrkii eliminoimaan vaatimukset kilpailuttamisesta.

Lisäksi haluan muistuttaa, että vuodesta 2017 jatkunut GRK:n toiminta alueella ei täytä alueen ympäristöluvan vaatimuksia. Ympäristöluvan mukaan alueelle saa tuoda jätettä vain Jämsän lähialueilta. Nyt jätettä toimitetaan koko Suomen alueelta ja ehkä ulkomailtakin (LIITE 5.1 Ympäristöluvan 27.9.2004 kohdasta 2.2). Tätä ympäristölupaa on täydennetty 12.3. 2008 koskien valumavesien päästöarvoja LIITE 5.2.

Ote liitteestä 5.1

2.2. Etusijalle tulee asettaa Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n osakaskuntien alueilla syntyvät jätteet. Mikäli osakaskuntien määrä muuttuu tai jätteenkäsittelyaluetta ryhdytään muiden järjestelyiden perusteella käyttämään säännöllisesti osakaskuntien ulkopuolisten kuntien tarpeisiin, tulee toiminnanharjoittajan ilmoittaa asiasta ympäristökeskukseen. Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n tulee edelleen kannustaa ja tukea osakaskuntia jätteen synnyn ehkäisyssä sekä jätteiden syntypaikkalajittelussa. (YSL 43, 45 ja 50 §:t, JL 4 ja 51 §:t)

Liitteet:
1 Jäljennös päätöksestä, josta valitetaan
2 Jäljennös valtuustoaloitteesta 26.11.2018
3 Selvitys valitusajan alkamisesta sekä oikaisuvaatimuksen jättämisen päivämäärästä
4 Kuntalaki 130 §
5.1. Ympäristölupa 27.9.2004
5.2 Ympäristöluvan täydennys 12.3. 2008 koskien valumavesien päästöarvoja

Allekirjoitus 1.4.2020
Joonas Valkeajärvi

Metsä- Kivelään liiketoimintaa

Kaupunki on vuokraamassa Juokslahden Metsä-Kivelästä 5,5 ha:n alueen jätteen käsittelyyn ulkopuoliselle toimijalle. Jämsän Seudun artikkelissa kerrotaan, että alueelle ei olla läjittämässä jätettä.

Totuus kuitenkin on, että tehdyt sopimukset perustuvat nimenomaan siihen, että alueelle tuodaan maatumattomia jätteitä, joita ei voida hyötykäyttää kierrättämällä takaisin raaka-ainekäyttöön. Alueelle läjitetään mm. asbestijätettä, hiilikuitua ja eristemateriaaleja. Muiden jätteiden osalta pyritään kierrättämään materiaalit hyötykäyttöön. Vuokraaja on jo tehnyt alueella jäteliiketoimintaa parin vuoden ajan ja jokainen voi itse käydä toteamassa, että tuotu materiaali (asbesti, hiilikuitu ja eristysmateriaalit) on läjitetty alueelle ja pysyy siellä tulevat vuosisadat. Ne eivät maadu.

Meille jämsäläisille ei pitäisi kertoa ”muunneltua totuutta”, kuten poliitikot sanovat. Meille pitää kertoa aitoja totuuksia. Emme elä Erdoganin Turkissa vaan sivistyneessä Suomessa.

Päätöstä perustellaan työllistävällä vaikutuksella. Näin toki onkin ja työtä Jämsä kaipaa. Vuokraajan kanssa tullaan tekemään sopimus ja hyvä niin, mutta sen sopimuksen on oltava lain mukainen ja sitä ei pidä puolustella väärillä tiedoilla. Nykyinen sopimus ei täytä kuntalain 130 § ehtoja ja on siis laiton. Vielä tarvitaan siis hienosäätöä.

Eritysesti tässä asiassa huolestuttaa toi tiedottamisen oikeellisuus. Kuinka voimme luottaa viranhaltijoihimme, kun he toistuvasti syöttävät päättäjille väärää tietoa. Hallitus ja valtuusto ei voi tietää, mitkä esitetyt ”faktat” ovat totta ja mitkä eivät.

Uusi Suunta
Joonas Valkeajärvi
Pekka Laaksonen
Jyrki Kokko

tiistai 11. helmikuuta 2020

Valtuustoaloite – Julkisten esityslistojen jakaminen valtuutetuille

Kaikki julkiset asialistat tulee jakaa sähköpostilla kaikille kaupunginvaltuutetuille, kun asialista julkaistaan.

Julkisia esityslistoja ovat Jämsän kaupungin nettisivuilla julkaistut aineistot; lautakuntien, johtokuntien ja hallituksen esityslistat.

Tämä helpottaa päätettäviin asioihin perehtymisessä ja valmistautumista jo ennakolta.

- - -

Ryhmämme käy esityslistoja läpi säännöllisesti jo nyt. Valmistaudumme tuleviin päätöksiin, niin huolella, kun se on mahdollista. On ollut havaittavissa, että valtuutetut eikä muut luottamushenkilöt oikeasti tiedä, mistä päätetään.

Tähän esityslistojen jakamiseen liittyy myös se, että asioiden esittely on "puutteellista". Hulevesimaksut on oikeasti hyvä esimerkki etteivät luottamushenkilöt (lautakunta, hallitus, valtuusto) tienneet, mistä päätetään. Esimerkkejä on lukuisia muitakin.

maanantai 10. helmikuuta 2020

Jämsän 3.200.000 €:n ydinvoimasijoitus

Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan KHO:lle toimitetusta Jämsän ydinvoimasijoituksen purkuhakemuksesta.

Jämsän muutama poliittinen päättäjä ja pari johtavaa viranhaltijaa tekivät 2015 päätöksen korkeariskisestä ja suuresta (3,2 M€) sijoituksesta Fennovoiman ydinvoimalan osakkeisiin. Aloite moiseen ”sijoitukseen” tuli Jämsän Aluelämpö Oy:n hallitukselta. Teimme tuon KHO:n purkuhakemuksen siksi, että monet jämsäläiset ovat pyytäneet tuon sijoituspäätöksen perusteellista selvittämistä. Keskustellessamme jämsäläisten kanssa on monesta suusta myös kuulunut vaatimus:” haluamme rahamme takaisin!”

Mitä lakia rikotaan:
Kuntalaissa kielletään korkean riskin sijoittaminen kunnilta, joten tuo sijoituspäätös on lain vastainen. Kunnassa korkeinta päätösvaltaa edustaa kunnanvaltuusto, mutta tuo pieni päättäjien piiri päätti olla viemättä sijoituspäätöstä valtuustoon. Valtuustossahan moinen asia olisi varmuudella tyrmätty. Siis tuo pieni ryhmä otti vallan omiin käsiinsä.

Päättäjien vastuu: Poliittiset päättäjät ottivat niin sanotun ”poliittisen vastuun”, joka tunnetusti tarkoittaa sitä, että poliitikko ei vastaa tekemisistään. Nyt kuitenkin KHO:ssa katsotaan mikä on päätöksen tekijöiden juridinen vastuu. Poliitikollakin on hallitustyössä ihan oikeasti vastuu tekemisitään.

Riskit: Pöyryn tekemän selvityksen mukaan Fennovoimaan sijoittaneilla, siis myös meillä jämsäläisillä, on taloudellinen vastuu ydinvoimalan kaikista ongelmista koko sen käyttöiän ajan, joka on 70 vuotta. Siis meille on laitettu naru kaulaan vuodesta 2030 aina vuoteen 2100, jos lasketaan, että ydinvoimala valmistuu noin 2030. Myös rakentamisaikainen vastuu lisäkustannuksista on meillä. Tuo vastuu kattaa jopa ydinjätteen loppusijoituksen. Sopimuksessa on ainoastaan sovittu, että mahdollisesta ydinkatastrofista sijoittaja ei joudu vastuuseen.

Tehdessään sijoituspäätöksen tuo pieni klikki ei tehnyt minkäänlaista riskianalyysia. Päätös tehtiin ”musta tuntuu” periaatteella, kuten niin monet Jämsän päätökset.

Arvoisa lukija, päätä itse onko ydinvoimasijoitus mielestäsi riskisijoitus ja sijoittaisitko omia rahojasi näillä ehdoilla?

Haluamme, että jämsäläinen päätöksentekokulttuuri muuttuu perusteellisesti. Päitäkin voi tässä prosessissa putoilla ja vastuu voi muuttua konkreettiseksi vastuuksi.

Uusi Suunta

keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Kokouksia

Päivitetty lista löytyy tämän linkin takaata.

Su 2.2.2020 klo 18.00-19.00 
Uusi Suunta hallituksen kokouksen "etkot" (max. 1 h), Neste Jämsä

Ma 3.2.2020 Kaupunginhallitus

Ma 10.2.2020 klo 18 
Kaupunginvaltuuston kokous, Vitikkala sali

To 13.2020 klo 17 
Yritysvierailu erikseen sovitussa kohteessa, varmistuu?

Ma 17.2.2020 Kaupunginhallitus

To 20.2.2020 klo 16 
Yritysvierailu erikseen sovitussa kohteessa

To 20.2.2020 klo 18.15-20.00 
Uusi Suunta kokous, Jokivarren puukoulu

Luottamushenkilön tehtävä

Normaali päätöksenteko perustuu periaatteessa siihen, että lautakunnat ensin käsittelevät asian. Sen jälkeen kaupunginhallitus käsittelee asian. Ja lopuksi kaupunginvaltuusto päättää ylimpänä päätöksenteon elimenä. Näin se pääsääntöisesti menee.

Ryhmät on ohjeistettu kaupunginvaltuuston puheenjohtajan toimesta, että tutustukaa lautakuntien esityslistoihin etukäteen ja käykää poliittista keskustelua. Samoin on ohjeistettu, että tutustukaa hallituksen esityslistoihin etukäteen ja käykää poliittista keskustelua.

Käymme Uusi Suunta -ryhmässämme jatkuvaa poliittista keskustelua päivittäin.

Olemme toimineet annettujen ohjeiden mukaan;
- on tutustuttu esityslistoihin ja
- käyty poliittista keskustelua.

Se herättää kuitenkin pahennusta, jos otamme selvää, mitä tulemme päättämään tai oikeasti ollaan päättämässä. Jossain asiassa tehtyjen päätöksien vaikutukset selviää vasta myöhemmin. Jo tehtyjen päätöksien suhteen pitäisi tehdä myös korjausliikkeitä, myöntää tehdyt virheet ja korjata ne. No tämä tuntuu oleva politiikassa aivan vieras käsite.

Lisäksi kirjoitamme selvitetyt asiat selkojämsällä.
Me emme ole kumileimasin, emmekä tule olemaan. Se mikä päätöksenteosta puuttuu on taustojen laaja-alainen selvittäminen päättäville elimille ja riittävän ajoissa, jotta poliittiseen keskusteluun jää aikaa.

Ehkä tässä olemme menneet vikaan, kun otamme selvää etukäteen, mistä päätämme?

Jätöksiä ja outoja sopimusesityksiä

Ajatellaanpa, arvoisa lukija, että sinulla olisi 1,5 ha tontti. Yritys XXX Oy haluaisi vuokrata sinulta tuon tontin 30 vuodeksi ja perustaa sinne jätteen läjitysalueen. Sinä saisit vuokraa 400 €/kk. Tuo läjitettävä jäte olisi maatumatonta teollisuusjätettä mm. hiilikuitua, rakennusjätettä, erilaisia eristeitä sekä runsaasti asbestia. Jätettä tulisi koko Suomen teollisuudelta, mutta paikalliselle teollisuudelle ei tilaa olisi. Vuokraava yhtiö tekisi jätteen vastaanotolla hyvää tulosta ja vuosiliikevaihto olisi noin 300.000- 500.000 €.

1,5 ha alueelle sataa luonnollisesti vettä ja lunta, joka imeytyy kentän läpi, kerätään alueen pohjalta ja johdetaan sinun viemäriisi. Sinun vastuullasi olisi jäteveden puhdistus. Jäteveden sisältämistä jäämistä ei XX Oy antaisi mitään takuu-arvoja ja mittauksetkin jäisivät sinulle. Valumavesi on sitä paljon puhuttua hulevettä, mutta XXX Oy ei todennäköisesti maksa hulevesimaksua, sillä tontti ei ole kaava-alueella. Tuo jätevesi vastuu jäisi sinulle myös 30 vuoden vuokra-ajan jälkeen. Sade ei lakkaa, vaikka sopimus umpeutuu.

XXX Oy lupaisi maisemoida alueen 30 vuoden sopimuksen päätyttyä, mutta ei antaisi siitä mitään vakuuksia. Vuokra-ajan jälkeen alueen kaikki vastuut kerätystä jätevuoresta jäisivät sinulle jätelain mukaan. Tuo vastuu olisi sinulla, ja lapsillasi, ja lapsenlapsillasi aina viimeiseen auringonlaskuun saakka.

Tekisitkö moisen sopimuksen? Et varmasti.

Mutta kaupunkipa on tekemässä moista sopimusta Metsä-Kivelän 1,5 ha tontillemme juuri tuolla 400 € kuukausivuokralla. Asia esitettiin tekniselle lautakunnalle viime viikolla. Äänestyksen jälkeen asia saatiin vaivoin jäämään pöydälle. Seuraavaan kokoukseen on kuitenkin kaivettu naftaliinista jopa eläkkeelle jäänyt ex tekninen johtaja puolustelemaan tuota niin houkuttelevaa sopimusta.

Herran jestas. Mikä tätä kaupunkia oikein vaivaa!


Uusi Suunta Valtuutetut

Pekka Laaksonen,
Jyrki Kokko, 
Seija El Sayed, 
Eero Hakonen, 
Timo Salokorpi, 
Hannu Loberg

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Konilannotkon risteysalueen parantaminen

Paunun kiertoliittymän turvallisuuden parantamiseen on Jämsän kaupungin talousarviossa 2020 varattu 280.000 €.

Jämsänkosken taajamassa on liikenteellisesti yhtä vaarallinen alue Jämsänkosken yhtenäiskoulun oppilaille. Konilannotkon risteysalue on turvaton varsinkin aamuisin, kun koulun oppilaita tuodaan autoilla kouluun. Koululaisten ja raskaanliikenteen kulkureitit risteävät Konilannotkossa. Raha voitaisiin myöntää 2020 Jämsän kaupungin lisätalousarviossa.

Koskentien pysäköinti- ja liikennejärjestelyt 865.000 € tulee poistaa talousarviosta tai siirtää myöhemmäksi, koska tie on hyvässä kunnossa. 

Tästä Koskentiehen varatusta rahasta voitaisiin tehdä Konilannotkon risteysalueen parantaminen. Suunnittelu olisi hyvä tehdä tänä vuonna ja toteutus sen jälkeen.

Uusi Suunta -ryhmä