keskiviikko 15. syyskuuta 2021

Uusi Suunta tavoitteet 2021-2025

Tavoitteemme vaalikaudelle 2021- 2025

TÄRKEIMMÄT:
1. Sairaalan toiminnan jatkamisen varmistaminen
2. Kaipolan uusille yrittäjille tukea - kaavoitus, valtion tuet, ELY:n tuet
3. Kaupungin toiminnot Jämsänkosken kaupungintalolle
4. Päätöksenteko palautetaan ”kabineteista” valtuustolle
5. Kaupungin organisaation tehostaminen, nyt 960 henkilöä
6. Himoksen yrittäjille järjestetään toimintaedellytykset investointien suorittamiseksi mm. kaavoitus joustavaksi
7. Jäteasiat kaupungilta ammattilaisille tai yhteisyritykseen
8. Jäsenkirjanimitykset pois

MUUT TAVOITTEEMME:
1. Rasuan uimaranta ja tie siirrettävä kaupungin omistukseen
2. Konserniyhtiöiden tehtävien ja tavoitteiden selventäminen sekä osinkojen määrittäminen
3. Tyhjistä kiinteistöistä luovutaan tai ainakin lämmitys lopetetaan mm. Kankarisveden koulun lämmitys 80000 €/v, kaupungintalo 60000 €/v
4. Kaupungin perustehtävät tulee hoitaa omien virkamiesten toimesta ja konsulttien palkkaamista tulee välttää
5. Koskenpään, Länkipohjan ja Juokslahden koulupäätös pitää
6. Fennovoiman sijoitus selvitetään loppuun saakka

maanantai 23. elokuuta 2021

Kokousten esityslistat ja pöytäkirjat

Jämsän kaupungin kokousten esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät oheisten linkkien takaata.

Vanhat näkyvät täällä
http://jamsa.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_handlers&id=

ja uudet 1.8.2021 alkaen ovat täällä
https://jamsa10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_handlers&id=

Sivun oikeassa laidassa on myös linkit kyseisiin paikkoihin.

maanantai 24. toukokuuta 2021

Tilinpäätös 2020 - Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 24.5.2021 Jyrki Kokko

Talouden kanssa painiminen on jatkunut myös vuonna 2020. Vaikka talousarvio ja ennusteet vuoden varrella osoittivat välillä heikkoakin tilannetta, niin Jämsän kaupungin tilikauden tulos oli reilusti positiivinen 4,2 M€. Tulos vaikuttaa hyvältä, mutta tulee tietää, miten siihen on päästy. Valtion korona-avustusten myötä saavutettiin tämä tulos. Näin tapahtui myös muissa Suomen kunnissa. On sitten totta tai ei, niin plussalle päästiin. Tämän seurauksena kumulatiivinen alijäämä nousi reilusti plussalle. Nyt kumulatiivinen ylijäämä on +3,6 M€.

Vuonna 2020 on kaupungin tiedottamisen kulttuuri muuttunut. Esillä olevia asioita on tuotu lehdistössä niin kuin digitaalisessa maailmassa tiedoksi kuntalaisille. Erilaisten tutkimusten mukaan tiedottaminen ei ole koskaan riittävää. Elämme kuitenkin tiedottamisen suhteen aivan erilaisessa maailmassa vuonna 2020 kuin sitä edeltävänä vuonna.

Päätöksenteossa on ollut hyvin erilaisia asioita päätettävänä. Päätöksenteko on sujunut hyvin eli päätöksiä on tehty. Kuitenkin on olemassa erilaisia tiedossa olevia asioita, jotka tulee ottaa käsittelyyn tulevalla valtuustokaudella ja jo vuonna 2021. Yksi näistä asioista on strategian päivittäminen, jota ei ole tehty vuonna 2020. Tämä olisi tullut tehdä, koska maailma on merkittävästi muuttunut ympärillämme.

Jämsäläisten keskuudessa on paljon keskusteltu hankintaosaamisesta. Sitä säätelee hankintalaki. Kilpailuttaminen on taito- ja tahtolaji. Kukin kilpailutus vaatii paljon tietoa ja taitoa. Suurempien hankintojen tarjouspyynnöt pitäisi tulla luottamusmieskäsittelyyn ennen niiden julkaisemista on edelleen relevantti asia. Oikeilla elementeillä voidaan kilpailutusta suunnata paremmin paikallisille yrityksille sopivammiksi. Tämä tuo elinvoimaa ja työllisyyttä seutukunnallemme. Tässä voimme kehittyä.

Myös voimassa oleva, vuodelta 2014 peräisin olevaa hankintaohjeistusta tulee noudattaa. Erityisesti tarkkana pitää olla silloin, kun hankintakilpailuun osallistuu kaupungin johtavassa asemassa oleva luottamushenkilö tai hänen yrityksensä. Tällaisia arvelluttavia tapauksia on ja niistä kuntalaiset ovat ottaneet yhteyttä.

En malta olla palaamatta aiempien vuosien tapaan aiheeseen kaupungin henkilöstömäärä, vaikka se on ns. kielletty aihe. Kuten hyvin tiedämme pääkaupunkiseutu ja maakuntakeskukset vetävät ihmisiä puoleensa työpaikkojen myötä. Asukaslukumme on ollut laskussa jo pitkään, niin kuin monessa muussa vastaavassa seutukaupungissa Suomen maassa. Tästä huolimatta Jämsän kaupungin henkilöstömäärä on pienoisessa kasvussa, kun suunta pitäisi olla toisenlainen. Kolmen viimeisen vuoden aikana 2018-2020 on kaupungin koko henkilöstömäärä kasvanut 940-945, kun samaan aikaan asukasluku on vähentynyt 20600-19889 eli 711 hengellä. Olemme pian kestämättömässä tilanteessa, kun tiedetään, että henkilöstökulut ovat iso menoerä taloudessamme. Siis Jämsän kaupungin henkilöstömäärä tulee olla balanssissa vähenevään asukasmäärään nähden.

Jämsän kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä on ollut viime vuosina noin 18,5 työpäivää vuodessa. Vaikka luku on maan kuntien keskiarvoa, verrattuna esimerkiksi teollisuuteen määrä on kaksinkertainen. Erään laskelman mukaan tämä on noin yli 6 M€ vuodessa palkkakulua sairausajoilta. Tilannetta on aktiivisesti ja konkreettisin toimin pyrittävä parantamaan mm. kehittämällä työergonomiaa, selkeyttämällä tehtäväkuvia, ottamalla tehokkaammin käyttöön varhaisen tuen malli ja ennen kaikkea kehittämällä johtamista. Siten saadaan taloudellista säästöä ja parannetaan työviihtyvyyttä.

Palaan vielä tulokseen. Vaikka tulos vaikuttaakin numeroiden valossa hyvältä, niin totuus on toisenlainen. Tulos muodostui voitolliseksi pelkästään valtion korona-avustusten myötä. Karu totuus on kuitenkin se, että meillä on rakenteellista alijäämää yli 1 M€. Tosin tämä rakenteellinen alijäämä näyttäisi olevan pienempi kuin aiempina vuosina. Tämän kanssa on tehtävä töitä vuonna 2021 ja varmaan sen jälkeenkin. Prosentuaalisesti alijäämä on vain 0,5-1 %, joten mikään tekemätön paikka talouden tasapainotus ei ole.

Toivotaan, että rokotuksien myötä pääsemme siirtymään vuoden 2021 loppupuolella normaalimpaan arkeen myös Jämsässä.

Vuosi 2020 oli haasteellinen ja vuosi 2021 tuo tullessaan uusia haasteita. Mutta haasteet on tehty voitettaviksi. Tästä kohti loppuvuotta ja vuotta 2022.

Kiitoksia kaikille menneestä neljästä vuodesta.

sunnuntai 23. toukokuuta 2021

Oskarit jaossa valtuustossa?

Hallituksen työtä ja ”aikaansaannoksia” on puitu erinäisissä kokoonpanoissa jo useaan otteeseen. Puheenjohtajiston kokoontumisissa on ollut hyvin usein esillä se, kuinka me olemme epäonnistuneet hallituksena. Useasti puhuttiin siitä, että kyse ei ole kenestäkään yksittäisestä henkilöstä, vaan että olemme epäonnistuneet mm. johtavien viranhaltijoiden työkuorman hallinnassa, ylityötuntien seurannassa ja varsinkin niihin puuttumisessa sekä resurssivajeen hoitamisessa. Tätä puoltaa myös erään viranomaistahon lausunto.

Kaupunginjohtajan ja usean muun viranhaltijan työkuorma ja ylityötuntien määrä on ollut valtaisa. Nyt yhtäkkiä näillä seikoilla ei olekaan mitään merkitystä! Hoksattiin, että on oiva tilaisuus ruoskia ja ristiinnaulita mies, josta ei henkilönä pidetä, mies, jolla on paljon tietoa, mies, joka sanoo asiat suoraan, mies, joka rohkenee esittää uusia tapoja toimia. Löydettiin syntipukki koko Jämsän ongelmille.

Se, että tämä kyseinen henkilö on kriittinen, esittää asiansa suorasanaisesti, joskus hyvin karkeasti ja osaa olla ärsyttäväkin, ei oikeuta tällaiseen joukkolynkkaukseen. Se, että tämä mies on ”julkean” ylpeä tietotaidoistaan, kehuu ammattitaitoaan ja työkokemustansa, niin se tuntuu olevan monelle liikaa. Miksi ihmeessä? Eikö tuollaista kokemusta kannattaisi röyhkeästi käyttää koko Jämsän hyväksi?

Valiokunta esittää nyt valtuustolle, että kaupunginhallitus laitetaan vaihtoon. Hyvä niin, koska mehän olemme epäonnistuneet todella monella osa-alueella, niin kuin yhdessä olemme todenneet. Mutta tiedättekö mitä? Eihän se niin mene. Suurin osa nykyisen hallituksen jäsenistä ei suostu eroamaan, koska kaikki ovat ”unohtaneet” ne asiat, missä olemme epäonnistuneet. Nyt kun syntipukki on nostettu ristille, nämä isot ongelmat painetaan villaisella ja sama meno saa jatkua.

Itselläni on tunne, että seuraan elokuvaa, missä seuraavaksi jaetaan paikalliset Oskarit. Jännittää vaan nähdä ketkä saavat parhaan pääosan, sivuosan ja ohjauksen palkinnot rooleistaan.

Jos itse saisin päättää, niin antaisin kaikille hallituksen jäsenille potkut, mutta koska sellaista mahdollisuutta minulla ei ole, niin potkaisen perseelle vain itseäni.

Seija El Sayed
Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Uusi Suunta

sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Opetellaanko keskustelemaan ?

”Joku on uhkaillut joskus, jotain, jossain”

Suurin piirtein tällä tiedolla (hieman kärjistettynä) valtuutettujen piti päättää, perustetaanko Jämsään Valiokunta ratkomaan, onko hallitus enää toimintakykyinen vai ei. Mitä? Valtuutetuille ei kerrottu salassa pidettäviä yksityiskohtia, vaan todettiin, että hallitus, tai osa siitä katsoo, että ei ole enää toimintakykyinen, tai ei nauti valtuuston luottamusta. Kyse on myös kaupungin henkilöstön uupumisesta, työtaakasta, huonosta työilmapiiristä ja jopa pelosta tuoda epäkohtia esiin.

Itselleni nuo hieman hatarat perustelut eivät riittäneet, vaan painoin äänestyksessä nappia ”ei”, eli Valiokuntaa ei perustettaisi.

Äänestystulos oli 27-16 Valiokunnan perustamisen puolesta, joten enemmistön päätöksellä mennään ja Valiokunta siis perustetaan. Siis tutkimaan, mikä hallituksen toiminnassa mättää?

7 hallituksen ulkopuolista valtuutettua, tai varavaltuutettua alkavat tätä asiaa tutkimaan. Ei liene helppo tehtävä. He saavat käyttöönsä myös tuon salassa pidettävän materiaalin, eli kuka, missä, milloin, ketä. Valiokunta antaa loppuraportin joskus tulevaisuudessa, mutta todennäköisimmin eivät valtuutetut, eivätkä kuntalaiset tule edelleenkään tietämään kuka, mitä jne.. No, ehkä kuitenkin saamme päätöksen, onko hallitus toimintakykyinen. JOS hallitus erotetaan, toivotaan, että sinne ei ole pyrkimässä uudestaan suunnilleen samat päättäjät, kuin nyt. Mitäs hyötyä tästä koko Valiokunnan perustamisesta olisi?

Puheenvuoroissa korostettiin keskustelua. Missä on jämsäläisten päättäjien ja henkilöstön keskustelukulttuuri? Jos asioita pantataan ja osa porukasta pidetään pimennossa, onko se kaikkien eettisten sääntöjen ja päätöksenteon oikeanlaista kulttuuria?

Tiedon salaaminen, tai itsellään pitäminen lisää vallan tunnetta. Huom! Vallan tunnetta, ei valtaa.

Tämä pitää todellakin kutinsa. Siitä tunteesta moni nauttii.

Mutta siitä keskustelemisesta:

Itse työskentelen lasten ja nuorten parissa ja keskustelemme joka päivä, paljon, todella paljon. Erittäin vaikeitakin asioita tulee eteen, mutta mitä teemme? Keskustelemme niin kauan, että asiat ratkaistaan. Ikäeromme on suuri ja näkökantamme ovat välillä täysin erilaiset, mutta ratkaisemme asiat keskustelemalla.

Emmekö me aikuiset todellakaan osaa jutella? Ovatko samat päättäjät olleet liian kauan samoissa tehtävissä ja kaunat ovat kasaantuneet? ”Vaikka leikimme samalla hiekkalaatikolla, ei meidän tarvitse olla parhaita kavereita”

Välillä persoonat ja kemiat eivät vain kohtaa. Silti meidän pitää tulla toimeen ja osata keskustella ja tehdä yhdessä päätöksiä kunnan ja kuntalaisten parhaaksi, puolueeseen tai ryhmään katsomatta.

Mutta kevättä ja kesää kohti enemmistön päätöksellä.

Toivotaan onnea ja menestystä tulevalle Valiokunnalle ja sitä, että toivottavasti tämä selvitys ei vie liikaa aikaa muilta tärkeiltä päätöksiltä.

Hyvää ja keskusteluntuoksuista kevättä

Timo Salokorpi (us)
Valtuutettu
Sivistyslautakunnan jäsen

perjantai 9. huhtikuuta 2021

Vain vaalitemppu

Olen ollut yli 30 hallituksessa kolmessa Euroopan maassa. Niistä noin puolet on kuntapäättäjien hallituksia. Jämsän kaupunginhallitus on pohjanoteeraus. Hallituksen toiminnassa työtapana oli tiedon väheksyminen, toisten ärsyttäminen ja kiusaaminen. Kiusaaminen meni kohdallani sille tasolle, että erosin hallituksesta jo marraskuussa. Tein kiusaamisesta raportin puheenjohtajalle, mutta hän ei ole ottanut sitä hallituksen käsittelyyn. Olin hallitustyöstä pois kolme kuukautta ja sen jälkeen mukana kahdessa kokouksessa, kun sijaiseni ei kokoukseen päässyt. 

Hallituksella ei ollut lainkaan tavoitteita näin ollen ei se mitään saavuttanutkaan. Ei tullut kylpylää, ei kirjastoa ja Himoksen kehittäminen ei ole onnistunut.

Tärkeiden asioiden sijaan hallituksen päätöksiä olivat mm. hulevesipäätös, jonka periaatteena oli, että kaupunkilaisilta on otettava kaikki raha, mikä otettavissa on (suora lainaus johtavan viranhaltijan esityksestä) ja kaupungin johtavien viranhaltijoiden palkankorotus 2000 €/kk.

Hallituksen päätehtävä on kaupunkilaisten palveluiden kehittäminen. Se ei kuitenkaan ollut juurikaan esillä. Muun muassa yhteisyritys Jämsän Terveys Oy ajettiin hallituksen saamattomuudella lähes konkurssiin, nyt asioita puidaan oikeudessa. Hallituksen työnantajavelvollisuuksista puhuttiin jatkuvasti. Tuo työnantajavelvollisuus ei ole edes hallituksen päätehtävä.

Miksi sivistyneet ihmiset eivät voi tehdä yhteistyötä kaupunkilaisten hyväksi? Muissa hallituksissa, joissa olen ollut mukana, tuo yhteistyö on ollut itsestään selvyys. Mahdollisista erimielisyyksistä on puhuttu avoimesti.

Tämä hallituksen hajottamisesitys on vain vaalitemppu. Epäonnistuminen yritetään saada syyttömien niskaan.  Puhutaan epämääräisesti uhkailusta ja epäasiallisesta käytöksestä. Jos jotain on uhkailtu, se on poliisiasia. Ketä on uhkailtu, milloin ja missä. Onko aseellinen uhkaus? Puhutaan työsuojelurikkomuksista. Mitä ne ovat? Onko annettu tuomioita. Onko asianomaisia kuultu? On esitetty vain syytöksiä erittelemättä asioita.

Kun valtapuolueet Jämsän torilla pitivät kuntavaalien avaustapahtuman viime syyskuussa, niin muutama ryhmä jätettiin tilaisuuteen kutsumatta. Minua varoitettiin tuolloin, kun Uusi Suunta oli jätetty kutsumatta, että olet uhka perinteisille puolueille ja sinut on nyt maalitettu (maalittaminen = kohteen valinta ja tuhoaminen). Kysyin, että miten se olisi mahdollista. Vastaaja totesi, että kyllä ne keinot keksivät.  Nyt ymmärrän, että kyllä keinoja löytyy.

t. Pekka Laaksonen

Uusi Suunta
Jämsän kaupunginhallitus ja -valtuusto

keskiviikko 24. maaliskuuta 2021

Uusi Suunta - Vaalit 2021

Uusi Suunta -ryhmän kuntavaalien 2021 tavoitteet ja strategia 

YouTube videona

”Aluelämpö oikoi väitteitä”

Viime keskiviikon Vekkarissa Aluelämmön toimitusjohtaja ”oikoi väitteitä”.

Tässä yhteenveto hänen oikomisistaan:

Soikkeli kertoo, että Jämsä on sijoittanut yhtiöön alkupääomaa vain 200.000 €. Sijoitetun pääoman tuottoa ei kuitenkaan lasketa alkupääoman sijoituksen mukaan, vaan yhtiön nykyarvon mukaan. Yhtiön tasearvo on noin 10 M€ ja energiayhtiöillä yleinen pääoman tuotto on 8 %, joten Aluelämmön tulee tulouttaa omistajalleen 800.000 €/vuosi.

Soikkeli kertoo, että yhtiön edellisten tilikausien voitot on käytetty toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Yhtiön tasekirjassa 2019 edellisten tilikausien voittoa on kuitenkin ilmoitettu 4,8 M€ eli aiemmat voittovarat on ajateltu käyttää johonkin aivan muuhun kuin yhtiön kehittämiseen. Ilmeisesti niillä varaudutaan Fennovoiman tuleviin kuluihin. Aluelämmöllähän on edelleen maksamatta lähes 2 M€ tuosta ydinvoimasijoituksestaan. Sen lisäksi tulevat lisäkulut Fennovoiman projektin myöhästymisestä ainakin vuoteen 2030. Voimalanhan piti valmistua 2024.

Soikkelin mukaan Kaipolan investointiin on varauduttu noin 3 M€:n summalla. Kaipolan lämmön myynti on noin 6000 MWh. Siitä saatava katetuotto on Soikkelin artikkelissaan antamien arvojen mukaan noin 162.000 €/vuosi. Jos tuolla tuotolla yritetään maksaa takaisin tuo 3 M€:n investointi niin huomataan heti, että moista investointia ei kannata tehdä lainkaan. Todennäköisesti investointi onkin huomattavasti pienempi.

Soikkeli kertoo, että Fennovoiman sijoitus tehtiin omistajan tahdon mukaan. Suora lainaus Hallituksen pöytäkirjasta 23.2.2015, jolloin sijoitus päätettiin ”Jämsän Aluelämpö Oy on ilmoittanut kiinnostuksensa osallisuudesta Fennovoima Oy Hanhikivi 1 ydinvoimalaitoshankkeeseen”. Eli sijoitusta halusi nimenomaan Aluelämpö Oy. Kuntalain mukaan kaupunki ei saa tehdä riskisijoituksia lainkaan. Kaupungin muista sijoituksista tulee päättää valtuustossa. Kuten tiedämme Fennovoiman riskisijoitusta ei tuotu lainkaan valtuuston päätettäväksi. Siis omistajan tahtoa ei ole kuultu sijoitusta tehtäessä, kuten Soikkeli väittää. Herää epäilys, että tuo sijoitus on tehty Soikkelin tahdosta, sillä hän on ainoa, joka sijoituksesta hyötyy saamansa Fennovoiman SF kaukolämpövoima Oy:n hallituspalkkion kautta. Tuon palkkion hän on saanut joka vuosi alkaen 2015.

Fennovoiman tuottaman sähkön hinta on asiantuntijoiden mukaan markkinahintaa kalliimpaa, joten on turha luulla, että sähkön myynnillä Aluelämpö tekisi voittoa, niin kuin Soikkeli kirjoituksessaan toteaa.

Soikkeli mainitsee, että lämmön hintaan ei kohdistu erityisiä uhkia. Aluelämmön edullinen lämmön hinta perustuu vain ja ainoastaan halpaan ostohintaan UPM:ltä. Tuo sopimus on päättymässä 2024 ja tuo jos mikä on erityinen uhka, johon yhtiön pitäisi todella varautua.

Me Uuden Suunnan edustajat olemme koko viimeisen valtuustokauden vaatineet, että johtavat viranhaltijat ja konsernijohtajat puhuvat meille omistajan edustajille totta. Mutta kuten tämä Aluelämmönkin toimitusjohtajan ”raporttikin” meille kertoo, totuutta siinä on vain nimeksi. Muutenkin ihmetyttää, kun eivät edes konsernijohtoon kuuluvat (siis kaupunginhallituksen jäsenet, joiden pitäisi ohjata konserniyhtiöden toimintaa) saa lukea tuota Fennovoiman sopimusta.

Uusi Suunta
Pekka Laaksonen Maisteri, Insinööri AMK
Jyrki Kokko Diplomi-insinööri
Hannes Laasonen Insinööri AMK
Tommi Sinisammal Diplomi-insinööri

torstai 25. helmikuuta 2021

Kuntavaalit - Jämsän Seutu kysyy

Jämsän Seutu paikallislehti kysyi ryhmiltä jatkokysymyksiin vastauksia.  Muodostimme ryhmämme pientiimillä etäkokoustaen vastaukset annettuihin kysymyksiin.

1 Kuinka paljon ehdokkaita listoillanne on tällä hetkellä?

-13

2 Ketkä ovat lähteneet ehdolle – jo aiemmin ilmoitettujen lisäksi (nimi, ikä, ammatti)?

- Ehdokkaat, ikä ja ammatti löytyy täältä http://www.kuntavaaliehdokkaatjamsa.fi/

3 Mitä teette Jämsän väestökadolle?

- Edellytämme, että Jämsä kaavoittaa houkuttelevia ja vetovoimaisia kohteita Jämsänjoen varresta, Juokslahdelta, Päijänteeltä, Länkipohjasta ja Kankarisveden rannoilta

- Oppivelvollisuusiän noustua 18 vuoteen tulee panostaa näihin nuoriin, jotta he voisivat jäädä paikkakunnalle

- Kannatamme vauvarahaa synnyttäneille perheille

- Loma-asunnot hyväksyttävä vakituisiksi asunnoiksi 

4 Kuinka seudulle luodaan uusia työpaikkoja?

- Panostamme kokonaisvaltaisesti Himoksen alueen kehittämiseen

- Pidämme huolta ja tiukasti kiinni jo olemassa olevista yrityksistä ja yhtiöistä sekä työpaikoista

- Tarjouskyselyt tulee tehdä paremmalla ammattitaidolla. Halpa hinta ei ole oikea kriteeri.  Tarjouskilpailuja voidaan myös suunnata omalle alueelle nykyisen lainsäädännön puitteissa.

- Laajennetaan koulutustarjontaa palvelemaan paremmin alueen yrityksiä

- Luodaan yrittäjille joustava malli rantautua Jämsään, yhden luukun periaatteella Jämsänkoskella sijaitsevasta kaupungintalosta

- Olemassa olevien teollisuustonttien tehokas markkinointi, esimerkiksi tarjouskampanjoilla

5 Miten olette valmiita kehittämään Seppolan ulkopuolisia taajamia? Miksi?

- Koulut pidetään yllä oppilasmäärän rajoissa

- Elinvoimaiset ja vireät kylät ovat voimavara ja mahdollisuus, joita tulee kehittää pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti yhdessä kylissä toimivien yhdistysten kanssa. 

6 Kannatatteko hyvinvointialuetta?

- Olemme Keski-Suomen hyvinvointialueen kannalla, huomioiden Pirkanmaan (TAYS) erikoissairaanhoidon tarjonta

7 Vaikka sairaalan tulevaisuus ei olekaan kuntalaisten tai Jämsän kuntapäättäjien käsissä, miten omalla toiminnallanne ja puolueena/ryhmänä edesautatte sitä, että jatkossakin Jämsässä säilyy samat terveyspalvelut ja eritoten työpaikat?

- Nykyiset riidat on pystyttävä sopimaan Jämsän Terveyden Oy:n kanssa

- Tehdään hyvinvointialueelle selväksi, että ne eivät selviä ilman Jämsän sairaalaa

8 Miten ikäihmisten palvelut/asioinnit/hoiva/terveydenhuolto (saatavuus ja laatu) tulevina vuosina hoidetaan Jämsässä?

- Säilytetään vähintään nykyinen taso

9 Mitä toimia kunnassa pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

- Maalämpöön ja kaukolämpöön panostaminen

- Kaupungin autot sähkökäyttöisiksi

- Julkiset kulkuyhteydet kuntoon Jyväskylän ja Tampereen suuntaan eritoten työmatkaliikenne

10 Miten turhat eripurat saadaan selvitettyä asiallisesti, ja yhteen hiileen puhaltaminen tehdään nykyistä paremmin?

- Sivistyneiden ihmisten pitäisi pystyä yhteistyöhön

- Erilaiset näkemykset on hyväksyttävä

- Valmistelun ja päätöksenteon avoimuutta on lisättävä

torstai 18. helmikuuta 2021

Unelma kevyen liikenteen väylästä Haavistoon?

Noin 25-vuotta on ollut suunnitelmissa kyseinen väylä Haavistoon. Tämä väylä ollut useasti esillä ja jopa suunnitelmat valmiina asiaan. Haaviston alueella on paljon omakotitaloja ja lapsiperheitä, kevyen liikenteen väylää on myöskin luvattu asukkaille, jotka ovat sinne muuttaneet. Haaviston suuntaan menevä tie on myös erittäin vaarallinen, koska paljon raskasta liikennettä. Myös uimarannan Varpaisniemi käyttö on lisääntynyt paljon, koska Rasuan käyttö estynyt kaupunkilaisilta. Teklassa 28.1.2021 oli kyseinen väylä 3. prioriteelilla hankkeena ja olisi ollut jopa pian mahdollinen. Väylä oli siis budjetoitu viranhaltijoiden listalle. No asian käsittelyn yhteydessä, lautakunnan puheenjohtaja Kotiaho esitti Haaviston väylän vaihtamista valmistelemattomaan Kääpälä-Partala väylään. Asia eteni sitten äänestykseen jossa valitettavasti taas päätöksenä, että Haaviston väylä hanke siirtyy taas kauemmaksi . Haaviston väylän puolesta äänestivät Valkeajärvi (US), Seppälä (SDP), Kangas (Vas). Kotiahon omille intresseille paremmin sopivan väylän puolesta äänestivät Korpela (SDP), Haggren (Kok), Suosaari (Kesk) ja Pärnäjärvi (Kesk). Haavisto maisemineen ja asukkaineen olisi jo ansainnut tuon hankkeen läpimenon. Haavisto on Jämsän kaupungin tärkeää pohjoista elinvoima aluetta.

Joonas Valkeajärvi
Uusi Suunta

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Julkisten kuulutusten liitteet

Yleistiedoksiantoa ja julkisia kuulutuksia koskeva sääntely uudistui 1.1.2020. Viranomaisen verkkosivuilla julkaisemisesta tuli hallintolain muutoksen myötä ensisijainen menettelytapa sekä yleistiedoksiannossa että julkisissa kuulutuksissa.

Julkisessa kuulutuksessa julkaistaan kuulutuksen ohella myös kuulutettava asiakirja.

Hallinnon asiakkaiden tiedonsaantimahdollisuudet paranivat, kun yleistiedoksiantoa koskevat ilmoitukset sekä julkiset kuulutukset ja kuulutettavat asiakirjat ovat saatavilla virastojen aukioloajoista tai sijainnista riippumatta viranomaisen verkkosivuilla.

Kuitenkaan näin ei toimita, miksi? 

perjantai 12. helmikuuta 2021

Uutta tietoa Jämsän sijoituksesta Fennovoimaan

Jämsä on sijoittanut Fennovoiman Hanhikiveen 3,1 M€. Tuon sijoituksen tulevaisuudesta on nyt enemmän tietoa kuin aiemmin. Alla on esitetty Jämsän, ja etenkin jämsäläisten asukkaiden vastuut ja riskit tulevaisuudessa.

Fennovoima on niin sanotun Mankala-periaatteen mukaisesti sitoutunut myymään kaiken tuottamansa sähkön sijoittajilleen omakustannehintaan. Yhtiö on luvannut, että Pyhäjoen voimala käynnistyy vuonna 2024 ja, että sähkön hinta omistajille ei ylitä 50 €/MWh. Laitoksen realistinen valmistumisaika lienee 2030.

Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan Hanhikiven tuotantokustannukset ja pääomakustannukset tekevät sen, että sähkön hinnaksi muodostuu noin 50 €/MWh. Sähköä saa jo nyt ostaa vuodelle 2030 hintaan 30€/MWh. Sähkön hinta on alentunut tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energialähteiden ansiosta. Myös tulee muistaa Olkiluoto kolmosen käynnistymisen alentava vaikutus hintaan. Kun tarjonta on kysyntää suurempaa, niin tuotteen hinta laskee. Oletetaan tässä laskelmassa, että sähkön hinta on 30 €/MWh.

Jämsä on sitoutunut ostamaan sopimuksensa mukaisesti 2000 kWh vuoden jokaisena tuntina 60 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että Jämsä tekee tappiota 20 € (50-30) jokaista megawattituntia kohden.

Jämsä on ostanut 2 MW tehon. Yhden megawatin hinta on 1,545 M€/MW. Eli tämä tekee noin 3,1 M€ (2x1,545). Hanhikiven voimalaitoksen sähkön hinta on sopimuksessa noin 50€/MWh ensimmäiset 30 vuotta. Vuodessa on tunteja 8760 ja se on eksakti luku. Tästä tulee matemaattisesti 10,5 M€. Ja se on tappiota. Sehän tulee siitä, että voisimme ostaa halpaa markkinasähköä noin 30 €/MWh, mutta olemme sopimuksella sitoutuneet ostamaan sähkön hintaan 50 €/MWh.

Eli tästähän saadaan lopputulemaksi 30 vuoden ajan se, että on sijoitettu 3,1 M€ osakkeisiin ja lisäksi tehdään tappiota 10,5 M€ sähkönostosta. Yhteensä on mennyt rahaa 13,6 M€. Kukaan ei osta tällaista sijoitusta.

Mutta mahdolliset riskit rahan menoon ei ole ollenkaan tässä. Tämä oli vain helppoa matematiikkaa.

On olemassa lisänä riski, että joudutaan sijoittamaan pakosta rahaa jo sijoitetun pääoman 3,1 M€ lisäksi. Sijoittajat vastaavat yhteisvastuullisesti yhtiön veloista ja vastuista sekä esimerkiksi käyttö ja huoltokustannuksista. Sijoittajat sitoutuvat mahdollisesti myös käytön jälkeisiin säilöntäkustannuksiin, kun laitos on käytetty loppuun.

On muistettava, että Olkiluodon ydinvoimalan kolmannen reaktorin myöhästyminen on aiheuttanut omistajilleen Lappeenrannan teknillisen yliopiston arvion mukaan 1,2-1,8 miljardin euron tappion. Fennovoiman myöhästyminen aiheuttaa vastaavan lisäkulun osakkailleen.

Kunnat ovatkin toivottuja kumppaneita Mankala-yhtiöihin, koska niillä on verotusoikeus. Piikki on tarvittaessa auki syvälle asukkaiden taskuihin saakka. Muutamat suomalaiset kunnat ovat suurin panoksin mukana Fennovoiman voimalahankkeessa. Vaikka kunnissa ylin päätäntävalta on valtuustolla niin Jämsässä valtuustoon ei viety sijoituspäätöstä lainkaan.

Nämä riskit ovat totta eikä vain teoreettista pohdintaa.

Eli tappio on matemaattisen arvion mukaan 13-14 M€ Summa saattaa kasvaa miljoonilla, koska vastaamme yhteisvastuullisesti yhtiöstä. Ainoa toivomme on, että Hanhikiven rakentaminen keskeytetään ja menetämme vain 3,1 M€.

Uusi Suunta
Pekka Laaksonen
Jyrki Kokko

tiistai 2. helmikuuta 2021

Valtuustoaloite - Kaupunginjuristin palkkaaminen

Jämsän kaupunki on kuluneen valtuustokauden aikana ollut koko 4 vuoden ajan oikeudessa. Useasti monessa oikeuskäsittelyssä jopa saman aikaisesti. 

Näitä käräjöintejä on ollut erityisesti Himoksen palveluja kehittävien yhtiöiden osalta mutta myös yksittäisiä jämsäläisiä on haastettu oikeuteen. Osa oikeuskäsittelyistä on liittynyt epäselviin ja huonosti laadittuihin sopimuksiin sekä epäselviin tarjouskilpailuihin. Myös Pihlajalinnan yhteistyö on johtanut käräjöintiin.

Runsaista oikeuskäsittelyistä voidaan päätellä, että kaupungin toiminnassa on joitain merkittäviä puutteita.

Esitämme, että asiantilan korjaamiseksi palkataan kaupunginjuristi, joka jatkossa vastaa siitä, että toimintamme on ryhdikästä eikä johda tarpeettomiin oikeustoimiin.

Uusi Suunta valtuustoryhmä

keskiviikko 6. tammikuuta 2021

Miksi Jämsän kaupunginhallituksen paikasta oli luovuttava?

Julkisen puolen päätöksenteossa on eräs perustavaa laatua oleva ongelma. Puoluepolitiikkaan on sisään rakennettu riitelemisen, ärsyttämisen ja kiusaamisen elementti. Jokainen huomaa tuon katsoessaan esim. uutispätkiä eduskunnan istunnoista, tai eduskunnan kyselytunteja. Sekä hallitus että oppositio pyrkivät ärsyttämään toisiaan ja nolaamaan vastapuolen.

Valtakunnan politiikassa tuo toimintatapa voi vielä jotenkin toimia, mutta pienen Jämsän kaupungin kunnallisessa päätöksenteossa tuo riitely, ärsyttäminen ja kiusaaminen estävät järkevien päätösten tekemisen ja tulee meille jämsäläisille todella kalliiksi. 

Viimeisen 4 vuoden aikana olemme sen karvaasti havainneet. Ei synny kylpylää eikä Himoksen kehitystä. Kirjastoa on nyt vatuloitu 4 vuotta ja loppua ei ole näkyvissä. Hyvin alkanut yhteistyö Pihlajalinnan kanssa pysähtyi, kun kinataan siitä, onko yhteistyö hyvää vai huonoa, sopivan hintaista vai kallista. Teollisuustontit ammottavat tyhjyyttään, kun riidellään siitä, kuinka niitä markkinoitaisiin. Aikaansaadut päätökset ovat vain vesittyneitä kompromisseja. 

Poliittisten puolueiden sekamelska ja riitely vievät kaiken ajan ja energian. Tämän ovat myös huomanneet johtavat viranhaltijat, joista häikäilemättömimmät ovat siirtäneet vaivihkaa vallan itselleen, vaikka valtuustolla on lain mukaan kaupungin ylin päätösvalta. Olemmeko siirtymässä viranhaltijoiden diktatuuriin? Jotkut viranhaltijat ja kaupungin konsernienyhtiöiden johtajat tekevät päätökset vain omien etujensa mukaan eikä niitä käsitellä lainkaan luottamuselimissä. Tämä on vaarallinen kehitys.

Minulta on kysytty jatkuvasti kaupungilla, miksi jätin hallitustyöni. Jätin sen yllä olevien ongelmien vuoksi. Pyrin oikeaan yhteistyöhön. En halua riitelyä, ärsyttämistä ja kiusaamista, joka on poliittisten puolueiden ohjelmiin sisään leivottu. Pienelle Jämsän kaupungille nykyinen toimintamalli tulee järjettömän kalliiksi ja estää oikean yhteistyön.

Pekka Laaksonen
Uusi Suunta
Kaupunginvaltuuston jäsen, kaupunginhallituksen taustavaikuttaja.

Uusi Suunta - Vaalit 2021 SOME-linkit mainontaan

Ohessa Uusi Suunta Jämsän SOME -linkit kopioitavaksi ja jaettavaksi.

TAVOITTEET ja STRATEGIA

- Esityskalvot
https://kuntavaaliehdokkaatjamsa.blogspot.com/2017/02/strategia-ja-tavoitteet.html

- YouTube