lauantai 27. kesäkuuta 2020

Uusi Suunta kesäristeily Päijänteellä

Uusi Suunta navigoi Päijänteelle pe 26.6.2020.👍

Vaarana iloa, naurua ja hemmetin hyvää mieltä💚 

Helteinen keli oli mitä parhain ja koettiin vanhaa Neuvostoliittolaista historiaa vakoojalaivalla. Virallisesti se on ollut kalastajalaiva. Ravintola Myrskystä matkaan otettu ruoka oli maittavaa ja nesteytyksestä pidettiin huolta itse kukin tavallaan. 

Pahiten kylmyydestä kärsineet kävivät saunassa lämmittelemässä ja pulahtivat Päijänteen aaltoinin.

Koettiin suomalaista kesää parhamimmillaan.



tiistai 9. kesäkuuta 2020

Arviointikertomus 2019

Puhe kaupunginvaltuustossa 8.6.2020

Arviointikertomus 2019

Rouva puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet sekä muu kuulijakunta.

Tämä arviointikertomus esittelee vuoden 2019 talouden tilaa, hyvän johtamisen elementtejä ja tarkastuslautakunnan toimintaa.
Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida ovatko valtuuston talousarviossa asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet.

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomio niihin tavoitteisiin, jotka eivät ole toteutuneet. Samalla tarkastuslautakunta arvioi harkitsemassaan laajuudessa strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä sitä toteuttavatko talousarviossa asetetut tavoitteet strategiaa.

Tarkastuslautakunnassa on arvioitu valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen lisäksi kaupungin toiminnan kehittämistä, tavoitteiden asettamista, seurannan prosesseja ja arvioitavuuden edellytyksiä, sekä päätösten toimeenpanojen laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on laadittu toimialojen kuulemisien, seurantaraporttien, tilinpäätösasiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella.

Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa käsittelemään vuoden 2019 arviointia. Kuulemisia oli noin 25 ja niihin osallistui tavallisesti 1-3 henkilöä, mutta jopa seitsemänkin.

Arvioinnin pohjana ovat olleet myös tilintarkastajan kokouksissa antamat suulliset selvitykset ja raportit sekä toimielinten kokouspöytäkirjat ja niiden liitteet.

Tarkastuslautakunta on arvioinut tavoitteiden toteutumista alkuperäisiä talousarvioita vasten.

Tilintarkastaja on hoitanut ammattitaitoisesti roolinsa mukaiset tehtävät. Yhdessä lautakunnan toiminnan kanssa on kaupungin arviointi ja tarkastus tehty kattavasti

Tarkastuslautakunta on tehnyt muun muassa seuraavia havaintoja ja kannanottoja eri toimintojen osa-alueisiin, jotka on kirjattu arviointikertomukseen.

Arviointikertomus kokomaisuudessaan löytyy 8.6.2020 kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirjassa.

Jyrki Kokko
Tarkastuslautakunnan pj.

maanantai 8. kesäkuuta 2020

Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro

Valtuusto 8.6.2020
Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro

Jyrki Kokko

Talouden kanssa painiminen on joka vuotista. Viime vuosi 2019 ei tehnyt poikkeusta aiempiin vuosiin nähden. Mennyt vuosi oli muutosten vuosi. Koettiin edellisen aikakauden loppu ja uuden alku. Organisaatiota laitettiin uusiksi ja uudet tuulet alkoivat puhaltamaan. Syksyllä valittiin uusi kaupunginjohtaja, joka oli jo monessa mukana loppusyksystä.

Tilinpäätössiirtojen jälkeen alijäämää syntyi tilikaudelta -2.4 M€, kumulatiivista alijäämää kaupungilla on tilinpäätöksen jälkeen -0,6 M€. Emme ole ainoita talouskurimuksessa, koska kolme neljäosaa Suomen kunnista teki alijäämäisen tuloksen.

Talouden hoidossa olemme nähneet hyvinkin muuttuvaisia numeroita. On löydetty selkeitä virheitä ja puutteita, joita on sitten korjailtu. Näemme, että luottamushenkilöinä kaipaamme ja jopa ansaitsemme parempaa talouden hoitoa, selkeämpiä sekä jämsäläistenkin ymmärrettävissä olevia numerotaulukoita.

Näkyvimpänä muutoksena Jämsässä oli vuoden aikana Keskuskadun saneeraus. Kadusta tuli näyttävä, vaikka kritiikkiäkin matkan varrella kuultiin. Avajaiset kokosivat erittäin suuren joukon jämsäläisiä kadulle ja kadun varteen. Kumpa keskustamme olisi aina näin vilkas.

Parhaillaan on meneillään Jämsässä iso ja merkittävä investointi puhdistamon saneeraus. Kiristyneet ympäristövaatimuksen olivat syynä tähän investointiin. Pitkästä aikaan näemme Jämsässä torninosturin.

Himoksen kylpylähankkeen askelmerkkejä edelleen aseteltiin ja emme tiedä vieläkään tänä päivänä onko ne oikein asetettu. Odotamme huomista kuin kuuta nousevaa. Mahdollinen investointipäätös tulee aiheuttamaan positiivisen kierteen Jämsään rakentamisen ja henkisen tilan suhteen.

Kylpylän investointipäätös laukaisisi ison investointien patouman. Tosin voimme kehittää Himosta jo sitä ennen mahdollistamalla muita kehityshankkeita.

Muuttoliike on Jämsästä poispäin eli maakuntakeskuksiin. Se on valtakunnallinen ilmiö. Perusdilemmana on kuitenkin työpaikat, mikä ohjailee muuttoliikkeen suuntaa. Me voimme yrittää vaikuttaa poismuuttoon yrittämällä hidastaa sitä. Kun muuttoliike on poispäin, niin tulee henkilöstömenojenkin olla laskevalla trendillä. Muuten emme ole kestävällä pohjalla.

Sote- ja maakuntauudistus ei edennyt vuoden aikana. Jämsä on tekemässä omaa sote -selvitystä ja sen odotetaan tuovan taloudellista hyvää.

Talouden tasapainottamisessa emme ole saavuttaneet toivottua tulosta, tasapainoa. Rakenteellisen alijäämän korjaamiseksi tehdyt toimenpiteet eivät edelleenkään ole tuottaneet riittävää tulosta. Kun veronmaksajien määrä on selvästi vähentynyt ja jatkossakin vähentynee, niin myös kaupungin henkilöstön määrän tulee vähentyä ja kulujen pienentyä.

Voisimme harkita jo puheeksi tullutta vesi ja aterialiikelaitosten yhtiöittämistä taloustilanteen korjaamiseksi. Edelleenkin kaupungilla on vielä sellaista omaisuutta, jota voidaan myydä.

Tilinpäätös tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta.

Toivottavasti vireys ja idearikkaus Jämsän asioiden hoidon ympärillä säilyy, ettei koettaisi poliittista turhautuneisuutta kunnallisen päätöksenteon ja muutoksien hitauteen.

Vielä kun muistetaan puhaltaa yhdessä yhteiseen hiileen, niin hyvä tästä vielä tulee.

Kuten jo nyt tiedämme, niin kuluva vuosi 2020 tulee asettamaan meidät koville koronan takia talouden saralla.

Haasteet on tehty voitettaviksi.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2020

Kestääkö Jämsä henkilöstön palkkausvimman?

Elinvoimajohtaja kertoi viime Vekkarissa oman näkemyksensä rakennusvalvonnan tilanteesta. Kirjoituksessaan hän toteaa, että muutama vuosi sitten osastolla oli 9 työntekijää ja nyt 3. Kyseenalaistan tämän väitteen, sillä rakennusvalvonnasta on siirretty sihteerit ja tukipalvelut Toimistopalvelu-tiimeihin, josta käsin he edelleen tekevät samoja rakennusvalvonnan töitä kuin tähänkin saakka. Eli henkilöstömäärä ei ole pienentynyt juuri lainkaan. Tuolla toimistopalveluhankkeella oli tarkoitus tehostaa sihteeripalveluja ja välttää jokaisen yksikön palkkaamasta omia tukipalvelujaan.

Elinvoimajohtaja toteaa myös, että valvontatehtäviä on edelleen 400-500 kpl/vuosi. Tottakai on, jos jokainen puukatos ja huvimaja otetaan tarkastusbyrokratian rattaisiin isompien rakennusprojektien lailla. Nuo mainitut piharakennukset eivät mielestäni ole varsinaisia riskikohteita, ja niiden osalta olisikin syytä muuttaa tarkastuksen käytäntöjä ja minimoida niihin käytetty aika. Ymmärrän tarpeen turvallisuustarkastuksille, mutta valtaosa piharakennuksista on tehdastuotteita, joiden rakenteet on tarkastettu jo suunnitteluvaiheessa. Niiden perustukset eivät myöskään vaadi isompien rakennusprojektien kaltaista tarkastustoimintaa.

Myös naapurikuntien yhteistyötä rakennusvalvonnassa voisi vaihtoehtoisesti kehittää, jotta vähenevät resurssit saataisiin tehokkaaseen käyttöön. Voisivatko esimerkiksi naapurikunnat tehdä yhteistyötä mm. loma-aikoina ja silloin jos jossain kunnassa rakennetaan normaalia enemmän?

Voitaisiinko myös ulkoistettuja tarkastajia käyttää tarvittaessa? Aina ei välttämättä tarvitse palkata uutta henkilöä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, kun emme tiedä tulevaisuuden näkymiä.

Arvostan viranhaltijoiden työtä, mutta meidän kaikkien on huomioitava se tosiseikka, että Jämsän taloudelliset resurssit ovat heikentyneet ja heikkenevät edelleen. Siksi myös hallintokuntien on osattava priorisoida toimintansa vain tärkeimpiin kohteisiin. Tämä kaikki edellyttää erityisesti yksiköiden vetäjiltä uutta ajattelua. Jos emme muuta käytäntöjä, niin mikään muu ei muutu kuin kuntalaisten verokuorma, itse toivoisin että pystyisimme harkitsemaan vaihtoehtoja.

Haluaisin silti kiittää virkamiehiä minulle suoraan tulleista vastauksista ja perusteluista.

t. Pekka Laaksonen

US