perjantai 30. marraskuuta 2018

IT koulutusta

 Liike nyt Jämsä kokoontui to 29.11.2018 klo 18.15 Kehänkadulle kouluttamaan "itse itseään" luottamustehtäviin liittyvien IT asioiden parissa.

Agendalla oli seuraavia asioita:

WhatsApp
- 2 ryhmää
- näpelöintikikkailut
- kuvat

Jämsän kaupungin nettisivut
- esityslistat
- muu sisältö

Kokousportaali
- portaalin toiminta
- jaetut asiakirjat

FB
- oma sivu
- suljettu ryhmä

Verkkopalkka
- käydään läpi mistä löytyy

LNJ nettisivut
- sisältö
- rakenne

maanantai 26. marraskuuta 2018

Ryhmäpuheenvuoro Liike Nyt Jämsä/ Budjettikeskustelu

Nyt käsittelyssä oleva budjetti on tehty vaikeassa tilanteessa. Emme tiedä vielä missä laajuudessa Härkösen raportin tärkeät toimenpiteet tullaan toteuttamaan, joten budjetti on tehty vanhan kaavan mukaan. Kyseessä ei olekaan talous arvio vaan pikemminkin talous arvaus.

Emme voi olla tyytyväisiä talousarvioon, joka osoittaa 1,7 M€ tappiota tilanteessa jossa meillä on selkeät mahdollisuudet paljon parempaan. Budjetissa on lisäksi runsaasti virheitä ja epäselvyyksiä. Mm. henkilöstömäärää on esitetty lisättävän, vaikka totuus tulee olemaan selvästi päinvastainen.

Tuon lähes satasivuisen pumaskan rakenne tulisi myös muuttaa, siten että varsinainen budjettiosa olisi max 20 sivuinen tiivistelmä, jolloin valtuutetutkin sen ehkä lukisivat. Yksityiskohdat koottaisiin erikseen liiteosioon. Olemme saaneet havainnollisia esityksiä mm. Laukaan talousjohtajan esittelemänä. Voisiko sieltä käydä ottamassa oppia eikä aina vain kopioida vanhoja pohjia edelliseltä vuodelta.

Kuitenkin 1,7 M€:n tappiollinen ja virheitä sisältävä budjetti on merkki antautumisesta jo ennen kuin vuosi on edes alkanut. Jos valtuustokeskustelun jälkeen esitetään budjetin jättämistä pöydälle, tulemme kannattamaan sitä.

Ensi vuoden ja tulevien vuosien kannalta on avainasemassa nk. Härkösen raportin toimenpiteet. Kannatamme niiden läpiviemistä mahdollisimman laajasti tosin huomioiden tarkemmat selvitykset mm. koulujen ja varhaiskasvatuksen osalta.

Erityisen tärkeää on Elinvoimatoimialan perustaminen. Sen avulla pystymme toteuttamaan kaupungin ylisuuren organisaation hallitun alasajon pääosin eläköitymisien avulla. Myös organisaation päällekkäiset toiminnot saadaan hallintaan; roolit ja vastuut selkeytyvät.

Elinvoimatoimialalle on esitetty raportissa kahta organisaatiolohkoa. Esitys on hyvin perusteltu mutta noiden kahden merkittävän yksikön johtoon tulevat 2 johtajaa on laitettava avoimeen hakuun, jotta saamme varmasti parhaat voimat käyttöön. Muissa tehtävissä sisäinen haku lienee riittävä.

Siis kaupungin talouden tervehdyttäminen varmistuu vasta Härkösen raportin toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen ja tämä talousarvio olkoon vain arvio. Todellisuudessa pääsemme parempaan tulokseen, kunhan Härkösen raportin asiat saadaan käytäntöön.

Pekka Laaksonen
Liike Nyt Jämsä

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Pikkujoulut

Liike Nyt jämsä vietti pikkujouluja lauantaina 24.11.2018 klo 18 alkaen Hilpeässä Hirvessä kabinetin puolella. Tarjolla oli hyvää ruokaa ja juomaa. Lyhyen puheenkin kuulimme. Illan yllätyksena oli duo Milla & Timo sekä muutama muukin esitys. Paikalla oli 21 henkilöä.





lauantai 24. marraskuuta 2018

Valtuustoaloite Metsä-Kivelän toimintojen kilpailuttamisesta


Jämsän kaupungin ja Graniittirakennus Kallio Oy:n välinen väliaikainen sopimus tehtiin alun perin oudoin perustein. Graniittirakennukselle annettiin laajat oikeudet Metsä – Kivelän (karttalinkki) käyttöön ilman mitään kilpailutusta. Kyse on kuitenkin kaupungin omaisuuden luovuttamisesta toisen käyttöön, siitähän tulee saada paras mahdollinen hinta ja hyöty kaupungille.

Ympäristöalan liiketoiminnan käyttöön on Suomessa harvoin tarjolla Metsä-Kivelän kaltaisia jätteenkäsittelyalueita, jotka ovat olleet kuntien omistuksessa ja joille on rakennettu asianmukaiset ympäristönsuojelurakenteet ja muu tarpeellinen infrastruktuuri.

Jätteiden lajitteluun, käsittelyyn ja jalostamiseen liittyvä liiketoiminta on kasvava toimia-ala Suomessa ja siksi Metsä-Kivelän kaltaiset alueet ovat yhä kiinnostavampia kohteita jäte- ja kierrätysalan toimijoiden näkökulmasta.

Ennen mitään pidempien sopimuksien laatimista mm. GRK Oy:n kanssa, pitää Metsä-Kivelän markkina-arvon määrittelyssä järjestää hankintalain mukainen markkinavuoropuhelu potentiaalisten toimijoiden kanssa ja selvittää alueen arvo markkinaehtoisesti eri kilpailijoiden avulla. Markkinavuoropuhelussa voidaan painoarvoa laittaa juuri sellaisille hankkeille, jotka hyödyntäisivät Metsä-Kivelän aluetta monipuolisesti ja pitkäjänteisesti.

Sopimusta ja markkinavuoropuhelua laadittaessa on huomioitava myös elinkeinopoliittinen näkökulma. Hyödyntämällä Metsä-Kivelän aluetta Jämsään voisi olla mahdollista saada lisää pysyviä kiertotalouden työpaikkoja sekä sellaisia yrityksiä, joille lähellä sijaitseva jätteen loppusijoitusalue tuo lisäarvoa tai jopa ratkaisee yrityksen sijoituspaikan.

Erittäin tärkeää on tiedostaa ja selvittää Metsä-Kivelää hyödyntävien paikallisten toimijoiden toimintaedellytysten säilyminen myös mahdollisessa vuokraustilanteessa. Asiaa pitäisi tutkia huomioon ottaen paikallisen yritystoiminnan tarpeet. Tämä koskee mm. Hallin lentokoneteollisuutta, UPM:ää, Genencoria ja Erkki Salminen Oy:tä. Paikallisia yrityksiä ei ole kuultu hankkeen valmistelussa.

Tällä hetkellä Metsä – Kivelään on tuotu jätteitä ympäri Suomea, eikä sinne ole osoitettu varausta Jämsän seudun yritysten jätteille. Graniitirakennuksen hankkeesta hyötyvät lähinnä seutukunnan ulkopuoliset jätteen tuottajat. Graniittirakennus on myös markkinoinut Metsä – Kivelän kaatopaikkaa edullisilla hinnoilla, jonka on mahdollistanut nykyinen heille edullinen määräaikainen sopimus.

Metsä-Kivelän jätekeskuksen käyttökorvauksen määrittely ja käyttöoikeuden luovutus voidaan tehdä sitten, kun on käyty läpi eri vaihtoehdot Metsä-Kivelän alueen hyödyntämisestä ja aloitetaan varsinaiset neuvottelut lopullisen toiminnanharjoittajan kanssa. Keskeistä näissä korvauksissa on, että kaupunki selviää niillä kaikista Metsä-Kivelän toiminnan aiheuttamista pitkäaikaisista ympäristövelvoitteista, jotka pitää hoitaa alueen sulkemisen jälkeen sekä saa kohtuullisen korvauksen jo tehdyistä investoinneista ja alueen markkina-arvosta.

Liike Nyt Jämsä
Pekka Laaksonen

torstai 15. marraskuuta 2018

Rekrytointitori 15.11.2018

Jämsän lukiolla oli ”rekrytointitori” 15.11.2018 klo 11.00-13.00 välisenä aikana. Ruokatunnin aikana oli mahdollisuus tutustua eri puolueisiin. Sen jälkeen oli vaalipaneeli oli klo 13.15-14.30.




torstai 11. lokakuuta 2018

Helsingin toimistolla


Heippa ja terveiset toimistolta. Veimme Pekan kanssa tänään terveisiä Jämsästä ja Keski-Suomesta Helsingin päähän. Kova on meno siellä ja varmasti tiedottavat pikapuoliin tulevista tapahtumista. Kerroimme heille, että menemme Jyväskylän tapahtumaan ensi viikolla. Toivotaan että hyvä meno jatkuu myös täällä maakunnissa.

Nähdään 🙂

Terveisin Seija

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Liike Nyt periaatteet

Millaisia asiakokonaisuuksia Liikkeen olisi hyvä huomioida periaatteidensa osalta?

Yrittäjyys

Yrittäjyydellä on nyt ja tulevaisuudessa suuri merkitys yhteiskunnan muuttuessa entistä enemmän digitalisaation suuntaan. Suuryritykset eivät enää työllistä samassa mitassa kuin viimeisen 100 vuoden aikana vaan työllistyminen painottuu pienempien yritysten suuntaan, joita tulee jatkossa olemaan entistä selvästi enemmän.

Yrittäjyys on kansantalouden kannalta selvästi tehokkaampi toimintamuoto kuin esim. kunnallisesti tai valtiojohtoisesti hoidetut vastaavat toiminnot. Kunnallisten palvelujen tuottaminen johtaa vain ylisuuriin ja tehottomiin organisaatioihin, joissa tavoitteet ja tuotteen laatu häiriytyvät.

Markkinatalous

Perustamme yhteiskuntajärjestelmämme markkinatalouden toimivuuteen. Uskomme, että nykyinen ”trumppilainen” suuntaus markkinavoimien kahlitsemiseen ja protektionismiin on ohimenevää ja kansakunnat palaavat parempaan yhteistyöhön muutamien vuosien kuluessa.

Ilmastonmuutos

Ilmaston muutoksen suhteen ollaan jo ylitetty riskiraja. Meidän on otettava entistä suurempi rooli luonnon saastuttamisen torjumiseen. Suomen osalta se merkitsee ainakin seuraavia toimintamuutoksia

- Fossiilisista polttoaineista on luovuttava nopeammin ja siirryttävä nopeammin uusiutuviin polttoaineisiin. Myös Suomen suuren turvevarannon polttaminen on lopetettava, sillä turve on fossiilinen polttoaine. Turvevarannot voidaan ottaa käyttöön tulevaisuudessa, kun kehitetään luontoa säästävä tekniikka turpeen hyödyntämiseen esim. öljyä korvaavana raaka-aineena.

- Liikenteessä tulee lyhyellä aikavälillä tukea verotuksella lataushybridejä. Lataushybrideillä voidaan ajaa valtaosa päivittäisistä ajoista sähköllä, mutta ne pystyvät myös satunnaisiin pitempiin matkoihin. Niiden avulla saadaan parhaiten vähennettyä fossiilisia liikennepolttoaineita. Varsinaisiin sähköautoihin päästäneen siirtymään vasta pidemmällä aikajänteellä.

- Jätteiden osalta tulee siirtyä jätteiden poltosta materiaalien kierrätykseen. Konenäön ja robotiikan kehittyessä jätteiden lajittelu ja uudelleen käyttöön saattaminen saadaan taloudellisesti kannattavaksi ja näin voidaan luopua jätteiden polttamisesta, joka nyt on laajalti käytössä koko Euroopassa.

- Ydinvoiman avulla voidaan jossain määrin pienentää hiilidioksidipäästöjä. Ydinvoima itsessään on kuitenkin riskialtis ja luonnolle pitkällä aikavälillä haitallinen. Näin ollen Suomen tulee pysyä ydinvoiman osalta nykytasolla. Fennovoiman ydinvoimahanke on tarpeeton ja poliittisestikin hyvin arveluttava.

Huolenpito

Suomi on tasa-arvoyhteiskunta. Tuloeroja ei tule kasvattaa kovin paljoa nykyisestä tasosta vaan verotuksella tasataan elintasoa menestyjien ja väliinputoajien kesken.

Kaikki eivät voi kilpailla menestyksestä tasa-arvoisesti. Esteenä on mm. sairaudet ja vammat sekä ikääntyminen. Meidän on tulevaisuudessakin hoidettava vanhuksemme emmekä voi jakaa ihmisiä esim. terveyspalvelujen suhteen. Nykyinen keskustelu siitä, että terveyspalveluja annetaan ikääntyville vain rajoitetusti on lopetettava.

Maahanmuutossa tulee toiminta perustaa huolenpitoon. Suomen kuntien tulisi vastata maahanmuuton palveluiden tuottamiseen resurssiensa puitteissa. Kotouttamien on avainasemassa ja maahanmuuttoa tulee toteuttaa siten että kotouttaminen voidaan varmasti toteuttaa. Ruotsin malli, jossa kotouttaminen on epäonnistunut, tulee ottaa opiksi.

Koulutuksessa on myös jatkettava perinteisellä linjalla; kaikilla on oikeus hyvään koulutukseen. Se on ollut ja tulee olemaan yhteiskuntamme menestyksen perusta.

Eurooppamyönteisyys

Haluamme kuulua Länteen ja olla eurooppalaisia. Historiassa naapurimaamme eivät ole aina tuota eurooppalaisuuttamme tunnustaneet vaan meitä on ”työnnetty” slaavilaiseen tai itä-eurooppalaiseen ryhmittymään. Jopa Ruotsi on joskus ollut tällä linjalla ja ruotsalaisen käsityksen mukaan Suomi ei kuulu Skandinaaviaan, vaikka me niin haluammekin.

EU:n arvo pitää tunnustaa, vaikka siinä joitain valuvikoja ehkä onkin. Korjataan viat muiden EU-maiden kanssa yhteistyössä ja tehdään EU:sta eurooppalaisen rauhankehityksen takuujärjestelmä.

Suomessa esiintyvää EU vastaisuutta meidän pitää torjua aktiivisesti ja tuoda esiin EU:n hyvät puolet. Euro on yhteinen valuuttamme ja pitkällä aikavälillä Suomi on hyötynyt ja tulee hyötymään Eurosta. Oman markkamme devalvaatiopolitiikkaa ei kannata haikailla takaisin.

Yksilön arvostaminen

Menestymme hyvien yksilöiden avulla, mutta nuo yksilöt syntyvät vain siten että annamme kaikilla kansalaisillemme tasapuoliset mahdollisuudet yksilön kehitykseen. Vaikka kehitämmekin yksilöitä on syytä muistaa, että hyvien yksilöiden parhaat saavutukset saadaan aikaan useiden hyvien yksilöiden yhteistyöllä ja tiimeillä. Tiimi on aina tehokkaampi ja aikaansaavempi kuin sen yksilöt erikseen.

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

torstai 27. syyskuuta 2018

tiistai 18. syyskuuta 2018

Uusi Jämsä on jatkossa Liike Nyt Jämsä

Jämsän kolmanneksi suurin valtuustoryhmä, Uusi Jämsä, on liittynyt valtakunnalliseen sitoutumattomaan poliittiseen liikkeeseen nimeltä ”Liike Nyt”. Liike Nyt ei ole puolue. Alkavalla valtuustokaudella Uusi Jämsä toimii uudella nimellä ”Liike Nyt Jämsä”.

Miksi lähdimme mukaan Liike Nytin toimintaan?

Saamme valtakunnallista tukea ja näkyvyyttä sekä uusia verkostoja ja ideoita kaikista Suomen sitoutumattomista ryhmistä. Lisäksi voimme hyödyntää Liike Nytin osaavan henkilöstön luomia uusia toimintamuotoja. Liike Nyt Jämsä on jo aloittanut yhteistyön mm. Liike Nyt Heinolan kanssa ja luonut yhteydet mm. heidän 8 valtuutettuunsa.

Mitkä ovat Liike Nytin tärkeimmät tavoitteet?

Liike Nyt haluaa edistää demokratiaa poistamalla päätöksentekoa rampauttavat vanhat rakenteet ja saada aikaan yhteisiä päätöksiä, jotka hyödyttävät Suomea. Hyvät ideat ja uudistukset pitää toteuttaa, on niiden esittäjä kuka tahansa.

Jämsässä sitoutumaton toimintamme on jatkunut jo yli 20 vuotta ja olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että tämän tyyppinen toiminta saa nyt valtakunnallista jatkoa. Osallistamista lisätään entisestään. Kuuntelemme heitä, joita päätökset koskevat. Keskitymme olennaiseen ja teemme työtä, mihin meidät on valittu. Pyrimme vahvistamaan rakentavaa yhteistyötä kaupungissamme muiden ryhmien kanssa.

Ajamme kaupunkilaisten etuja

Meitä ei voi jatkossakaan sijoittaa millään tavalla nykyiseen puoluekenttään. Emme ole vasemmalla, emme oikealla emmekä keskellä. Ajamme sitoutumattomina vain ja ainoastaan kaupunkilaisten etuja.

Pyrimme saamaan kunnallisen päätöksenteon niin kiinnostavaksi, että myös nuoret kokevat sen omakseen.

Tavoitteemme:

1. Ulkopuolisen asiantuntijan kaupungin taloutta parantavat esitykset toteutetaan

2. Ei veronkorotusta vaan kaupungin organisaation sopeuttaminen tulojen mukaiseksi

3. Tehty koulupäätös pitää. Koskenpään, Länkipohjan ja Juokslahden kouluja ei nyt lakkauteta. Tehdään sovitut kirjastomuutokset.

4. Jäteliikelaitos myydään, koska jäteliiketoiminta ei ole kaupungin perustoimintaa

5. Himoksen riita muutetaan toimivaksi yhteistyöksi yrittäjän ja kaupungin välillä

6. Kirjastotalon valmistuttua kaupungin virastot muuttavat Jämsänkosken kaupungintaloon Kenraalintielle

7. Homekiinteistöjen lämmitys lopetetaan

8. Kaupunkiin kaavoitetaan ”kiertotalouskeskus” esim. Myllymäen alueelle, jossa sellaisen alku on jo olemassa

NYT tavataan torilla


Tapaamme kaupunkimme asukkaita ”NYT tavataan torilla” tilaisuudessa 26.9. klo 17-20. Toivomme toiminnastamme kiinnostuneita runsaslukuisesti paikalle. Paikalla ovat Liike Nyt perustajajäsenistä Mikael Jungner, Karoliina Kähönen ja Nora Stenvall. Tarjolla on muurinpohjalettuja. Tule keskustelemaan.

maanantai 27. elokuuta 2018

Kunnallispolitiikka: Näillä mietteillä lähdetään kohti loppuvuotta

Pekka Laaksonen (uj)

Meillä on ryhmämme strategiapalaverissa noussut esiin kymmenkunta asiaa. Valtuusto on aika riitainen tällä hetkellä. Jorma Potin (sd) vetämissä ryhmien puheenjohtajien palavereissa on ollut hyvä henki, mutta sitten, kun on koko valtuusto koolla, niin on välillä riitaisaa. Se näkyy esimerkiksi suhtautumisessa Himos-neuvotteluihin. Me toivomme hedelmällistä ryhmätyötä ja parempaa yhteistyötä.

Yksi ryhmämme toiveista on se, että ei tulevalla lämmityskaudella lämmitettäisi homekouluja 300000 eurolla. Väännetään hanat kiinni, kyllä rahoille on muutakin käyttöä. Ulkoisen asiantuntijan lokakuussa valmistuvalta selvitystyöltä toivomme asiantuntijalta löydöksiä, jotka auttavat talouden kehittymistä. Haluamme, että niitä asioita myös toteutetaan. Niitä on ajettava, vaikka tekisi kuinka kipeää tahansa.

Totta kai toivomme myös sitä, että Himoksen kylpylä saa ilmaa siipien alle.

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Liike Nyt Jämsä - Strategiapäivä 26.8.

Liike Nyt Jämsä vietti strategiapäivää Koskenpäällä 26.8. Linjattiin periaatteellista strategiaa avoimin mielin keskustellen. Asiaosuuden lisäksi käytiin runsaasti filosofisia keskusteluja mitä erilaisimmista asioista liittyen siihen, miten asioita tulisi käsitellä.

Viralliseksi nimeksi tuli Liike Nyt Jämsä. Tämä on samaa nimiformaattia kuin Liike Nyt Heinola.

Sauna oli lämmin. Grillissä tirisi mitä erilaisimpia kärvennettäviä. Ei nälkä eikä jano päässyt yllättämään illan aikana.

Tällaisille tilaisuuksille on tarve. Vain avoimesti keskustelemalla asiat menevät eteenpäin.




sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Puoluekokous

Puoluekokous pidettin kesäisenä päivänä 16.6.2018 klo 17 alkaen Koskenpään Rantapirtillä. Paljon oli porukkaa paikalla, mutta osa vakiojoukostamme oli estynyt juhlien ja muiden tapahtumien takia.

Ohjelmassa oli
- historiaa
- linjapuheita
- tulevaisuutta
- yhteisiä asioita
- syvällisiä arvomaailman puheita
- hurttia huumoria
- erittäin hyvää ruokaa
- puheen sorinaa ylläpitävää juomaa
- kirveen käsittelyä auton takana
- ja mustanaan mäkäräisiä




maanantai 11. kesäkuuta 2018

Ryhmäpuheenvuoro Uusi Jämsä 11.6.2018

Jämsä on hieno kaupunki, mutta valitettavasti se on tuuliajolla. Vastuussa siitä olemme me kaikki tässä salissa. No ehkä ei median edustajat.

Taloustoimikunta yritti saada suuntaa muutettua. Työ toimikunnassa oli varsin yhteistyökykyistä ja tavoitteellista. Isoihin asioihin ei kuitenkaan päästy käsiksi vaan ne eliminoitiin lähinnä kahden ylimmän viranhaltijan taholta. Syynä oli pelko muutoksista omassa työssä. Palaan näihin isoihin asioihin myöhemmin.

Lokakuussa valtuusto, siis ylin päättävä elin, antoi työtehtävän johtaville viranhaltijoille rakenteellisista muutoksista kaikissa hallintokunnissa. Mitä saatiin? Vain yksi, sivistystoimi, teki annetun työn. Siitä heille kiitos. Sivistystoimessakin rakennemuutokset kohdennettiin kouluihin ja kirjastoihin eikä koko organisaatioon runsaine johtajamäärineen.

Muut hallintokunnat kieltäytyivät annetusta työstä! Työstä kieltäytyminen näyttää olevan luvallista kuntapuolella, vapailla markkinoilla työstä kieltäytyminen tietää työpaikan vaihtoa.

Yksi johtava viranhaltija toi taloustoimikuntaan kahteen kertaan listan hallintokunnan ongelmista.

Viranhaltijan asenne oli:” Ei tarvita rakenteellisia muutoksia. Rahaa saa veroja korottamalla!”

Korostan, että emme ole palkanneet kaupungin johtavia viranhaltijoita listaamaan ongelmia vaan ratkaisemaan niitä.

Nyt olemme samassa tilanteessa kuin viime lokakuussa. Eli on aloitettava työ uudelleen. Tällä kertaa hallituksen iltakouluissa.

On vihdoin aloitettava valtuuston lokakuussa vaatimien rakenteellisten muutosten tekeminen ja niitä mainitsemiani isoja kohteita ovat ainakin seuraavat neljä:

1. Kaupungin noin 1000 henkilön organisaation sopeuttaminen nykyiseen tilanteeseen ulkopuolisen ja riippumattoman osaajan toimesta. Irtisanomisiin tuskin joudutaan, kunhan työ tehdään pikimmiten ja hyödynnetään eläköityminen. Tällä saavutetaan noin 4 M€:n säästö.

2. Kuntakonsernin yhtiöiden jakokelpoisten varojen hallittu palauttaminen omistajalle. Aluelämmössä on 5,2 M€ jakokelpoisia vapaita pääomia, jotka tulee 3-4 vuoden ohjelmalla palauttaa omistajalle (siis kaupungille). Se että Aluelämpö on sitonut valtaosan rahoista kannattamattomiin ydinvoimaosakkeisiin, on yhtiön ongelma, ei kaupungin. Eli Aluelämpö ottaa velkaa hoitaakseen asian. Tavallaanhan se näin tekemällä on ostanut nuo Fennovoiman ydinvoimaosakkeet velalla. Tällä saavutetaan noin 0,5 M€:n tulo 10 vuoden ajalle.

3. Pihlajalinnan sopimuksetkin jouduttaneen ”hienosäätämään”. Nyt toinen sopijapuoli hyötyy sopimuksesta mutta toinen, eli kaupunki, häviää. Sopimuksemme on vuositasolla 7 M€ kalliimpi kuin vastaava toiminta verrokkikunnissa. Siis molempien osapuolten on katsottava yhdessä mitä asian eteen voidaan tehdä. Tämä on aivan normaali toimenpide pitkäaikaisissa sopimuksissa. Yleensä tällainen menettely kirjataan itse sopimukseen, mutta kun kaupungilla ei ole juristia niin se on kaiketi jäänyt pois sopimuksesta.

4. Tulopuolen kehittäminen. mm. tonttien myynti, jäteliikelaitoksen myynti, metsäomaisuuden realisointi yms. Myös purkutuomiolla olevien hometalojen lämmityksen lopettamisella säästetään vuositasolla Koskenpään koulun lakkauttamista vastaava summa. Olen yrittänyt selvittää yhdyskuntatoimelle, että ei homeitiötä tarvitse lämmittää.

Esitämme, että koulujen ja kirjastojen säästötoimia ei toteuteta, vaan hallitukselta edellytetään kokonaisvaltaisia, rakenteellisia säästötoimia siten että niiden avulla kaupungin talous saadaan tasapainoon. Työ tehdään hallituksen iltakouluissa nopealla aikataululla siten että valmista on ensi vuoden budjetin valtuustokäsittelyyn mennessä. Kaupungin organisaation sopeuttamistyö vaatii ulkoisen osaajan, joka hallituksen on palkattava pikimmiten.

Ja vielä: Kun ulkoinen osaaja valitaan kaupungin organisaation rakennemuutosta tekemään, niin työtä valvovassa toimikunnassa ei saa olla yhtään viranhaltijaa mukana. He tulisivat sinne vain varjelemaan omia etujaan.

Pekka Laaksonen 
Uusi Jämsä

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Jämsän kaupunginvaltuuston päätöksenteosta


Olen itse ensimmäisen kauden valtuutettu, ja minulla on vielä paljon opittavaa päätöksenteosta.

Minua on suuresti hämmästyttänyt päätöksenteko tai tekemättömyys valtuustossa.

Kaikkein eniten tietyt valtuutetut haluavat keskittyä jonkun ryhmän / puolueen mollaamiseen, tai jopa henkilökohtaisesti jonkun valtuutetun, tai hänen mielipiteidensä ivaamiseen. Miksi?

Haluavatko nämä muutamat toisten valtuutettujen väheksyjät kohottaa omaa heikkoa itsetuntoaan, vai miksi näin toimitaan? Tämä ei varmasti ainakaan tässä kaupungin vaikeassa taloustilanteessa auta yhtenäistä päätöksentekoa ja kuntalaisten hyvinvointia. Käsittääkseni kuitenkin valtuustonkin päämäärä on edistää kaupungin etua ja asukkaiden hyvinvointia.

Tässä välissä on pakko kehua sivistyslautakuntaa, johon itsekin kuulun. Meille esitellään asiat erittäin hyvin ja selkeästi, ja puheenjohtaja johtaa lautakuntaa hyvin. Kun olemme tehneet vaikeista asioista päätöksiä, ei ole kertaakaan tullut mieleen, että mihin puolueeseen tai ryhmään joku lautakunnan jäsenistä kuuluu. Miksi? Siksi että se ei ole oleellista, vaan se että saamme yhtenäisen päätöksen tehtyä keskustelun jälkeen. Se onnistuu sivistyslautakunnassa.

Olisiko siis meillä kaikilla valtuutetuilla peiliin katsomisen paikka, mitä juuri sinä ja minä voisimme tehdä paremmin?

Itse teen työkseni ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, ja joka päivä tulee mieleen, että meillä on elämässämme tärkeämpääkin tekemistä, kuin väheksyä tai mollata toisiamme. Kaikkea hyvää kevääseen :)

Timo Salokorpi (uj)
Kunnanvaltuutettu
Sivistyslautakunnan jäsen

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Valtuustoaloite: Valtuustoaloite Rasuan saattamiseksi arvoiseensa käyttöön

Rasuan aiempi aloite on vuodelta 2014.

Esitämme, että aloitteen jouduttamiseksi Rasuan vuokrasopimuksen irtisanominen ja siirto uudelle mahdolliselle vuokraajalle siirretään hallintojohtajalle, sillä ongelma ei ole tekninen vaan hallinnollinen.

On löydetty yrittäjä (jatkossa mahdollisesti useampikin), joka on valmis lunastamaan Rasuan sopimuksen ja myös Rasuan vuokrasopimuksen nykyinen haltija on halukas luopumaan sopimuksesta.

Neuvotteluihin tarvitaan kuitenkin avuksi Auli Korhonen hyvine ideoineen.

Kaupungin ei pidä jatkaa yhteistyötä nykyisen vuokraajan kanssa, sillä hänen yhtiönsä PesäLomailuun Oy ei ole tehnyt tilinpäätöstä Kaupparekisteriin sitten vuoden 2014, joten yrityksen olemassa olo on epäselvää.

Uusi Jämsä

Valtuustoaloite: Tarjouspyyntöjen käsittely luottamuselimissä

Hankittaessa isompia kokonaisuuksia Jämsän kaupunki laittaa kansalliset kynnysarvot ylittävät tarjouspyynnöt tarjouskilpailuun, joka toteutetaan Hilma nimisessä järjestelmässä. Tämän jälkeen yritykset toimittavat tarjoukset. Tarjouspyynnön mukaiset pisteytykset lasketaan ja sen perusteella valitaan yritys, jolta hankinta tehdään.

Oleellisin vaihe hankinnassa on tarjouspyynnön tekeminen, koska siinä määritellään, mitä hankintaan ja minkälaisia arvotuksia toimitukselle määritellään. Tarjouspyynnössä määritellään, miten laadun, eettisten arvojen, ympäristöasioiden ja hinnan yms. pisteytys muodostuvat.

Tarjousmenettelyn yksi keskeisin asia on pisteytyksen oikeellisuus tarjouspyynnössä. Tässä vaiheessa voidaan myös huomioida paikallisten yrittäjien osallistuminen tarjouskilpailuun. Jos tarjouspyynnön laadinnassa on epäonnistuttu, ja hankinta tehdään vain hinnan perusteella, saadaan ”halpaa mutta huonoa”. Emmehän me omassa yksityistaloudessammekaan osta halvinta tuotetta vaan etsimme hyvinkin tarkasti esimerkiksi hyvää hinta/ laatu-suhdetta tai ympäristön kannalta vähän kuormittavaa tuotetta.

Luottamuselimissä käsitellään usein vain tarjousten vertailu ja toimittajan valinta. Tarjousten avaaminen, käsittely ja pisteytys on vain rutiinitoimenpide, missä ei enää asioihin voi vaikuttaa.

Esitämme, että kaikki tarjouspyynnöt tullaan käsittelemään luottamuselimissä ja liikelaitoksissa ennen kuin hyväksytään julkaistavaksi HILMA:ssa. Siinä vaiheessa voidaan hankintaan vaikuttaa ja tarkastaa, että pisteytys on tehty huolellisesti.

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Jämsän Aluelämpö Oy:n 4 M€:n sijoitus ydinvoimaan

Viime Vekkarissa talousjohtaja Luostarinen sekä Aluelämmön toimitusjohtaja Soikkeli selvittivät Aluelämmön tekemää sijoitusta ydinvoimaan.

Nyt on selvinnyt, että Jämsän Aluelämpö Oy:n 0,5 M€:n sijoitus Fennovoimaan sijoitusyhtiö SFKaukolämpövoima Oy:n kautta onkin vain etumaksu. Uusia maksuja tulee vuoteen 2024 saakka. Lopullinen summa arvottomiin osakkeisiin on noin 4.000.000 €. Tämä järjetön sijoitus tuhoaa Aluelämmön talouden ja vaikuttaa myös koko kaupungin talouteen.

Aluelämpö Oy omistaa SF Kaukolämpövoima Oy:n osakkeita. Tuo yhtiö on vain bulvaaniyhtiö, jossa ei ole henkilökuntaa lainkaan. Siinä on mukana vain neljä pientä lämpöyhtiötä, jotka ovat taitamattomuuttaan sitoneet kuntalaistensa rahat arvottomiin osakkeisiin.

Tehdyssä osakassopimuksessa on pahimmassa tapauksessa vastuu myös Fennovoiman rakennusaikaisesta jatkorahoituksesta. Tämän vuoksi Helsinki ja Vantaa haluavat eroon osakkeistaan, vaikka ilmaiseksi, koska osakkeissa on arviolta 90 M€:n vastuu ydinvoimalan jatkorahoituksesta.

Meillä jämsäläisillä on oikeus tietää tehdyn osakassopimuksen vastuut. Pahimmassa tapauksessa koko Jämsän Aluelämpö Oy siirtyy Fennovoiman omistukseen, jos Aluelämpö ei pysty hoitamaan vastuitaan. Tällöinhän vastuu siis siirtyy meille jämsäläisille, kun menetämme veronmaksajien rahoilla rakennetun yhtiön omistuksen.

Kaupungin hallintosäännön mukaan konserniyhtiöt (jollainen Aluelämpö on) noudattavat samaa sijoituspolitiikkaa kuin itse kaupunkikin. Sijoitusten tulee olla riskittömiä eli sijoitetun pääoman tulee olla turvattu ja sijoituksilla pitää olla reaalinen jälleenmyyntiarvo. Aluelämmön tekemän sijoituksen arvo on nolla, koska kukaan ei ota niitä ilmaiseksikaan. Jälleenmyyntiarvoa niillä ei siis ole.

Kaupungin sijoituspolitiikasta päättää kuntalain mukaan valtuusto. Jämsän kaupunginhallitus ei kuitenkaan vienyt asiaa valtuustolle. Hallitus ylitti valtuutensa ja kuntalakia ei noudatettu. Valtuustossa moinen ydinvoimaan sijoittaminen tuskin olisi mennyt läpi.

Vastineessaan talousjohtaja selvittää, että osakeyhtiöissä vastuu on kokonaan yhtiön hallituksella. Aivan oikein. Luostarinen ja Soikkeli eivät vastaa tehdyistä sijoituksista muuten kuin työpaikkansa kautta, he vain esittivät hallitukselle korkeariskisen sijoituskohteen. Vastuu on hallitusten jäsenillä ja he vastaavat virheellisistä ja yhtiölle turmiollisista päätöksistä viime kädessä omalla omaisuudellaan. Osakeyhtiöiden hallituksissa kannattaa olla tarkkana mihin toimitusjohtajan haihatuksiin suostutaan.

Vielä kysymys lukijalle. Montako kyläkoulua pitää lopettaa, jotta saadaan kokoon sama summa, jonka Aluelämpö on nyt hukannut ydinvoimasijoitukseen?

Pekka Laaksonen
Uusi Jämsä

keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Kaupungin sijoitus ydinvoimaan on rahan haaskausta

Jämsän Aluelämpö on sijoittanut lähes puoli miljoonaa euroa venäläisvetoiseen ydinvoimayhtiöön nimeltään Fennovoima. Tämä asia selviää YLE:n ja Voimaosakeyhtiö SF:n verkkosivuilta.

Jämsän kaupungin riskien hallinnan ohjeen mukaan sijoittaminen tulisi suorittaa riskittömästi ja siten että sijoitettu pääoma on turvattu. ”Kaupungin rahavarojen sijoittamisen ja hallinnoinnin periaatteet on määrätty kaupunginhallituksen ohjeessa. Talousjohtaja päättää kaupungin rahavarojen sijoittamisesta kaupunginhallituksen sijoitusohjeiden mukaisesti. Kassaylijäämää voidaan sijoittaa euroalueella kohteeseen, jossa ei ole riskiä pääoman menettämisestä. Kysymykseen tulevia sijoituskohteita ovat valtion velkasitoumus, kunta-, sijoitus- tai yritystodistus, joukkovelkakirjalaina, sijoitusvakuutus, kapitaalisopimus, korkorahasto-osuus tai määräaikaistalletus, joissa liikkeeseenlaskijana tai velallisena on valtio, kunta tai raha- tai vakuutuslaitos.”

Miksi ihmeessä Jämsän Aluelämpö Oy on sijoittanut meidän jämsäläisten rahoja korkeariskisiin Fennovoiman osakkeisiin?

Sijoitus ei tuota mitään ja sen avulla voidaan vain ostaa 2 MW osuudella sähköä Fennovoimalta, jos ydinvoimala saa rakennusluvat ja joskus valmistuu. Tämän hetken indeksien mukaan tuo sähkön ostohinta Fennovoimalta on kalliimpi kuin markkinasähkö! Jämsän aluelämmöllä ei edes ole lupaa sähkön myyntiin, eli mihin se oikein tarvitsee tuota 2 MW sähköosuutta?

Helsingin ja Vantaan kaupungeilla on myös Fennovoiman osakkeita. Molemmat kaupungit ovat yrittäneet myydä osakkeensa, mutta kukaan ei niitä osta. Nyt kaupungit etsivät tahoa, joka ottaisi osakkeet ilmaiseksi!

Eli Fennovoiman osakkeet on mahdotonta myydä eivätkä todellakaan täytä Jämsän kaupungin sijoitusohjeita. Myös mm. Valkeakosken energia Oy on yrittänyt myydä Fennovoiman osakkeitaan jo vuosia, mutta ostajia ei vaan ole.

Jämsän kaupungin sijoitusohjeissa ja riskien hallintaohjeissa todetaan, että sijoitusten on oltava riskittömiä ja peruspääoman pitää säilyä. Jämsän Aluelämpö Oy:n hallitus ja talousjohtaja Ari Luostarinen ovat tehneet kaupungin ohjeiden vastaisesti riskisijoituksen. Kaupunkilaisten omaisuutta on hoidettu huolimattomasti ja näin aiheutettu meille jämsäläisille 0,5 M€:n tappio.

Tuon ydinvoimasijoituksen päätöksen Jämsän Aluelämpö Oy:ssä ovat siunannet hallituksen jäsenet: Reijo Himanen SDP pj, Voitto Suosaari Keskusta vpj, Piritta Rantanen SDP, Aira Putkonen Kokoomus sekä Katja Rissanen (kaupungin viranhaltija). Hankinnan esityksen on tehnyt toimitusjohtaja Hannu Soikkeli.

Pekka Laaksonen
Sitoutumaton Uusi Jämsä

perjantai 19. tammikuuta 2018

Rasua matkailukäyttöön

Samainen juttu on tänään 19.1.2018 Jämsän Seutu lehdessä.

Uusi Jämsä on tehnyt loppuvuoden aikana töitä Rasuan saattamiseksi jälleen yhdeksi Jämsän alueen matkailukohteeksi. Nythän alue on nimeltään Kotkanpesä ja toimintakin siellä nimensä mukaista eli jämsäläisiltä kiellettyä. Paikalle saa toki mennä, kunhan on valmis kuuntelemaan haukkumisen, uhkailun ja kiroilun. Rasuaan mennessä tulee myös olla valmis esittämään nimensä ja asiansa miksi on alueella käymässä.

Alueen vuokraaja on PesäLomailuun Oy. Tuo yritys kerää alueella olevilta asuntovaunun omistajilta vuokran ja maksaa kaupungille vuokraa, joka on noin 1650€/ vuosi. Yhtiö siis tekee liiketoimintaa. Outoa on, että yritys ei ole toimittanut osakeyhtiölain vaatimia tilinpäätöstietoja kaupparekisteriin vuoden 2014 jälkeen.

Onko siis koko yritystä edes olemassa?

Kysymmekin miksi Jämsän kaupunki ottaa riskin toimiessaan moisen vuokraajan kanssa.

Olemme myös etsineet alueelle uutta yrittäjää ja sellaisen myös löytäneet. Tuo uusi yrittäjä olisi valmis ottamaan Rasuan vuokrasopimuksen haltuunsa ja maksamaan siitä Pesälomailuun Oy:lle. Myös Pesälomailuun Oy on valmis myymään, mutta on asettanut hinnan epärealistisen korkealle.

Uusi yrittäjä olisi myös valmis kehittämään toimintaa siten että se oikeasti palvelisi Jämsään suuntautuvaa matkailua. Jämsähän on juuri päivitetyssä strategiassaan linjannut kaupungin panostavan erityisesti matkailuun. Vaikka Himos onkin selkeä pääkohde, niin Rasuallakin on matkailussa omat mahdollisuutensa.

Mitä nyt pitäisi tehdä? Kaupungin pitää tehdä PesäLomailuun Oy:lle selväksi, että Jämsä haluaa Rasuan toimivan vuokrasopimuksen mukaisesti leirintäalueena. Vuokrasopimuksessa sanotaan: ”Vuokra-alue luovutetaan käytettäväksi maanvuokralain (258/66) luvun tarkoittamalla tavalla leirintäalueeksi, siten kuin asemakaavassa on käyttötarkoituksesta määrätty”. PesäLomailuun Oy:n toiminta ei täytä vuokrasopimuksen ehtoja. Tämän jälkeen uudella yrittäjällä on mahdollisuus neuvotella kauppahinta oikealle tasolle ja aloittaa jo ensi kesänä alueen kehittäminen. Kaupungin tulee myös auttaa uutta yrittäjää näissä sopimusneuvotteluissa. Rahallista tukea ei kaupungilta ole pyydetty.

Näin toimien Rasuan ongelma poistuu ja tuo hieno luontokohde saadaan jälleen arvoiseensa käyttöön.

Uusi Jämsä

Hakonen Eero, Kokko, Jyrki, Loberg Hannu, Laaksonen Pekka, Salokorpi Timo, El Sayed Seija