Ryhmä oli silloiseen aikaa uusinta uutta, sitoutumaton ryhmä.
Kunnallisvaaleissa 1996 ryhmä sai ääniä viiden (5) kaupunginvaltuutetun verran. Mutta kun ehdokkaita oli vain neljä (4), niin yksi (1) paikka jäi täyttämättä.
Ensimmäiset kaupunginvaltuutetut olivat:
- Ensio Hienola
- Susanna Karjalainen
- Seija Kostamo (El Sayed)
- Olli-Pekka Rinne
Kuntaliitos Jämsä ja Jämsänkoski tapahtui vuonna 2009. Sen jälkeen ryhmä on vaikuttanut Jämsän kaupungin kuntapolitiikassa.
Taivalta kuntapolitiikassa on
- noin 30 vuotta
- 7 valtuustokautta
- kuntavaalit 1996, 2000, 2004, 2008, 2012, 2017, 2021
- ja edelleen 2025
Tällä hetkellä nimeksi on vakiintunut Uusi Suunta Jämsä, lyhyemmin Uusi Suunta (us).
Alkuperäisjäsenen kirjoittama.
UUDEN SUUNNAN ALKUVAIHEET
Uusi Suunta syntyi Jämsänkoskella 1996 tarpeesta vaikuttaa kunnallispolitiikkaan sitoutumatta puolueisiin. Poliittinen ilmapiiri Jämsänkoskella oli tuolloin voimakkaasti sitoutunut puolueisiin. Tavallisen kaupunkilaisen toiveet kaupungin kehittämisestä ja asioiden hoidosta eivät saavuttaneet vastakaikua kuntapäättäjien mielissä. Näin tuli Uuden Suunnan aika avata kanava vaikuttamiselle.
Ensio Hienola oli toiminut kunnallispolitiikassa Jämsänkoskella vuodesta 1988 lähtien. Hänet oli valittu keskustapuolueen listalta sitoutumattomana valtuustoon. Toisen valtuustokautensa aikana hänellä heräsi ajatus sitoutumattomasta ryhmästä kuntapolitiikassa. Hän oli kokenut ongelmia vaikuttaa puolueessa sitoutumattomana; luottamuspaikkajaossa puolueen jäsenet ajoivat ohi.
Ensio Hienola otti yhteyttä Olli-Pekka Rinteeseen ja ehdotti sitoutumattoman ryhmän perustamista Jämsänkoskelle. Ajatus oli molempien mielestä erinomainen, joten ryhdyttiin käytännön toimiin. Seija El-Sayed (1996 Kostamo) ja Susanna Karjalainen liittyivät palaverien jälkeen mukaan ehdokasryhmään. Eira Peuna keksi nimen Uusi Suunta ja se tuntui sopivan ryhmälle erinomaisesti.
Vaalit syksyllä 1996 oli menestys Uudelle Suunnalle. Se sai vaaleissa valtuustoon 4 edustajaa ja oli valtuuston kolmanneksi suurin ryhmä SDP:n ja Vasemmistoliiton jälkeen. Uuden Suunnan äänimäärä oli niin suuri, että sillä äänimäärällä olisi viideskin edustaja mennyt läpi, mutta ehdokkaita oli tuolloin vain neljä: Ensio Hienola, Olli-Pekka Rinne, Seija El-Sayed (Kostamo) ja Susanna Karjalainen. Tulos oli shokki vaalissa mukana olleille puolueille.
Uusi Suunta leimattiin ennen ensimmäistä valtuustokokousta populistiseksi ja huonosti käyttäytyväksi ryhmäksi, jonka toivottiin oppivan säännöt, joilla politiikassa toimitaan. Arvostelijat joutuivat nopeasti toteamaan, että Uusi Suunta toi uuden kulttuurin kuntapolitiikkaan. Ryhmä kesti maalittamisen ja osoitti heti alkumetreillä päättäväisyytensä, jonka johdosta ryhmän huonotapaiseksi leimanneet joutuivat itse kokemaan tappion mustamaalaamisessaan.
Uuden Suunnan menestys 1996 vaaleissa oli alkusoitto jämsänjokilaaksolaiselle toisinajattelulle kuntapolitiikassa. Sen perinteen vaaliminen on Uudelle Suunnalle merkityksellistä.
Alkuperäisjäsen
15.3.2025
Alla vanhoja vaalijulisteita ja -mainoksia.
1996
2017
2017
2021