Uusi Suunta - Vaalit 2021

sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Opetellaanko keskustelemaan ?

”Joku on uhkaillut joskus, jotain, jossain”

Suurin piirtein tällä tiedolla (hieman kärjistettynä) valtuutettujen piti päättää, perustetaanko Jämsään Valiokunta ratkomaan, onko hallitus enää toimintakykyinen vai ei. Mitä? Valtuutetuille ei kerrottu salassa pidettäviä yksityiskohtia, vaan todettiin, että hallitus, tai osa siitä katsoo, että ei ole enää toimintakykyinen, tai ei nauti valtuuston luottamusta. Kyse on myös kaupungin henkilöstön uupumisesta, työtaakasta, huonosta työilmapiiristä ja jopa pelosta tuoda epäkohtia esiin.

Itselleni nuo hieman hatarat perustelut eivät riittäneet, vaan painoin äänestyksessä nappia ”ei”, eli Valiokuntaa ei perustettaisi.

Äänestystulos oli 27-16 Valiokunnan perustamisen puolesta, joten enemmistön päätöksellä mennään ja Valiokunta siis perustetaan. Siis tutkimaan, mikä hallituksen toiminnassa mättää?

7 hallituksen ulkopuolista valtuutettua, tai varavaltuutettua alkavat tätä asiaa tutkimaan. Ei liene helppo tehtävä. He saavat käyttöönsä myös tuon salassa pidettävän materiaalin, eli kuka, missä, milloin, ketä. Valiokunta antaa loppuraportin joskus tulevaisuudessa, mutta todennäköisimmin eivät valtuutetut, eivätkä kuntalaiset tule edelleenkään tietämään kuka, mitä jne.. No, ehkä kuitenkin saamme päätöksen, onko hallitus toimintakykyinen. JOS hallitus erotetaan, toivotaan, että sinne ei ole pyrkimässä uudestaan suunnilleen samat päättäjät, kuin nyt. Mitäs hyötyä tästä koko Valiokunnan perustamisesta olisi?

Puheenvuoroissa korostettiin keskustelua. Missä on jämsäläisten päättäjien ja henkilöstön keskustelukulttuuri? Jos asioita pantataan ja osa porukasta pidetään pimennossa, onko se kaikkien eettisten sääntöjen ja päätöksenteon oikeanlaista kulttuuria?

Tiedon salaaminen, tai itsellään pitäminen lisää vallan tunnetta. Huom! Vallan tunnetta, ei valtaa.

Tämä pitää todellakin kutinsa. Siitä tunteesta moni nauttii.

Mutta siitä keskustelemisesta:

Itse työskentelen lasten ja nuorten parissa ja keskustelemme joka päivä, paljon, todella paljon. Erittäin vaikeitakin asioita tulee eteen, mutta mitä teemme? Keskustelemme niin kauan, että asiat ratkaistaan. Ikäeromme on suuri ja näkökantamme ovat välillä täysin erilaiset, mutta ratkaisemme asiat keskustelemalla.

Emmekö me aikuiset todellakaan osaa jutella? Ovatko samat päättäjät olleet liian kauan samoissa tehtävissä ja kaunat ovat kasaantuneet? ”Vaikka leikimme samalla hiekkalaatikolla, ei meidän tarvitse olla parhaita kavereita”

Välillä persoonat ja kemiat eivät vain kohtaa. Silti meidän pitää tulla toimeen ja osata keskustella ja tehdä yhdessä päätöksiä kunnan ja kuntalaisten parhaaksi, puolueeseen tai ryhmään katsomatta.

Mutta kevättä ja kesää kohti enemmistön päätöksellä.

Toivotaan onnea ja menestystä tulevalle Valiokunnalle ja sitä, että toivottavasti tämä selvitys ei vie liikaa aikaa muilta tärkeiltä päätöksiltä.

Hyvää ja keskusteluntuoksuista kevättä

Timo Salokorpi (us)
Valtuutettu
Sivistyslautakunnan jäsen

perjantai 9. huhtikuuta 2021

Vain vaalitemppu

Olen ollut yli 30 hallituksessa kolmessa Euroopan maassa. Niistä noin puolet on kuntapäättäjien hallituksia. Jämsän kaupunginhallitus on pohjanoteeraus. Hallituksen toiminnassa työtapana oli tiedon väheksyminen, toisten ärsyttäminen ja kiusaaminen. Kiusaaminen meni kohdallani sille tasolle, että erosin hallituksesta jo marraskuussa. Tein kiusaamisesta raportin puheenjohtajalle, mutta hän ei ole ottanut sitä hallituksen käsittelyyn. Olin hallitustyöstä pois kolme kuukautta ja sen jälkeen mukana kahdessa kokouksessa, kun sijaiseni ei kokoukseen päässyt. 

Hallituksella ei ollut lainkaan tavoitteita näin ollen ei se mitään saavuttanutkaan. Ei tullut kylpylää, ei kirjastoa ja Himoksen kehittäminen ei ole onnistunut.

Tärkeiden asioiden sijaan hallituksen päätöksiä olivat mm. hulevesipäätös, jonka periaatteena oli, että kaupunkilaisilta on otettava kaikki raha, mikä otettavissa on (suora lainaus johtavan viranhaltijan esityksestä) ja kaupungin johtavien viranhaltijoiden palkankorotus 2000 €/kk.

Hallituksen päätehtävä on kaupunkilaisten palveluiden kehittäminen. Se ei kuitenkaan ollut juurikaan esillä. Muun muassa yhteisyritys Jämsän Terveys Oy ajettiin hallituksen saamattomuudella lähes konkurssiin, nyt asioita puidaan oikeudessa. Hallituksen työnantajavelvollisuuksista puhuttiin jatkuvasti. Tuo työnantajavelvollisuus ei ole edes hallituksen päätehtävä.

Miksi sivistyneet ihmiset eivät voi tehdä yhteistyötä kaupunkilaisten hyväksi? Muissa hallituksissa, joissa olen ollut mukana, tuo yhteistyö on ollut itsestään selvyys. Mahdollisista erimielisyyksistä on puhuttu avoimesti.

Tämä hallituksen hajottamisesitys on vain vaalitemppu. Epäonnistuminen yritetään saada syyttömien niskaan.  Puhutaan epämääräisesti uhkailusta ja epäasiallisesta käytöksestä. Jos jotain on uhkailtu, se on poliisiasia. Ketä on uhkailtu, milloin ja missä. Onko aseellinen uhkaus? Puhutaan työsuojelurikkomuksista. Mitä ne ovat? Onko annettu tuomioita. Onko asianomaisia kuultu? On esitetty vain syytöksiä erittelemättä asioita.

Kun valtapuolueet Jämsän torilla pitivät kuntavaalien avaustapahtuman viime syyskuussa, niin muutama ryhmä jätettiin tilaisuuteen kutsumatta. Minua varoitettiin tuolloin, kun Uusi Suunta oli jätetty kutsumatta, että olet uhka perinteisille puolueille ja sinut on nyt maalitettu (maalittaminen = kohteen valinta ja tuhoaminen). Kysyin, että miten se olisi mahdollista. Vastaaja totesi, että kyllä ne keinot keksivät.  Nyt ymmärrän, että kyllä keinoja löytyy.

t. Pekka Laaksonen

Uusi Suunta
Jämsän kaupunginhallitus ja -valtuusto

keskiviikko 24. maaliskuuta 2021

Uusi Suunta - Vaalit 2021

Uusi Suunta -ryhmän kuntavaalien 2021 tavoitteet ja strategia 

YouTube videona

”Aluelämpö oikoi väitteitä”

Viime keskiviikon Vekkarissa Aluelämmön toimitusjohtaja ”oikoi väitteitä”.

Tässä yhteenveto hänen oikomisistaan:

Soikkeli kertoo, että Jämsä on sijoittanut yhtiöön alkupääomaa vain 200.000 €. Sijoitetun pääoman tuottoa ei kuitenkaan lasketa alkupääoman sijoituksen mukaan, vaan yhtiön nykyarvon mukaan. Yhtiön tasearvo on noin 10 M€ ja energiayhtiöillä yleinen pääoman tuotto on 8 %, joten Aluelämmön tulee tulouttaa omistajalleen 800.000 €/vuosi.

Soikkeli kertoo, että yhtiön edellisten tilikausien voitot on käytetty toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Yhtiön tasekirjassa 2019 edellisten tilikausien voittoa on kuitenkin ilmoitettu 4,8 M€ eli aiemmat voittovarat on ajateltu käyttää johonkin aivan muuhun kuin yhtiön kehittämiseen. Ilmeisesti niillä varaudutaan Fennovoiman tuleviin kuluihin. Aluelämmöllähän on edelleen maksamatta lähes 2 M€ tuosta ydinvoimasijoituksestaan. Sen lisäksi tulevat lisäkulut Fennovoiman projektin myöhästymisestä ainakin vuoteen 2030. Voimalanhan piti valmistua 2024.

Soikkelin mukaan Kaipolan investointiin on varauduttu noin 3 M€:n summalla. Kaipolan lämmön myynti on noin 6000 MWh. Siitä saatava katetuotto on Soikkelin artikkelissaan antamien arvojen mukaan noin 162.000 €/vuosi. Jos tuolla tuotolla yritetään maksaa takaisin tuo 3 M€:n investointi niin huomataan heti, että moista investointia ei kannata tehdä lainkaan. Todennäköisesti investointi onkin huomattavasti pienempi.

Soikkeli kertoo, että Fennovoiman sijoitus tehtiin omistajan tahdon mukaan. Suora lainaus Hallituksen pöytäkirjasta 23.2.2015, jolloin sijoitus päätettiin ”Jämsän Aluelämpö Oy on ilmoittanut kiinnostuksensa osallisuudesta Fennovoima Oy Hanhikivi 1 ydinvoimalaitoshankkeeseen”. Eli sijoitusta halusi nimenomaan Aluelämpö Oy. Kuntalain mukaan kaupunki ei saa tehdä riskisijoituksia lainkaan. Kaupungin muista sijoituksista tulee päättää valtuustossa. Kuten tiedämme Fennovoiman riskisijoitusta ei tuotu lainkaan valtuuston päätettäväksi. Siis omistajan tahtoa ei ole kuultu sijoitusta tehtäessä, kuten Soikkeli väittää. Herää epäilys, että tuo sijoitus on tehty Soikkelin tahdosta, sillä hän on ainoa, joka sijoituksesta hyötyy saamansa Fennovoiman SF kaukolämpövoima Oy:n hallituspalkkion kautta. Tuon palkkion hän on saanut joka vuosi alkaen 2015.

Fennovoiman tuottaman sähkön hinta on asiantuntijoiden mukaan markkinahintaa kalliimpaa, joten on turha luulla, että sähkön myynnillä Aluelämpö tekisi voittoa, niin kuin Soikkeli kirjoituksessaan toteaa.

Soikkeli mainitsee, että lämmön hintaan ei kohdistu erityisiä uhkia. Aluelämmön edullinen lämmön hinta perustuu vain ja ainoastaan halpaan ostohintaan UPM:ltä. Tuo sopimus on päättymässä 2024 ja tuo jos mikä on erityinen uhka, johon yhtiön pitäisi todella varautua.

Me Uuden Suunnan edustajat olemme koko viimeisen valtuustokauden vaatineet, että johtavat viranhaltijat ja konsernijohtajat puhuvat meille omistajan edustajille totta. Mutta kuten tämä Aluelämmönkin toimitusjohtajan ”raporttikin” meille kertoo, totuutta siinä on vain nimeksi. Muutenkin ihmetyttää, kun eivät edes konsernijohtoon kuuluvat (siis kaupunginhallituksen jäsenet, joiden pitäisi ohjata konserniyhtiöden toimintaa) saa lukea tuota Fennovoiman sopimusta.

Uusi Suunta
Pekka Laaksonen Maisteri, Insinööri AMK
Jyrki Kokko Diplomi-insinööri
Hannes Laasonen Insinööri AMK
Tommi Sinisammal Diplomi-insinööri

torstai 25. helmikuuta 2021

Kuntavaalit - Jämsän Seutu kysyy

Jämsän Seutu paikallislehti kysyi ryhmiltä jatkokysymyksiin vastauksia.  Muodostimme ryhmämme pientiimillä etäkokoustaen vastaukset annettuihin kysymyksiin.

1 Kuinka paljon ehdokkaita listoillanne on tällä hetkellä?

-13

2 Ketkä ovat lähteneet ehdolle – jo aiemmin ilmoitettujen lisäksi (nimi, ikä, ammatti)?

- Ehdokkaat, ikä ja ammatti löytyy täältä http://www.kuntavaaliehdokkaatjamsa.fi/

3 Mitä teette Jämsän väestökadolle?

- Edellytämme, että Jämsä kaavoittaa houkuttelevia ja vetovoimaisia kohteita Jämsänjoen varresta, Juokslahdelta, Päijänteeltä, Länkipohjasta ja Kankarisveden rannoilta

- Oppivelvollisuusiän noustua 18 vuoteen tulee panostaa näihin nuoriin, jotta he voisivat jäädä paikkakunnalle

- Kannatamme vauvarahaa synnyttäneille perheille

- Loma-asunnot hyväksyttävä vakituisiksi asunnoiksi 

4 Kuinka seudulle luodaan uusia työpaikkoja?

- Panostamme kokonaisvaltaisesti Himoksen alueen kehittämiseen

- Pidämme huolta ja tiukasti kiinni jo olemassa olevista yrityksistä ja yhtiöistä sekä työpaikoista

- Tarjouskyselyt tulee tehdä paremmalla ammattitaidolla. Halpa hinta ei ole oikea kriteeri.  Tarjouskilpailuja voidaan myös suunnata omalle alueelle nykyisen lainsäädännön puitteissa.

- Laajennetaan koulutustarjontaa palvelemaan paremmin alueen yrityksiä

- Luodaan yrittäjille joustava malli rantautua Jämsään, yhden luukun periaatteella Jämsänkoskella sijaitsevasta kaupungintalosta

- Olemassa olevien teollisuustonttien tehokas markkinointi, esimerkiksi tarjouskampanjoilla

5 Miten olette valmiita kehittämään Seppolan ulkopuolisia taajamia? Miksi?

- Koulut pidetään yllä oppilasmäärän rajoissa

- Elinvoimaiset ja vireät kylät ovat voimavara ja mahdollisuus, joita tulee kehittää pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti yhdessä kylissä toimivien yhdistysten kanssa. 

6 Kannatatteko hyvinvointialuetta?

- Olemme Keski-Suomen hyvinvointialueen kannalla, huomioiden Pirkanmaan (TAYS) erikoissairaanhoidon tarjonta

7 Vaikka sairaalan tulevaisuus ei olekaan kuntalaisten tai Jämsän kuntapäättäjien käsissä, miten omalla toiminnallanne ja puolueena/ryhmänä edesautatte sitä, että jatkossakin Jämsässä säilyy samat terveyspalvelut ja eritoten työpaikat?

- Nykyiset riidat on pystyttävä sopimaan Jämsän Terveyden Oy:n kanssa

- Tehdään hyvinvointialueelle selväksi, että ne eivät selviä ilman Jämsän sairaalaa

8 Miten ikäihmisten palvelut/asioinnit/hoiva/terveydenhuolto (saatavuus ja laatu) tulevina vuosina hoidetaan Jämsässä?

- Säilytetään vähintään nykyinen taso

9 Mitä toimia kunnassa pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

- Maalämpöön ja kaukolämpöön panostaminen

- Kaupungin autot sähkökäyttöisiksi

- Julkiset kulkuyhteydet kuntoon Jyväskylän ja Tampereen suuntaan eritoten työmatkaliikenne

10 Miten turhat eripurat saadaan selvitettyä asiallisesti, ja yhteen hiileen puhaltaminen tehdään nykyistä paremmin?

- Sivistyneiden ihmisten pitäisi pystyä yhteistyöhön

- Erilaiset näkemykset on hyväksyttävä

- Valmistelun ja päätöksenteon avoimuutta on lisättävä

torstai 18. helmikuuta 2021

Unelma kevyen liikenteen väylästä Haavistoon?

Noin 25-vuotta on ollut suunnitelmissa kyseinen väylä Haavistoon. Tämä väylä ollut useasti esillä ja jopa suunnitelmat valmiina asiaan. Haaviston alueella on paljon omakotitaloja ja lapsiperheitä, kevyen liikenteen väylää on myöskin luvattu asukkaille, jotka ovat sinne muuttaneet. Haaviston suuntaan menevä tie on myös erittäin vaarallinen, koska paljon raskasta liikennettä. Myös uimarannan Varpaisniemi käyttö on lisääntynyt paljon, koska Rasuan käyttö estynyt kaupunkilaisilta. Teklassa 28.1.2021 oli kyseinen väylä 3. prioriteelilla hankkeena ja olisi ollut jopa pian mahdollinen. Väylä oli siis budjetoitu viranhaltijoiden listalle. No asian käsittelyn yhteydessä, lautakunnan puheenjohtaja Kotiaho esitti Haaviston väylän vaihtamista valmistelemattomaan Kääpälä-Partala väylään. Asia eteni sitten äänestykseen jossa valitettavasti taas päätöksenä, että Haaviston väylä hanke siirtyy taas kauemmaksi . Haaviston väylän puolesta äänestivät Valkeajärvi (US), Seppälä (SDP), Kangas (Vas). Kotiahon omille intresseille paremmin sopivan väylän puolesta äänestivät Korpela (SDP), Haggren (Kok), Suosaari (Kesk) ja Pärnäjärvi (Kesk). Haavisto maisemineen ja asukkaineen olisi jo ansainnut tuon hankkeen läpimenon. Haavisto on Jämsän kaupungin tärkeää pohjoista elinvoima aluetta.

Joonas Valkeajärvi
Uusi Suunta

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Julkisten kuulutusten liitteet

Yleistiedoksiantoa ja julkisia kuulutuksia koskeva sääntely uudistui 1.1.2020. Viranomaisen verkkosivuilla julkaisemisesta tuli hallintolain muutoksen myötä ensisijainen menettelytapa sekä yleistiedoksiannossa että julkisissa kuulutuksissa.

Julkisessa kuulutuksessa julkaistaan kuulutuksen ohella myös kuulutettava asiakirja.

Hallinnon asiakkaiden tiedonsaantimahdollisuudet paranivat, kun yleistiedoksiantoa koskevat ilmoitukset sekä julkiset kuulutukset ja kuulutettavat asiakirjat ovat saatavilla virastojen aukioloajoista tai sijainnista riippumatta viranomaisen verkkosivuilla.

Kuitenkaan näin ei toimita, miksi? 

perjantai 12. helmikuuta 2021

Uutta tietoa Jämsän sijoituksesta Fennovoimaan

Jämsä on sijoittanut Fennovoiman Hanhikiveen 3,1 M€. Tuon sijoituksen tulevaisuudesta on nyt enemmän tietoa kuin aiemmin. Alla on esitetty Jämsän, ja etenkin jämsäläisten asukkaiden vastuut ja riskit tulevaisuudessa.

Fennovoima on niin sanotun Mankala-periaatteen mukaisesti sitoutunut myymään kaiken tuottamansa sähkön sijoittajilleen omakustannehintaan. Yhtiö on luvannut, että Pyhäjoen voimala käynnistyy vuonna 2024 ja, että sähkön hinta omistajille ei ylitä 50 €/MWh. Laitoksen realistinen valmistumisaika lienee 2030.

Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan Hanhikiven tuotantokustannukset ja pääomakustannukset tekevät sen, että sähkön hinnaksi muodostuu noin 50 €/MWh. Sähköä saa jo nyt ostaa vuodelle 2030 hintaan 30€/MWh. Sähkön hinta on alentunut tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energialähteiden ansiosta. Myös tulee muistaa Olkiluoto kolmosen käynnistymisen alentava vaikutus hintaan. Kun tarjonta on kysyntää suurempaa, niin tuotteen hinta laskee. Oletetaan tässä laskelmassa, että sähkön hinta on 30 €/MWh.

Jämsä on sitoutunut ostamaan sopimuksensa mukaisesti 2000 kWh vuoden jokaisena tuntina 60 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että Jämsä tekee tappiota 20 € (50-30) jokaista megawattituntia kohden.

Jämsä on ostanut 2 MW tehon. Yhden megawatin hinta on 1,545 M€/MW. Eli tämä tekee noin 3,1 M€ (2x1,545). Hanhikiven voimalaitoksen sähkön hinta on sopimuksessa noin 50€/MWh ensimmäiset 30 vuotta. Vuodessa on tunteja 8760 ja se on eksakti luku. Tästä tulee matemaattisesti 10,5 M€. Ja se on tappiota. Sehän tulee siitä, että voisimme ostaa halpaa markkinasähköä noin 30 €/MWh, mutta olemme sopimuksella sitoutuneet ostamaan sähkön hintaan 50 €/MWh.

Eli tästähän saadaan lopputulemaksi 30 vuoden ajan se, että on sijoitettu 3,1 M€ osakkeisiin ja lisäksi tehdään tappiota 10,5 M€ sähkönostosta. Yhteensä on mennyt rahaa 13,6 M€. Kukaan ei osta tällaista sijoitusta.

Mutta mahdolliset riskit rahan menoon ei ole ollenkaan tässä. Tämä oli vain helppoa matematiikkaa.

On olemassa lisänä riski, että joudutaan sijoittamaan pakosta rahaa jo sijoitetun pääoman 3,1 M€ lisäksi. Sijoittajat vastaavat yhteisvastuullisesti yhtiön veloista ja vastuista sekä esimerkiksi käyttö ja huoltokustannuksista. Sijoittajat sitoutuvat mahdollisesti myös käytön jälkeisiin säilöntäkustannuksiin, kun laitos on käytetty loppuun.

On muistettava, että Olkiluodon ydinvoimalan kolmannen reaktorin myöhästyminen on aiheuttanut omistajilleen Lappeenrannan teknillisen yliopiston arvion mukaan 1,2-1,8 miljardin euron tappion. Fennovoiman myöhästyminen aiheuttaa vastaavan lisäkulun osakkailleen.

Kunnat ovatkin toivottuja kumppaneita Mankala-yhtiöihin, koska niillä on verotusoikeus. Piikki on tarvittaessa auki syvälle asukkaiden taskuihin saakka. Muutamat suomalaiset kunnat ovat suurin panoksin mukana Fennovoiman voimalahankkeessa. Vaikka kunnissa ylin päätäntävalta on valtuustolla niin Jämsässä valtuustoon ei viety sijoituspäätöstä lainkaan.

Nämä riskit ovat totta eikä vain teoreettista pohdintaa.

Eli tappio on matemaattisen arvion mukaan 13-14 M€ Summa saattaa kasvaa miljoonilla, koska vastaamme yhteisvastuullisesti yhtiöstä. Ainoa toivomme on, että Hanhikiven rakentaminen keskeytetään ja menetämme vain 3,1 M€.

Uusi Suunta
Pekka Laaksonen
Jyrki Kokko

tiistai 2. helmikuuta 2021

Valtuustoaloite - Kaupunginjuristin palkkaaminen

Jämsän kaupunki on kuluneen valtuustokauden aikana ollut koko 4 vuoden ajan oikeudessa. Useasti monessa oikeuskäsittelyssä jopa saman aikaisesti. 

Näitä käräjöintejä on ollut erityisesti Himoksen palveluja kehittävien yhtiöiden osalta mutta myös yksittäisiä jämsäläisiä on haastettu oikeuteen. Osa oikeuskäsittelyistä on liittynyt epäselviin ja huonosti laadittuihin sopimuksiin sekä epäselviin tarjouskilpailuihin. Myös Pihlajalinnan yhteistyö on johtanut käräjöintiin.

Runsaista oikeuskäsittelyistä voidaan päätellä, että kaupungin toiminnassa on joitain merkittäviä puutteita.

Esitämme, että asiantilan korjaamiseksi palkataan kaupunginjuristi, joka jatkossa vastaa siitä, että toimintamme on ryhdikästä eikä johda tarpeettomiin oikeustoimiin.

Uusi Suunta valtuustoryhmä

keskiviikko 6. tammikuuta 2021

Miksi Jämsän kaupunginhallituksen paikasta oli luovuttava?

Julkisen puolen päätöksenteossa on eräs perustavaa laatua oleva ongelma. Puoluepolitiikkaan on sisään rakennettu riitelemisen, ärsyttämisen ja kiusaamisen elementti. Jokainen huomaa tuon katsoessaan esim. uutispätkiä eduskunnan istunnoista, tai eduskunnan kyselytunteja. Sekä hallitus että oppositio pyrkivät ärsyttämään toisiaan ja nolaamaan vastapuolen.

Valtakunnan politiikassa tuo toimintatapa voi vielä jotenkin toimia, mutta pienen Jämsän kaupungin kunnallisessa päätöksenteossa tuo riitely, ärsyttäminen ja kiusaaminen estävät järkevien päätösten tekemisen ja tulee meille jämsäläisille todella kalliiksi. 

Viimeisen 4 vuoden aikana olemme sen karvaasti havainneet. Ei synny kylpylää eikä Himoksen kehitystä. Kirjastoa on nyt vatuloitu 4 vuotta ja loppua ei ole näkyvissä. Hyvin alkanut yhteistyö Pihlajalinnan kanssa pysähtyi, kun kinataan siitä, onko yhteistyö hyvää vai huonoa, sopivan hintaista vai kallista. Teollisuustontit ammottavat tyhjyyttään, kun riidellään siitä, kuinka niitä markkinoitaisiin. Aikaansaadut päätökset ovat vain vesittyneitä kompromisseja. 

Poliittisten puolueiden sekamelska ja riitely vievät kaiken ajan ja energian. Tämän ovat myös huomanneet johtavat viranhaltijat, joista häikäilemättömimmät ovat siirtäneet vaivihkaa vallan itselleen, vaikka valtuustolla on lain mukaan kaupungin ylin päätösvalta. Olemmeko siirtymässä viranhaltijoiden diktatuuriin? Jotkut viranhaltijat ja kaupungin konsernienyhtiöiden johtajat tekevät päätökset vain omien etujensa mukaan eikä niitä käsitellä lainkaan luottamuselimissä. Tämä on vaarallinen kehitys.

Minulta on kysytty jatkuvasti kaupungilla, miksi jätin hallitustyöni. Jätin sen yllä olevien ongelmien vuoksi. Pyrin oikeaan yhteistyöhön. En halua riitelyä, ärsyttämistä ja kiusaamista, joka on poliittisten puolueiden ohjelmiin sisään leivottu. Pienelle Jämsän kaupungille nykyinen toimintamalli tulee järjettömän kalliiksi ja estää oikean yhteistyön.

Pekka Laaksonen
Uusi Suunta
Kaupunginvaltuuston jäsen, kaupunginhallituksen taustavaikuttaja.

Uusi Suunta - Vaalit 2021 SOME-linkit mainontaan

Ohessa Uusi Suunta Jämsän SOME -linkit kopioitavaksi ja jaettavaksi.

TAVOITTEET ja STRATEGIA

- Esityskalvot
https://kuntavaaliehdokkaatjamsa.blogspot.com/2017/02/strategia-ja-tavoitteet.html

- YouTube

keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Jämsäläistä demokratiaa

Uusi Suunta on tunnetusti kritisoinut voimakkaasti kaupungin vuonna 2015 laittomasti tekemää 3,2 M€:n sijoitusta ydinvoimayhtiö Fennovoimaan. Laittomaksi sijoituksen tekee se, että se tehtiin ilman valtuustokäsittelyä, vaikka kunnan ylin päätösvalta on lain mukaan valtuustolla. Kunnilta on riskisijoittaminen kielletty, mutta joka tapauksessa kyseinen osakekauppa olisi pitänyt päättää valtuustossa. Tämän kabinettipäätöksen olemme nyt saattaneet oikeuskäsittelyyn omalla kustannuksellamme.

Oikeuskäsittelyn alettua Uuden Suunnan toimintaa ja etenkin allekirjoittaneen toimintaa erityisesti kaupunginhallituksessa on alettu haittaamaan eri tahojen mm. poliitikkojen ja joidenkin viranhaltijoiden toimesta. Toimintatapaani kyseenalaistetaan jatkuvasti, puheluihini ei vastata, sovitut tapaamiset unohdetaan, hallitukseen tuomiani asioita vuodetaan ulkopuolisille, sähköposteihini ei reagoida, kadulla ei tervehditä ja pienistäkin asioista nostetaan syytöksiä, joilla toimintaani haitataan.

Myönnän avoimesti, että työtapani nyt ja aiemmin toimitusjohtajana yrityksessä, jossa vastasin edustamani yhtiön kolmen maan liiketoiminnasta, on sellainen, että selvitän taustat, teen kehitysehdotuksia ja olen kriittinen sekä kyseenalaistan asioita. Uskoisin, että siksi minut on tähän rooliin valittu. Työryhmissä olen edellyttänyt mm. sovittujen toimenpiteiden aikatauluttamista sekä vastuuhenkilön nimeämistä kullekin tavoitteelle. Tätä ei kaupunginhallituksessa ja työryhmissä katsota kuitenkaan hyvällä. Tarkkoja aikatauluja ja vastuuhenkilöiden nimeämistä vieroksutaan. On totuttu siihen, että ryhmäpäätöksillä on jo etukäteen sovittu asiat, eikä näitä enää kyseenalaisteta, vaan kokouksissa istutaan tuppisuina. Mutta tätä ei ole demokratia.

Tilanne on nyt ajautunut siihen, että toimintani kaupungin hallituksen jäsenenä on osoittautunut mahdottomaksi. Erilaisia syytöksiä näyttää löytyvän niin kauan, kun toimintaani tässä roolissa jatkan. Tässä tilanteessa olenkin pitkän harkinnan jälkeen päätynyt siihen, että jättäydyn pois hallitustyöskentelystä toistaiseksi. Varahenkilöni hoitaa tehtävät jatkossa, mutta jatkan työtäni Jämsän Terveys Oy:n hallituksessa sekä Himoksen kehitystyöryhmässä. Näissä ryhmissä toiminta on ollut asiallista ja ammattimaista. Samoin vastaan myös Uusi Suunta ryhmän johtamisesta. Juridisesti olen kuitenkin edelleen hallituksen jäsen.

Haluaisin toki jatkaa työtäni Jämsän kehityksen parissa, ja uskon, että kun Fennovoimasijoitusten oikeuskäsittely on saatu päätökseen, niin toimintamahdollisuuteni valtuutettuna palautuvat. Kevään vaaleissa olen mukana, sillä neljässä vuodessa en ole saanut tässä toimintaympäristössä kaikkia äänestäjilleni lupaamiani tehtäviä hoidettua. Siis, jos äänestäjät sen sallivat, jatkan seuraavien asioiden ajamista: Sairaalan jatko varmistetaan, kaupungin toiminnot siirretään Jämsänkosken kaupungintalolle, Himoksen yrittäjille luodaan hyvät toimintaedellytykset, Rasuan uimaranta ja tie sinne saadaan jämsäläisten avoimeen käyttöön, jäteasiat järkevöitetään ja yhteistyö Jämsässä jo olevien jätealan yritysten kanssa toimii eikä jäsenkirjavalintoja hyväksytä kaupungin rekrytoinneissa.

Pekka Laaksonen
Uusi Suunta, politikoimatta Jämsän hyväksi

sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Valtuustoaloitteet

Uusi Suunta -ryhmän tehdyt valtuustoaloitteet löytyvät koostetusti "Aloitteet" välilehdeltä. 

torstai 10. joulukuuta 2020

Laaksonen jatkaa Uusi Suunta ryhmän puheenjohtajana

TIEDOTE

Laaksonen jatkaa Uusi Suunta ryhmän puheenjohtajana

Uusi Suunta Jämsä valtuusto -ryhmä on joulukuun kokouksessaan 10.12.2020 tehnyt seuraavat valinnat Patapirtillä. Pekka Laaksonen jatkaa ryhmämme puheenjohtajana. Valtuustoryhmän puheenjohtajana jatkaa Jyrki Kokko. Vaalitiimin päälliköksi valitsimme Katja Minkkisen ja talouden hoitajaksi Ritva Korhosen. Seija El Sayed jatkaa Keski-Suomen alueen koordinaattorina. Menemme kohti kevään kuntavaaleja sloganilla Uusi Suunta - politikoimatta Jämsän parhaaksi.

maanantai 7. joulukuuta 2020

Talousarvio 2021 - Uusi Suunta ryhmäpuheenvuoro 7.12.2020

Arvoisa rouva puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet, lehdistö ja muut paikalla olevat.

Jämsän kaupungin tavoitteena on jo kuntalain mukaan tasapainoinen ja terve talous. Talouden kanssa on painiskeltu jo niin kauan kuin muistan. Töitä on siis tehty vuosia ja sitä on edelleen jatkettava. Pikavoitoilla taloutta ei korjata, vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

Meidän tulee keskittyä tehokkaampaan ja tiivistetympään toimintaan. Eläkelöitymiset tulee hyödyntää. Investoinnit tulee mitoittaa verotuloihin nähden. Tuottamattomasta omaisuudesta tulee luopua.

Kustannustietoisuutta tulee kaikkialla lisätä. Jokaisen tulee tietää minne eurot menevät. Suuri potentiaali löytyy työprosessien ja -ketjujen toimivuuksista sekä puhaltamisesta yhteen hiileen.

Eläkelöitymisten myötä tulee tapahtua uudelleen organisointia. Se tarkoittaa sitä, että mietitään toimipisteiden määrä, palveluvalikoimaa ja tuotantovolyymia. Samalla tulee miettiä toimintaprosesseja, että ne toimivat virtaviivaisesti.

Talouden tämänhetkiseen tilanteeseen vaikuttaa voimakkaasti teollisuuden rakennemuutos. Kaipolan paperitehtaan lopettamisen myötä tulevat taloudelliset vaikutukset tulevat näkymään vuonna 2022 ja sen jälkeen. Muutoksien suuruuden arvioiminen tuleville vuosille on vaikeaa.

Elämme nyt suhdanteessa, joka on haasteellinen meille jokaiselle muodossa tai toisessa. Koronan lisäämää epävarmuutta ensi vuodelle voimme vain arvailla.

Aiempina neljänä (4) vuonna olemme kikkailleet taloudella, vain 2018 tulos oli ylijäämäinen. Kolme muuta ovat negatiivisia. Tällä hetkellä kumulatiivinen alijäämä on noin 0,6 M€. Näyttää sille, että kumulatiivinen alijäämä pystytään ennusteiden mukaan kattamaan 2020 tilinpäätöksellä.

Vaikka olemme eläneet muuttuvien haasteiden pyörteissä, niin kuntalain 118 §:n mukaan meillä ei täyty kriisikunnan mittareista kuin veroprosentti. Siis olemme juuri ja juuri pinnan yläpuolella.

Kun tämänhetkinen alijäämä on 0,6 M€ ja vuoden 2020 ennuste on 1,9 M€, niin sen jälkeen kumulatiivista ylijäämää on 1,4 M€. Talousarvio 2021 indikoi vuodelle 2021 positiivista tulosta 47000 €. Taasen vuosi 2022 näyttäisi olevan miinuksella 0,56 M€ ja 2023 plussalla 0,1 M€.

Eli hetken on pää pinnalla ja vuosien 2022 ja 2023 ennustaminen on sitten taitolaji, ellei niin sanottu hyvä arvaus. Kristallipalloa tuijottamalla ei saa tulevasta selkeää kuvaa. Elämme alati muuttuvassa maailmassa.

Nyt kuitenkin tiedetään lähitulevaisuudesta jo se, että
- Kaipolan verotulot loppuvat
- Valtion ylimääräiset avustukset loppuvat
- Valtion koronatuki loppuu
- Tehtaan lopetuksen tukipaketti on vain hetkellinen helpotus
- Kouluneliöita tarvitaan vähemmän, koska oppilasmäärät laskevat rajusti
- Korkeat terveydenhuollon kustannukset tulee saada alas

Henkilöstökustannukset kaupungissamme on noin 43 M€. Henkilöstömäärä tulee saada laskuun. Muuten ajaudumme väistämättä irtisanomisiin. Työtä tulee tehdä ennakoidusti eläköitymisiä mahdollisimman hyvin hyödyntäen. Tällä hetkellä henkilöstömäärä ei ole sopusoinnussa vähenevään asukasmäärään nähden.

Siis nyt autona meillä on mersu ja meidän tulee opetella ajelemaan ooppelilla. Tulee muistaa, että tulojen mukaan on meidän Jämsässä elettävä.

Siis jatkossa Jämsän tulee keskittyä koko organisaation kustannustietoisuuden ymmärryksen lisäämiseen ja tiukkaan kustannusjahtiin.

Hyvää työtä on jo nyt tehty Jämsän talouden eteen ja tekemätöntä työtä on vielä edessäpäin.

Olemme Uusi Suunta ryhmänä hyväksymässä
- talousarvion 2021,
- taloussuunnitelman vuosille 2021-2023 ja
- investointisuunnitelman vuosille 2021-2024

Politikoimatta Jämsän parhaaksi.

Jyrki Kokko
Uusi Suunta valtuustoryhmän puheenjohtaja

perjantai 27. marraskuuta 2020

Muutamia asioita kaupunginjohtajan kirjoitukseen

Ensinnäkin on erinomaista, että kaupunginjohtaja kirjoittaa säännöllisesti paikallislehteen ajankohtaisista asioista sekä tulevista näkymistä ja ongelma-alueista.

Muutamaan kohtaan haluaisin kutenkin kertoa näkemyksiä kaupunginhallituksen jäsenen näkökulmasta. Helaste toteaa kirjoituksessaan: ”Kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta ja kuten toimintakulttuurin hankkeen perusteissakin on todettu, kantaa vastuun muun muassa työturvallisuuslain mukaisista asioista”.

Toki näinkin, mutta pääasiassa henkilöstöpolitiikka ja työturvallisuuslain mukainen toiminta on delegoitu kaupunginjohtajalle itselleen. Vain hallituksen kieltäessä esim. jonkun työsuojeluhankkeen rahoituksen tai muuten laiminlyödessään raskauttavasti henkilöstöpolitiikan, voi vastuu olla hallituksen. Esim. kuolemaan johtaneessa tapaturmassa poliisin kuulusteluun kutsutaan kaupunginjohtaja, ei suinkaan kaupunginhallituksen edustajaa.

Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen tehtävistä tuo työantajavelvollisuus on vain pieni osa.

Kuntalain mukaan kunnanhallituksen tulee:

1. vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta;

2. vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta;

3. valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa;

4. edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta;

5. vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta;

6. vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta;

7. huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Toivottavasti kaikki kaupunginhallituksen jäsenet ovat sisäistäneet, että heillä on vastuu näistä kaikista seitsemästä kohdasta. Itse otan hallitustyöskentelyssä nämä kaikki huomioon, mutta erityisesti panostan kohtaan 3 ”valvoo kunnan etua”. Siis kunnan ja kuntalaisten etua.

Tehdään yhteistyötä jatkossakin kaupungin arvoja kunnioittaen. Ja ne arvothan siis olivat: avoimuus, yhteistyö ja palvelukyky.

Pekka Laaksonen
Kaupunginvaltuuston jäsen

tiistai 24. marraskuuta 2020

TIEDOTE - Jämsän ja Pihtiputaan sitoutumattomat yhteystyöhön

JÄMSÄN JA PIHTIPUTAAN SITOUTUMATTOMAT YHTEISTYÖHÖN

Uusi Suunta ja Pihtiputaan Parhaaksi, puoluepolitiikkaan sitoutumattomat liikkeet ovat vahvistamassa toimintaansa yhteistyön kautta.

Vaikka ryhmät tekevät täysin omaa paikallista työtään, yhteistyön kehittäminen on huomattu tärkeäksi ja samalla myös helpoksi, koska ryhmien toiminta-ajatus on todettu ”samaan maaliin potkimiseksi”.

Jämsässä sitoutumattomat ovat vaikuttaneet jo useamman valtuustokauden ajan ja Pihtiputaalla ryhmä tuli viime vaaleissa vähän yllätyksenäkin merkittävästi mukaan.

Nyt kumpikin ryhmittymä on tehnyt työtä tulevien vaalien ehdokasasettelussa ja jälki on sen mukaista.

Vaikka vaaleihin on aikaa vajaat puoli vuotta, tilanne on kummassakin kunnassa hyvä, voi jopa luonnehtia erittäin hyväksikin, myhäilevät yhteistyökumppanit.

Realistinen tavoite on valtuutettujen määrän reilu lisääminen.

Yhteistyöllä ja tiedottamisella saamme lisäpotkua myös siten, että haemme ja kannustamme samalla tavalla sitoutumattoman ajatusmaailman omaavia ehdokkaita ympäri Keski-Suomen lähtemään ehdokkaaksi perustamalla omiin kuntiinsa sitoutumattomien listan.

Emme näe aidoksi puolueiden listoille sitoutumattomien mandaatilla menemistä, näinhän kerätään vain ääniä puolueiden laariin.

Haemme yhteistyöllä vahvaa osallistumista myös aikoinaan tuleviin maakuntavaaleihin - varmistamme sitoutumattomien äänen kuulumisen laajemmin myös maakunnassa.

Emme usko, että puoluepolitiikkaa tarvitaan kuntien päätöksenteossa. Mutta uskomme yhteistyön voimaan, vaikka sanonta vähän fraasi onkin.

Lisätietoja:

Uusi Suunta

Seija El Sayed
seija.elsayed@gmail.com
040 7302405

Pekka Laaksonen
laaksonen.pekka@gmail.com
040 5040696

Jyrki Kokko
jyrki.kokko@gmail.com
040 5477836

Pihtiputaan Parhaaksi

Tauno Mattola
tauno.mattola@pp.inet.fi
0400 940632

Onni Nykänen
onni.nykanen@gmail.com
040 5756397

Seppo Kahilainen
seppo@kahilainen.com
0400 474747

maanantai 9. marraskuuta 2020

Valtuustoaloite 9.11.2020 - Vesa Ruuskan kehitysideoiden toteutus

Valtuustoaloite 9.11.2020

Vesa Ruuskan kehitysideoiden toteutus 

Jämsän Seudussa kirjoituksessaan Vesa Ruuska esitti bisnesideoita Jämsän kehittämiseksi. Sain luvan häneltä tehdä neljästä kirjoituksen ehdotuksesta valtuustoaloitteen. Ehdotan siis seuraavien ideoiden toteuttamisen selvittämistä ja myös toteuttamista.

1. Jämsän kaupungin valomainos vaihtuvin tekstein 24 ja 9 tienristeykseen.

2. Teatterilukion aloittamismahdollisuuksien selvitys. Oppilasasuntona voitaisiin käyttää esim. Gradian tiloja

3. Avituksen valmistamat markkinakojut keskustaan. Kojuja voitaisiin käyttää joulu- ja kesämarkkinoilla sekä esim. järjestöjen ulkoilmatapahtumissa mm. lipunmyyntiin sekä vuokrata yrityksille.

4. Puutarhatonttien tarjoaminen ja kaupan päälle puutalon piirustukset.


sunnuntai 27. syyskuuta 2020

keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Kuntavaalien avaustilaisuus

Viime lauantaina järjestettiin Akuliinan aukiolla ”kuntavaalien avaus”. Monet ovat ihmetelleet miksi Uusi Suunta ei ollut paikalla. Vastaus on hämmästyttävä: ”tilaisuus salattiin meiltä”. Tuon tilaisuuden järjestäjät olivat sopineet, että valtuuston kolmanneksi suurimmalle ja kaupunginhallituksen toiseksi suurimmalle Uusi Suunta ryhmälle ei saa tilaisuudesta missään nimessä kertoa. Luimmekin tilaisuudesta vasta Vekkarista.

Haluamme nyt nostaa tämän esimerkkinä, millaista päättäjien yhteistyö täällä Jämsässä pahimmillaan on. Pyritään eri tavoin hankaloittamaan muiden työtä, silti korostaen viestinnässä yhteistyötä, joka on olemassa nykyään vain paperilla. Tässä ilmapiirissä ei synny yhteistyötä, ei synny kylpylää eikä kirjastoa. Myös Kaipolan kriisin hoitamisessa tällainen salaseuratoiminta ei johda hyvään lopputulokseen.

Vaikka emme päässeetkään Akuliinan aukiolle ”kuntavaalien avaukseen”, niin äänestäjämme voivat olla huoleti. Olemme mukana vaaleissa entistäkin suuremmalla ja osaavammalla joukolla. Nuo osaajat keskittyvät työssään vain Jämsän kaupungin tarpeisiin ja kehittämiseen. Me emme tee työtä puolueelle emmekä itsellemme päästäksemme puoluehierarkiassa kiipeämään vihreämmälle oksalle.

Uusi Suunta
Seija, Pekka, Jyrki, Timo, Hannu ja Eero

maanantai 31. elokuuta 2020

Kaipolan mahdollisuudet ovat todella suuret

Viime viikon uutiset ovat ravistelleet monia tässä kaupungissa ja epätieto ja tiukka aikataulu muutokselle luovat aivan uudenlaisia paineita niin Jämsän hallinnolle ja rakenteille kuin poliittiselle päätöksenteolle. Ymmärrettävästi syitä ja syyllisiä haetaan monesta suunnasta, mutta se on nyt myöhäistä ja tarpeetonta. Jämsä on vuosikausia luottanut tehtaan tuomaan hyvinvointiin. Ehkä olemme tuudittautuneet liiaksikin ison yhtiön turvaan.

Tehdas laitteineen ja rakenteineen ei kuitenkaan ole katoamassa, vaan sen nykyinen tuotanto on lakkautettu ja itse tehtaalle ja siellä kehitetylle huippuosaamiselle tulee nyt löytää uusi käyttötarkoitus, josta saamme tälle kaupungille uuden tulevaisuuden näkymän. Mahdollisuudet uusille käyttötarkoituksille tai tuotannolle ovat todella hyvät, sillä Kaipolan tehdasalueen infra sopii moneen muuhunkin toimintaan kuin vain paperin tuotantoon.

Tehtaan alueelta löytyy voimalaitoksen tuottamaa höyryä erilaisiin lämmitystarpeisiin. Sähköä on saatavissa isompaakin käyttöön ja biologisella puhdistamolla voidaan käsitellä syntyneitä jätevesiä. Suuria massoja ja kappaleita voidaan siirrellä siltanostureilla ja päällystettyä asfalttikenttää voidaan hyödyntää moniin eri tarpeisiin. Valtatie ja rautatiet luovat hyvän logistiikan, joka silti palvelee monia tarpeita. Keräyspaperin siistausrumpua voidaan käyttää muuhunkin käyttöön, kuten esimerkiksi muovin käsittelyyn. Tähän kaikkeen löytyy tietysti myös ammattiosaajia. Esimerkiksi nykyajan kiertotalousyrittäjälle, jopa isollekin sellaisille, löytyisi toimivia tiloja.

Innovaatio lähtee ideasta ja näitä tarvitaan nyt, niin pieniä kuin suuria. Myös rakenteet yritysideoiden kehittämiselle on luotava ja tähän voitaisiin hakea inspiraatiota, vaikka Kajaanin alueelta, jossa samankaltainen tilanne on koettu ja sen jättämien rakenteiden päälle on luotu uutta toimintaa.

Löytäisimmekö siis tälle rakenteelle jonkin uuden tarkoituksen nykymaailman ja talouden tarpeista? Tehdään töitä sen eteen, että Kaipolan tehtaan tuotannon tekijät, niin huippuosaajat kuin koneet ja laitteetkin, saadaan nopeasti uuteen hyötykäyttöön.

Tästäkin tulemme selviämään.

Uusi Suunta Jämsä

lauantai 27. kesäkuuta 2020

Uusi Suunta kesäristeily Päijänteellä

Uusi Suunta navigoi Päijänteelle pe 26.6.2020.👍

Vaarana iloa, naurua ja hemmetin hyvää mieltä💚 

Helteinen keli oli mitä parhain ja koettiin vanhaa Neuvostoliittolaista historiaa vakoojalaivalla. Virallisesti se on ollut kalastajalaiva. Ravintola Myrskystä matkaan otettu ruoka oli maittavaa ja nesteytyksestä pidettiin huolta itse kukin tavallaan. 

Pahiten kylmyydestä kärsineet kävivät saunassa lämmittelemässä ja pulahtivat Päijänteen aaltoinin.

Koettiin suomalaista kesää parhamimmillaan.



tiistai 9. kesäkuuta 2020

Arviointikertomus 2019

Puhe kaupunginvaltuustossa 8.6.2020

Arviointikertomus 2019

Rouva puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet sekä muu kuulijakunta.

Tämä arviointikertomus esittelee vuoden 2019 talouden tilaa, hyvän johtamisen elementtejä ja tarkastuslautakunnan toimintaa.
Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida ovatko valtuuston talousarviossa asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet.

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomio niihin tavoitteisiin, jotka eivät ole toteutuneet. Samalla tarkastuslautakunta arvioi harkitsemassaan laajuudessa strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä sitä toteuttavatko talousarviossa asetetut tavoitteet strategiaa.

Tarkastuslautakunnassa on arvioitu valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen lisäksi kaupungin toiminnan kehittämistä, tavoitteiden asettamista, seurannan prosesseja ja arvioitavuuden edellytyksiä, sekä päätösten toimeenpanojen laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on laadittu toimialojen kuulemisien, seurantaraporttien, tilinpäätösasiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella.

Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa käsittelemään vuoden 2019 arviointia. Kuulemisia oli noin 25 ja niihin osallistui tavallisesti 1-3 henkilöä, mutta jopa seitsemänkin.

Arvioinnin pohjana ovat olleet myös tilintarkastajan kokouksissa antamat suulliset selvitykset ja raportit sekä toimielinten kokouspöytäkirjat ja niiden liitteet.

Tarkastuslautakunta on arvioinut tavoitteiden toteutumista alkuperäisiä talousarvioita vasten.

Tilintarkastaja on hoitanut ammattitaitoisesti roolinsa mukaiset tehtävät. Yhdessä lautakunnan toiminnan kanssa on kaupungin arviointi ja tarkastus tehty kattavasti

Tarkastuslautakunta on tehnyt muun muassa seuraavia havaintoja ja kannanottoja eri toimintojen osa-alueisiin, jotka on kirjattu arviointikertomukseen.

Arviointikertomus kokomaisuudessaan löytyy 8.6.2020 kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirjassa.

Jyrki Kokko
Tarkastuslautakunnan pj.

maanantai 8. kesäkuuta 2020

Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro

Valtuusto 8.6.2020
Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro

Jyrki Kokko

Talouden kanssa painiminen on joka vuotista. Viime vuosi 2019 ei tehnyt poikkeusta aiempiin vuosiin nähden. Mennyt vuosi oli muutosten vuosi. Koettiin edellisen aikakauden loppu ja uuden alku. Organisaatiota laitettiin uusiksi ja uudet tuulet alkoivat puhaltamaan. Syksyllä valittiin uusi kaupunginjohtaja, joka oli jo monessa mukana loppusyksystä.

Tilinpäätössiirtojen jälkeen alijäämää syntyi tilikaudelta -2.4 M€, kumulatiivista alijäämää kaupungilla on tilinpäätöksen jälkeen -0,6 M€. Emme ole ainoita talouskurimuksessa, koska kolme neljäosaa Suomen kunnista teki alijäämäisen tuloksen.

Talouden hoidossa olemme nähneet hyvinkin muuttuvaisia numeroita. On löydetty selkeitä virheitä ja puutteita, joita on sitten korjailtu. Näemme, että luottamushenkilöinä kaipaamme ja jopa ansaitsemme parempaa talouden hoitoa, selkeämpiä sekä jämsäläistenkin ymmärrettävissä olevia numerotaulukoita.

Näkyvimpänä muutoksena Jämsässä oli vuoden aikana Keskuskadun saneeraus. Kadusta tuli näyttävä, vaikka kritiikkiäkin matkan varrella kuultiin. Avajaiset kokosivat erittäin suuren joukon jämsäläisiä kadulle ja kadun varteen. Kumpa keskustamme olisi aina näin vilkas.

Parhaillaan on meneillään Jämsässä iso ja merkittävä investointi puhdistamon saneeraus. Kiristyneet ympäristövaatimuksen olivat syynä tähän investointiin. Pitkästä aikaan näemme Jämsässä torninosturin.

Himoksen kylpylähankkeen askelmerkkejä edelleen aseteltiin ja emme tiedä vieläkään tänä päivänä onko ne oikein asetettu. Odotamme huomista kuin kuuta nousevaa. Mahdollinen investointipäätös tulee aiheuttamaan positiivisen kierteen Jämsään rakentamisen ja henkisen tilan suhteen.

Kylpylän investointipäätös laukaisisi ison investointien patouman. Tosin voimme kehittää Himosta jo sitä ennen mahdollistamalla muita kehityshankkeita.

Muuttoliike on Jämsästä poispäin eli maakuntakeskuksiin. Se on valtakunnallinen ilmiö. Perusdilemmana on kuitenkin työpaikat, mikä ohjailee muuttoliikkeen suuntaa. Me voimme yrittää vaikuttaa poismuuttoon yrittämällä hidastaa sitä. Kun muuttoliike on poispäin, niin tulee henkilöstömenojenkin olla laskevalla trendillä. Muuten emme ole kestävällä pohjalla.

Sote- ja maakuntauudistus ei edennyt vuoden aikana. Jämsä on tekemässä omaa sote -selvitystä ja sen odotetaan tuovan taloudellista hyvää.

Talouden tasapainottamisessa emme ole saavuttaneet toivottua tulosta, tasapainoa. Rakenteellisen alijäämän korjaamiseksi tehdyt toimenpiteet eivät edelleenkään ole tuottaneet riittävää tulosta. Kun veronmaksajien määrä on selvästi vähentynyt ja jatkossakin vähentynee, niin myös kaupungin henkilöstön määrän tulee vähentyä ja kulujen pienentyä.

Voisimme harkita jo puheeksi tullutta vesi ja aterialiikelaitosten yhtiöittämistä taloustilanteen korjaamiseksi. Edelleenkin kaupungilla on vielä sellaista omaisuutta, jota voidaan myydä.

Tilinpäätös tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta.

Toivottavasti vireys ja idearikkaus Jämsän asioiden hoidon ympärillä säilyy, ettei koettaisi poliittista turhautuneisuutta kunnallisen päätöksenteon ja muutoksien hitauteen.

Vielä kun muistetaan puhaltaa yhdessä yhteiseen hiileen, niin hyvä tästä vielä tulee.

Kuten jo nyt tiedämme, niin kuluva vuosi 2020 tulee asettamaan meidät koville koronan takia talouden saralla.

Haasteet on tehty voitettaviksi.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2020

Kestääkö Jämsä henkilöstön palkkausvimman?

Elinvoimajohtaja kertoi viime Vekkarissa oman näkemyksensä rakennusvalvonnan tilanteesta. Kirjoituksessaan hän toteaa, että muutama vuosi sitten osastolla oli 9 työntekijää ja nyt 3. Kyseenalaistan tämän väitteen, sillä rakennusvalvonnasta on siirretty sihteerit ja tukipalvelut Toimistopalvelu-tiimeihin, josta käsin he edelleen tekevät samoja rakennusvalvonnan töitä kuin tähänkin saakka. Eli henkilöstömäärä ei ole pienentynyt juuri lainkaan. Tuolla toimistopalveluhankkeella oli tarkoitus tehostaa sihteeripalveluja ja välttää jokaisen yksikön palkkaamasta omia tukipalvelujaan.

Elinvoimajohtaja toteaa myös, että valvontatehtäviä on edelleen 400-500 kpl/vuosi. Tottakai on, jos jokainen puukatos ja huvimaja otetaan tarkastusbyrokratian rattaisiin isompien rakennusprojektien lailla. Nuo mainitut piharakennukset eivät mielestäni ole varsinaisia riskikohteita, ja niiden osalta olisikin syytä muuttaa tarkastuksen käytäntöjä ja minimoida niihin käytetty aika. Ymmärrän tarpeen turvallisuustarkastuksille, mutta valtaosa piharakennuksista on tehdastuotteita, joiden rakenteet on tarkastettu jo suunnitteluvaiheessa. Niiden perustukset eivät myöskään vaadi isompien rakennusprojektien kaltaista tarkastustoimintaa.

Myös naapurikuntien yhteistyötä rakennusvalvonnassa voisi vaihtoehtoisesti kehittää, jotta vähenevät resurssit saataisiin tehokkaaseen käyttöön. Voisivatko esimerkiksi naapurikunnat tehdä yhteistyötä mm. loma-aikoina ja silloin jos jossain kunnassa rakennetaan normaalia enemmän?

Voitaisiinko myös ulkoistettuja tarkastajia käyttää tarvittaessa? Aina ei välttämättä tarvitse palkata uutta henkilöä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, kun emme tiedä tulevaisuuden näkymiä.

Arvostan viranhaltijoiden työtä, mutta meidän kaikkien on huomioitava se tosiseikka, että Jämsän taloudelliset resurssit ovat heikentyneet ja heikkenevät edelleen. Siksi myös hallintokuntien on osattava priorisoida toimintansa vain tärkeimpiin kohteisiin. Tämä kaikki edellyttää erityisesti yksiköiden vetäjiltä uutta ajattelua. Jos emme muuta käytäntöjä, niin mikään muu ei muutu kuin kuntalaisten verokuorma, itse toivoisin että pystyisimme harkitsemaan vaihtoehtoja.

Haluaisin silti kiittää virkamiehiä minulle suoraan tulleista vastauksista ja perusteluista.

t. Pekka Laaksonen

US

keskiviikko 20. toukokuuta 2020

Kestääkö kaupungin talous viranhaltijoiden palkkausvimman?

Kaupunginhallitus päätti maanantain kokouksessaan uusista viroista. Osa oli perusteltujakin mutta kovasti ihmetyttää se, että rakennusvalvontaan palkataan lisähenkilö. Rakennusvalvonnassa on 3 tarkastajaa ja kuten tiedämme kaupungissa ei rakenneta juuri mitään. Ei ole rakennettu vuosiin, eikä tulevatkaan vuodet kovin kiireisiltä vaikuta. Eikö siis olisi kannattanut jättää virka täyttämättä ja täyttää se vasta kun tilanne toivottavasti paranee, jos paranee. 

Vastustin jyrkästi kyseisen viran perustamista, sillä me kuntalaisethan sen maksamme. Valtapuolueen argumentti viran perustamiselle oli seuraava:” Näin keväällä rakennetaan paljon huvimajoja ja vastaavia”. Olemme nyt siis perustaneet rakennustarkastajan viran huvimajojen rakentamista varten. Hintalappu on noin 70.000 €/vuosi henkilösivukuluineen.

Syksyllä meitä Jämsäläisiä odottaa raju verojen korotus. Pääosin se johtuu Koronasta, mutta osa johtuu silkasta hölmöilystä.

Pekka Laaksonen
Puolueista riippumaton Uusi Suunta

perjantai 8. toukokuuta 2020

Uusi Suunta kokous 7.5.2020 klo 19 Varpaisniemessä

Lukuisien etäkokouksien jälkeen päätimme kokoustaa ihan nenätysten ja livenä. Kokoonnuimme Varpaisniemen grillikatokseen eväinemme. Keskustelimme ajakohtaisista Jämsän asioista ja tulevaisuuteen liittyvistä aiheista. Keli oli hieman viileä, mutta kuitenkin aurinkoinen.


maanantai 6. huhtikuuta 2020

Oikaisuvaatimus

Jämsä 1.4. 2020

Jämsän tekninen lautakunta
Keskuskatu 17
42100 Jämsä
puhelin 020 638 2000 (vaihde)
sähköposti kirjaamo@jamsa.fi

Oikaisuvaatimus
Päätös, johon haetaan muutosta:

Haen päätöstä Jämsän Teknisen lautakunnan tekemään päätökseen no 33 koskien maanvuokrausta GRK-Infra Oy:lle, LIITE 1.

Tekninen lautakunta, Pöytäkirja 26.03.2020/Pykälä 33, Maanvuokrasopimus / 182-437-1-153 / GRK Infra Oy

Miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

Tehty päätös pitää kokonaisuudessaan mitätöidä, koska se on lain vastainen, Kuntalaki 130 §, LIITE 4.

Lisäksi asiasta 26.11.2018 tehty valtuustoaloite on käsiteltävä valtuustossa ennenkuin asiaa tuodaan uudelleen Tekniseen lautakuntaan (liite valtuustoaloitteesta ohessa, LIITE 2).

Muutosvaatimuksen perusteet:

Jämsän ei tule missään tilanteessa sallia laittomuuksia eikä lain vastaisia päätöksiä. Kyseinen päätös rikkoo kuntalain kohtaa 130 (liite lain kohdasta oikaisuvaatimuksen liitteenä, LIITE 4).

Kuntalaki sanoo aukottomasti pykälässä 130, että kunta ei saa myydä tai vuokrata omistamaansa kiinteistöä yli kymmeneksi vuodeksi muutoin kuin avoimella, julkisella kilpailutuksella tai perustuen puolueettoman toimijan tekemään AKA arvioon. Teknisen lautakunnan päätöksen 33 mukaan vuokraus esitetään tehtäväksi vyöhykehinnalla, joka siis rikkoo kuntalain kyseistä kohtaa 130.

On myös syytä todeta, että muutkin kierrätysalalla toimivat yhtiöt, jopa paikkakunnalla jo toimivat, haluaisivat tehdä tarjouksen kyseisestä alueesta vieläpä selkeimmillä ehdoilla kuin GRK-Infra Oy. Näin ollen myös kilpailulain henkeä rikotaan merkittävästi. Esitän, että kyseisen alueen vuokrauksesta järjestetään reilu ja lain vaatimukset täyttävä avoin ja julkinen kilpailutus. Tämän jälkeen voidaan kierrätysliiketoiminta aloittaa alueella.

Kuten yllä on mainittu vyöhykehinnoittelu ei ole lain mukainen hinnan määrittelytapa vuokrattaessa tai myytäessä kunnan kiinteistö yli 10 vuodeksi. Lisäksi on todettava, että vyöhykehinnoittelulla määritelty vuokrahinta on todella alhainen kattaen tuskin edes alueen puiden kasvun tuottoa.

Siitä, että aluetta ollaan vuokraamassa ilman kilpailutusta, on myös tehty valtuustoaloite 26.11 2018. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 12 valtuutettua ja sen käsittely on velvoitettu tekniselle johtajalle sekä hallintojohtajalle. Tekninen johtaja ei ole käsitellyt aloitetta lainkaan ja hallintojohtaja on ilmoittanut, että hänellä ei ole substanssiosaamista kyseiseen asiaan.

Outoa on erityisesti se, että juuri samainen tekninen johtaja ajaa voimakkaasti sopimuksen tekemistä juuri GRK-Infran kanssa, ja pyrkii eliminoimaan vaatimukset kilpailuttamisesta.

Lisäksi haluan muistuttaa, että vuodesta 2017 jatkunut GRK:n toiminta alueella ei täytä alueen ympäristöluvan vaatimuksia. Ympäristöluvan mukaan alueelle saa tuoda jätettä vain Jämsän lähialueilta. Nyt jätettä toimitetaan koko Suomen alueelta ja ehkä ulkomailtakin (LIITE 5.1 Ympäristöluvan 27.9.2004 kohdasta 2.2). Tätä ympäristölupaa on täydennetty 12.3. 2008 koskien valumavesien päästöarvoja LIITE 5.2.

Ote liitteestä 5.1

2.2. Etusijalle tulee asettaa Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n osakaskuntien alueilla syntyvät jätteet. Mikäli osakaskuntien määrä muuttuu tai jätteenkäsittelyaluetta ryhdytään muiden järjestelyiden perusteella käyttämään säännöllisesti osakaskuntien ulkopuolisten kuntien tarpeisiin, tulee toiminnanharjoittajan ilmoittaa asiasta ympäristökeskukseen. Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n tulee edelleen kannustaa ja tukea osakaskuntia jätteen synnyn ehkäisyssä sekä jätteiden syntypaikkalajittelussa. (YSL 43, 45 ja 50 §:t, JL 4 ja 51 §:t)

Liitteet:
1 Jäljennös päätöksestä, josta valitetaan
2 Jäljennös valtuustoaloitteesta 26.11.2018
3 Selvitys valitusajan alkamisesta sekä oikaisuvaatimuksen jättämisen päivämäärästä
4 Kuntalaki 130 §
5.1. Ympäristölupa 27.9.2004
5.2 Ympäristöluvan täydennys 12.3. 2008 koskien valumavesien päästöarvoja

Allekirjoitus 1.4.2020
Joonas Valkeajärvi

Metsä- Kivelään liiketoimintaa

Kaupunki on vuokraamassa Juokslahden Metsä-Kivelästä 5,5 ha:n alueen jätteen käsittelyyn ulkopuoliselle toimijalle. Jämsän Seudun artikkelissa kerrotaan, että alueelle ei olla läjittämässä jätettä.

Totuus kuitenkin on, että tehdyt sopimukset perustuvat nimenomaan siihen, että alueelle tuodaan maatumattomia jätteitä, joita ei voida hyötykäyttää kierrättämällä takaisin raaka-ainekäyttöön. Alueelle läjitetään mm. asbestijätettä, hiilikuitua ja eristemateriaaleja. Muiden jätteiden osalta pyritään kierrättämään materiaalit hyötykäyttöön. Vuokraaja on jo tehnyt alueella jäteliiketoimintaa parin vuoden ajan ja jokainen voi itse käydä toteamassa, että tuotu materiaali (asbesti, hiilikuitu ja eristysmateriaalit) on läjitetty alueelle ja pysyy siellä tulevat vuosisadat. Ne eivät maadu.

Meille jämsäläisille ei pitäisi kertoa ”muunneltua totuutta”, kuten poliitikot sanovat. Meille pitää kertoa aitoja totuuksia. Emme elä Erdoganin Turkissa vaan sivistyneessä Suomessa.

Päätöstä perustellaan työllistävällä vaikutuksella. Näin toki onkin ja työtä Jämsä kaipaa. Vuokraajan kanssa tullaan tekemään sopimus ja hyvä niin, mutta sen sopimuksen on oltava lain mukainen ja sitä ei pidä puolustella väärillä tiedoilla. Nykyinen sopimus ei täytä kuntalain 130 § ehtoja ja on siis laiton. Vielä tarvitaan siis hienosäätöä.

Eritysesti tässä asiassa huolestuttaa toi tiedottamisen oikeellisuus. Kuinka voimme luottaa viranhaltijoihimme, kun he toistuvasti syöttävät päättäjille väärää tietoa. Hallitus ja valtuusto ei voi tietää, mitkä esitetyt ”faktat” ovat totta ja mitkä eivät.

Uusi Suunta
Joonas Valkeajärvi
Pekka Laaksonen
Jyrki Kokko

tiistai 11. helmikuuta 2020

Valtuustoaloite – Julkisten esityslistojen jakaminen valtuutetuille

Kaikki julkiset asialistat tulee jakaa sähköpostilla kaikille kaupunginvaltuutetuille, kun asialista julkaistaan.

Julkisia esityslistoja ovat Jämsän kaupungin nettisivuilla julkaistut aineistot; lautakuntien, johtokuntien ja hallituksen esityslistat.

Tämä helpottaa päätettäviin asioihin perehtymisessä ja valmistautumista jo ennakolta.

- - -

Ryhmämme käy esityslistoja läpi säännöllisesti jo nyt. Valmistaudumme tuleviin päätöksiin, niin huolella, kun se on mahdollista. On ollut havaittavissa, että valtuutetut eikä muut luottamushenkilöt oikeasti tiedä, mistä päätetään.

Tähän esityslistojen jakamiseen liittyy myös se, että asioiden esittely on "puutteellista". Hulevesimaksut on oikeasti hyvä esimerkki etteivät luottamushenkilöt (lautakunta, hallitus, valtuusto) tienneet, mistä päätetään. Esimerkkejä on lukuisia muitakin.

maanantai 10. helmikuuta 2020

Jämsän 3.200.000 €:n ydinvoimasijoitus

Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan KHO:lle toimitetusta Jämsän ydinvoimasijoituksen purkuhakemuksesta.

Jämsän muutama poliittinen päättäjä ja pari johtavaa viranhaltijaa tekivät 2015 päätöksen korkeariskisestä ja suuresta (3,2 M€) sijoituksesta Fennovoiman ydinvoimalan osakkeisiin. Aloite moiseen ”sijoitukseen” tuli Jämsän Aluelämpö Oy:n hallitukselta. Teimme tuon KHO:n purkuhakemuksen siksi, että monet jämsäläiset ovat pyytäneet tuon sijoituspäätöksen perusteellista selvittämistä. Keskustellessamme jämsäläisten kanssa on monesta suusta myös kuulunut vaatimus:” haluamme rahamme takaisin!”

Mitä lakia rikotaan:
Kuntalaissa kielletään korkean riskin sijoittaminen kunnilta, joten tuo sijoituspäätös on lain vastainen. Kunnassa korkeinta päätösvaltaa edustaa kunnanvaltuusto, mutta tuo pieni päättäjien piiri päätti olla viemättä sijoituspäätöstä valtuustoon. Valtuustossahan moinen asia olisi varmuudella tyrmätty. Siis tuo pieni ryhmä otti vallan omiin käsiinsä.

Päättäjien vastuu: Poliittiset päättäjät ottivat niin sanotun ”poliittisen vastuun”, joka tunnetusti tarkoittaa sitä, että poliitikko ei vastaa tekemisistään. Nyt kuitenkin KHO:ssa katsotaan mikä on päätöksen tekijöiden juridinen vastuu. Poliitikollakin on hallitustyössä ihan oikeasti vastuu tekemisitään.

Riskit: Pöyryn tekemän selvityksen mukaan Fennovoimaan sijoittaneilla, siis myös meillä jämsäläisillä, on taloudellinen vastuu ydinvoimalan kaikista ongelmista koko sen käyttöiän ajan, joka on 70 vuotta. Siis meille on laitettu naru kaulaan vuodesta 2030 aina vuoteen 2100, jos lasketaan, että ydinvoimala valmistuu noin 2030. Myös rakentamisaikainen vastuu lisäkustannuksista on meillä. Tuo vastuu kattaa jopa ydinjätteen loppusijoituksen. Sopimuksessa on ainoastaan sovittu, että mahdollisesta ydinkatastrofista sijoittaja ei joudu vastuuseen.

Tehdessään sijoituspäätöksen tuo pieni klikki ei tehnyt minkäänlaista riskianalyysia. Päätös tehtiin ”musta tuntuu” periaatteella, kuten niin monet Jämsän päätökset.

Arvoisa lukija, päätä itse onko ydinvoimasijoitus mielestäsi riskisijoitus ja sijoittaisitko omia rahojasi näillä ehdoilla?

Haluamme, että jämsäläinen päätöksentekokulttuuri muuttuu perusteellisesti. Päitäkin voi tässä prosessissa putoilla ja vastuu voi muuttua konkreettiseksi vastuuksi.

Uusi Suunta

keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Kokouksia

Päivitetty lista löytyy tämän linkin takaata.

Su 2.2.2020 klo 18.00-19.00 
Uusi Suunta hallituksen kokouksen "etkot" (max. 1 h), Neste Jämsä

Ma 3.2.2020 Kaupunginhallitus

Ma 10.2.2020 klo 18 
Kaupunginvaltuuston kokous, Vitikkala sali

To 13.2020 klo 17 
Yritysvierailu erikseen sovitussa kohteessa, varmistuu?

Ma 17.2.2020 Kaupunginhallitus

To 20.2.2020 klo 16 
Yritysvierailu erikseen sovitussa kohteessa

To 20.2.2020 klo 18.15-20.00 
Uusi Suunta kokous, Jokivarren puukoulu

Luottamushenkilön tehtävä

Normaali päätöksenteko perustuu periaatteessa siihen, että lautakunnat ensin käsittelevät asian. Sen jälkeen kaupunginhallitus käsittelee asian. Ja lopuksi kaupunginvaltuusto päättää ylimpänä päätöksenteon elimenä. Näin se pääsääntöisesti menee.

Ryhmät on ohjeistettu kaupunginvaltuuston puheenjohtajan toimesta, että tutustukaa lautakuntien esityslistoihin etukäteen ja käykää poliittista keskustelua. Samoin on ohjeistettu, että tutustukaa hallituksen esityslistoihin etukäteen ja käykää poliittista keskustelua.

Käymme Uusi Suunta -ryhmässämme jatkuvaa poliittista keskustelua päivittäin.

Olemme toimineet annettujen ohjeiden mukaan;
- on tutustuttu esityslistoihin ja
- käyty poliittista keskustelua.

Se herättää kuitenkin pahennusta, jos otamme selvää, mitä tulemme päättämään tai oikeasti ollaan päättämässä. Jossain asiassa tehtyjen päätöksien vaikutukset selviää vasta myöhemmin. Jo tehtyjen päätöksien suhteen pitäisi tehdä myös korjausliikkeitä, myöntää tehdyt virheet ja korjata ne. No tämä tuntuu oleva politiikassa aivan vieras käsite.

Lisäksi kirjoitamme selvitetyt asiat selkojämsällä.
Me emme ole kumileimasin, emmekä tule olemaan. Se mikä päätöksenteosta puuttuu on taustojen laaja-alainen selvittäminen päättäville elimille ja riittävän ajoissa, jotta poliittiseen keskusteluun jää aikaa.

Ehkä tässä olemme menneet vikaan, kun otamme selvää etukäteen, mistä päätämme?

Jätöksiä ja outoja sopimusesityksiä

Ajatellaanpa, arvoisa lukija, että sinulla olisi 1,5 ha tontti. Yritys XXX Oy haluaisi vuokrata sinulta tuon tontin 30 vuodeksi ja perustaa sinne jätteen läjitysalueen. Sinä saisit vuokraa 400 €/kk. Tuo läjitettävä jäte olisi maatumatonta teollisuusjätettä mm. hiilikuitua, rakennusjätettä, erilaisia eristeitä sekä runsaasti asbestia. Jätettä tulisi koko Suomen teollisuudelta, mutta paikalliselle teollisuudelle ei tilaa olisi. Vuokraava yhtiö tekisi jätteen vastaanotolla hyvää tulosta ja vuosiliikevaihto olisi noin 300.000- 500.000 €.

1,5 ha alueelle sataa luonnollisesti vettä ja lunta, joka imeytyy kentän läpi, kerätään alueen pohjalta ja johdetaan sinun viemäriisi. Sinun vastuullasi olisi jäteveden puhdistus. Jäteveden sisältämistä jäämistä ei XX Oy antaisi mitään takuu-arvoja ja mittauksetkin jäisivät sinulle. Valumavesi on sitä paljon puhuttua hulevettä, mutta XXX Oy ei todennäköisesti maksa hulevesimaksua, sillä tontti ei ole kaava-alueella. Tuo jätevesi vastuu jäisi sinulle myös 30 vuoden vuokra-ajan jälkeen. Sade ei lakkaa, vaikka sopimus umpeutuu.

XXX Oy lupaisi maisemoida alueen 30 vuoden sopimuksen päätyttyä, mutta ei antaisi siitä mitään vakuuksia. Vuokra-ajan jälkeen alueen kaikki vastuut kerätystä jätevuoresta jäisivät sinulle jätelain mukaan. Tuo vastuu olisi sinulla, ja lapsillasi, ja lapsenlapsillasi aina viimeiseen auringonlaskuun saakka.

Tekisitkö moisen sopimuksen? Et varmasti.

Mutta kaupunkipa on tekemässä moista sopimusta Metsä-Kivelän 1,5 ha tontillemme juuri tuolla 400 € kuukausivuokralla. Asia esitettiin tekniselle lautakunnalle viime viikolla. Äänestyksen jälkeen asia saatiin vaivoin jäämään pöydälle. Seuraavaan kokoukseen on kuitenkin kaivettu naftaliinista jopa eläkkeelle jäänyt ex tekninen johtaja puolustelemaan tuota niin houkuttelevaa sopimusta.

Herran jestas. Mikä tätä kaupunkia oikein vaivaa!


Uusi Suunta Valtuutetut

Pekka Laaksonen,
Jyrki Kokko, 
Seija El Sayed, 
Eero Hakonen, 
Timo Salokorpi, 
Hannu Loberg

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Konilannotkon risteysalueen parantaminen

Paunun kiertoliittymän turvallisuuden parantamiseen on Jämsän kaupungin talousarviossa 2020 varattu 280.000 €.

Jämsänkosken taajamassa on liikenteellisesti yhtä vaarallinen alue Jämsänkosken yhtenäiskoulun oppilaille. Konilannotkon risteysalue on turvaton varsinkin aamuisin, kun koulun oppilaita tuodaan autoilla kouluun. Koululaisten ja raskaanliikenteen kulkureitit risteävät Konilannotkossa. Raha voitaisiin myöntää 2020 Jämsän kaupungin lisätalousarviossa.

Koskentien pysäköinti- ja liikennejärjestelyt 865.000 € tulee poistaa talousarviosta tai siirtää myöhemmäksi, koska tie on hyvässä kunnossa. 

Tästä Koskentiehen varatusta rahasta voitaisiin tehdä Konilannotkon risteysalueen parantaminen. Suunnittelu olisi hyvä tehdä tänä vuonna ja toteutus sen jälkeen.

Uusi Suunta -ryhmä

lauantai 28. joulukuuta 2019

Ehdokashaku

Uusi Suunta 

Vähemmän politiikkaa - Annetaan Jämsälle mahdollisuus kehittyä.

Uusi Suunta aloittaa rivakasti uuden vuoden. Kokouksemme pidetään kokous -välilehden mukaisina aikoina.

Olisitko sinä halukas liittymään joukkoomme?
Haluaisitko antaa oman panoksesi Jämsän ja jämsäläisten hyväksi?

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä!

LAAKSONEN Pekka
laaksonen.pekka ät gmail.com
040 504 06 96

KOKKO Jyrki
jyrki.kokko ät gmail.com
040 547 78 36

EL SAYED Seija
seijaelsayed ät hotmail.com
040 730 24 05


ARVOT:
- Rehellisyys
- Rohkeus 

- Valtuustossa vuodesta 1995

- Nyt 6 valtuutettua; Jämsän kolmanneksi suurin ryhmä.

- Olemme avoin, keskusteleva ja kuunteleva ryhmä, näin saamme vankan pohjan päätöksentekoa varten.


Uusi Suunta / Strategiset tavoitteet 

- Valtapuolueet toimivat periaatteella ”puolue ensin”. US:n periaate on ”Ihminen ensin”.

- Olemme yhteistyökykyisiä ja löydämme tarvittaessa kompromissiratkaisut. 

- Jos näemme epäkohtia, tuomme ne rohkeasti esiin ja esitämme niihin myös realistiset ratkaisuvaihtoehdot. 

- Uskallamme tehdä vaikeitakin päätöksiä emmekä lakaise epäkohtia maton alle, koska ongelmat eivät poistu niitä salaamalla tai vähättelemällä. 

- Kaupungin omistamia yhtiöitä johdetaan kuin oikeita yhtiöitä. Hallituksiin liiketoimintaa ymmärtäviä edustajia etenkin puheenjohtajiksi. 

- Vastustamme rasismia ja rasisteja.


Uusi Suunta
Vähemmän politiikkaa - Annetaan Jämsälle mahdollisuus kehittyä.

Poliitikot ovat puolueensa edunvalvojia; me olemme jämsäläisten edunvalvojia.

- Kunnallisessa päätöksenteossa on puolueista vain haittaa; vastakkainasettelua, turhia reviiririitoja, suhmurointia, kähmintää ja oman edun ajamista.

- Myös selvää valehtelua puolueiden ja oman edun saavuttamiseksi.

- Politiikka on pahasti rikki.

Äänestäjän kommentti: ”On se perkele, jos ei vapaassa maassa saa olla puolueeton päästäkseen ehdolle vaaleissa.”


Lähiajan tavoitteita

- Kirjastoinvestointiin vauhtia.

- Hiihtokeskus Himosvuori Oy:lle järjestetään toimintaedellytykset investointien suorittamiseksi.

- Jämsän katuinvestoinnin toisen osan (1,0 M€) lykkäys toistaiseksi.

- Kaupunginjohtaja Hanna Helasteelle työrauha keskittyä ”organisaation johtamiseen”.

torstai 26. joulukuuta 2019

Uusi Suunta sähköpostijakelulista

Uusi Suunta sähköpostijakelulista, kopioi osoitteet ja liitä ne vastaanottajat -kenttään.

seijaelsayed@gmail.com
eero.hakonen@upm.com
kari.jokinen@gmail.com
jyrki.kokko@gmail.com
korhorit@outlook.com
laaksonen.pekka@gmail.com
hannes.laasonen@gmail.com
laphalainen@hotmail.com
hannu.loberg@luukku.com
tikkausjatarvike@gmail.com
olli.pesonen@pp.inet.fi
t.salokorpi@gmail.com
markku.uusipaasto@pp.inet.fi
joonas.valkeajarvi@gmail.com
valkeajarvi.leena@gmail.com

keskiviikko 25. joulukuuta 2019

Totuuden tahallinen vääristäminen johtaa luottamuspulaan

Vekkarin 18.12 lehtikirjoituksessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Poti ja va. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen antavat totuudenvastaista tietoa päättäjille sekä muille kuntalaisille. Tämä vähintäänkin kyseenalaistaa luottamuksen johtavassa asemassa olevaan päättäjään ja virkahenkilöön. Poti ja Juurinen kirjoittavat ”Palkat nousevat kolmessa vuodessa noin 20 %”. Johtajien palkankorotukset ajoittuvat päivämäärien 1.1.2020 ja 1.1.2022 välille. Tämä aikaväli on tasan kaksi vuotta.

Kirjoituksessa mainitaan: ”palkankorotusten vuotuinen vaikutus talousarviossa on noin 30.000 €”. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa kuin ainoastaan ensimmäisenä vuotena 2020. Vuosittainen kustannusvaikutus vuoden 2022 alusta lähtien sivukuluineen on varovastikin arvioiden vähintäänkin 90.000 €. Kaupunginhallituksen päätöksen 9.12.2019 mukaisesti kuuden johtajan palkkoja nostetaan 1.1.2022 mennessä 990 €/kk. Jokainen osaa laskea, että vuotuinen hintalappu ilman johdannaisvaikutuksiakin on yhteensä aivan muuta kuin tuo 30.000 €. Johdolla on vielä edessään merkittävä asennemuutos informaation antamisessa. Nyt tuoksuu palaneen käry.

Lehtikirjoituksessa väitetään myös, että korotusten myötä johtajien palkkatasot saavuttavat verrokkikuntien keskiarvon. Kaupunginhallitukselle annettujen palkkatietojen mukaan kyseiset johtajat siirtyvät palkoissa verrokkikuntien kärkikaartiin, vaikka verotulot vähenevät ja talouden näkymät ovat verrokkikuntia huonommalla tasolla.

Työn vaativuusarvioinnin perusteella palkkatyöryhmä esitti yhdelle johtajista palkkaan 500 € korotusta. Tämän suuntainen korotustaso olisi ollut kohtuullinen kaikille ja hyväksyttävää. Jorma Potin esityksestä tämäkin korotus tuplattiin, jolloin siitä tuli prosentuaalisesti kaikista suurin korotus.

Kirjoituksessa annetaan ymmärtää, että johtajien kuukausipalkka on könttäsumma ja sisältää kaiken työn. Miten voi syntyä ylityövapaita, koska ne ovat suoraan palkkaan rinnastettavaa ansiota?

Kirjoituksessa mainitaan, että ”johtajat eivät noudata työaikalakia”. On aika rohkeaa antaa tällainen lausunto, koska johtajatitteli ei oikeuta työaikalain noudattamatta jättämiseen. Siihen on oltava painavat syyt. Esimiehen tehtävä on valvoa, että palkansaaja joka kuuluu työaikalain piiriin noudattaa työaikalakia.

Joulukuun alussa Suomessa oli 100.000 työntekijää lakossa, koska reilun 2 % palkankorotusvaatimukset eivät menneet läpi. Meidän johtajille maksetaan 20 % lisää ja kansaa pyydetään olemaan vaiti. Tätä me kutsumme ahneudeksi.

Uuden Suunnan valtuutetut
Seija El Sayed, 
Eero Hakonen, 
Pekka Laaksonen, 
Hannu Loberg, 
Jyrki Kokko ja 
Timo Salokorpi

maanantai 16. joulukuuta 2019

Mistä rahat johtajien palkankorotukseen?

Johtajien palkankorotuspäätöksen jälkeen olemme Uusi Suunta -ryhmässä miettineet, kuinka johtajien palkankorotus voitaisiin rahoittaa niin, ettei varoja kaiveta meidän jämsäläisten taskusta. Ja löytyihän se ratkaisu. Menettelemme nimittäin seuraavasti: Mikäli alkavana vuonna tarvitaan merkittävä lisäbudjetti, niin suuren palkankorotuksen saaneet johtajat lomautetaan kukin vuorollaan kahdeksi kuukaudeksi. Tällä katetaan budjettivajetta. Jos nyt laadittu budjetti pitää, niin johtajat lienevät palkkansa ansainneet ainakin ensi vuodeksi ja lomautuksia ei tarvita. Tämän tulemme myös viemään valtuustossa päätettäväksi, jos 2020 budjetti vaatii lisäbudjetin.

Kuntapuolella on tähän saakka ollut tapana sanoa, että kunnan leipä on ”pitkä mutta kapea”. Nyt kun se ei enää olekaan ainakaan johtajilla kapea, niin otamme käyttöön hyväpalkkaisten osalta myös toisen periaatteen: ”tulos tai ulos”.

Hyvää Joulun odotusta kaikille jämsäläisille toivottaen

Uusi Suunta
Pekka Laaksonen,
Jyrki Kokko, 
Seija El Sayed, 
Eero Hakonen, 
Timo Salokorpi ja 
Hannu Loberg

keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Palkankorotus väärään aikaan ja väärälle ryhmälle

Kaupungilla on YT:t käynnissä, joten johtajien 20% palkankorotus tässä tilanteessa on moraaliton. Uuden elinvoimaorganisaation johtajapaikat on vielä täyttämättä, joten kuinka voidaan korottaa nykyisen johtoryhmän palkkoja. Korotus on lisäksi todella suuri, 1000 €/kk kullekin johtajalle ja tämän korotuksen jälkeen Jämsän johtavat viranhaltijat ovat verrokkikuntien (Äänekoski, Valkeakoski ja Keuruu) palkkakärjessä. Tämä ei todellakaan motivoi muuta kaupungin henkilöstöä.

Asiaa yritettiin tuoda käsittelyyn jo aiemmin ja salaisena. Tuolloin asia jäi pöydälle, koska viranhaltijoiden palkat ovat julkisia. Tällainen salailu ja suoranainen vilpin yritys syö luottamusta viranhaltijoihin.

Johtajille kokoomuksen ja demareiden nyt räätälöimä palkankorotus ei myöskään ole 2020 budjetissa. Sen suora vaikuitus on noin 80.000€/vuosi ja siirtyy siis suoraan budjetin tappiosarakkeeseen.

Kun johtajien palkitseminen nyt tulee kaupungin koko henkilöstön tietoon, voidaan laskea, että jokaisen motivaatio putoaa ja työteho laskee. Jos tuo tehon menetys olisi esim. 250  €/kk, niin 900 henkilön kokonaisvaikutus on silloin 2.700.000 €/vuosi. Mistä rahat?

Jonkintasoiselle palkankorotukselle olisi kyllä ollut tarve, mutta se olisi pitänyt tehdä oikeaan aikaan ja uuden kaupunginjohtajan esittelemänä.

Normaalisti johtajien palkitseminen voidaan maksaa, jos on jotain jaettavaa. Jaettavaa voi Jämsän tapauksessa tulla vain sen jälkeen, kun elinvoimaorganisaatio tuo lisää tehokkuutta kaupungin toimintaan ja uuden organisaation avulla vältytään täyttämästä ainakin osa eläköitymisistä.

Arvoisa lukija, muista, että tuo yllämainittu 2.780.000€ kaivetaan juuri sinun taskustasi.

Pekka Laaksonen
Kaupunginhallituksen jäsen
Uusi Suunta

maanantai 2. joulukuuta 2019

Uusi Suunta - Talousarvio -ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa rouva puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet, lehdistö ja muut paikalla olevat.

Otan esiin muutamia talousarviosta 2020 poimittuja asioita.

Kumulatiivinen ylijäämä on 2018 tilinpäätöksen jälkeen noin 1,7 M€.
- Vuoden 2020 talousarvio on negatiivinen noin 180.000 €.
- Toitä pitää edelleen tehdä, jotta talous saadaan rakenteellisesti kuntoon.

Tällä hetkellä kuntalain 118 §:n mukaisista kriisikunnan mittareista ei Jämsän kaupungilla täyty kuin veroprosentti.
- Vaikka näin on, niin töitä on paljon edessäpäin. Talouden kanssa on aina kamppaltu ja tullaan jatkossakin kamppailemaan.

Väestömäärä on ollut 1990-luvun alkupuoliskolta lähtien laskusuunnassa ja muuttoliikkeen lisäksi kehitykseen on vaikuttanut myös väestönkasvun negatiivisuus.
- Tähän kehitykseen on vaikuttanut työpaikkojen vähentyminen seutukunnalla erilaisten murrosten takia sekä yleismaailmallinen muuttoliike isompiin keskuksiin, pääsääntöisesti maakuntakeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle. Tähän me jämsäläiset voimme vaikuttaa, että saadaan poismuuttoa ainakin hidastettua.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta koko Keski-Suomen alueella oli syyskuun lopussa 10,7 %, Jämsässä vastaava osuus oli 11,5 %.
- Viisi vuotta sitten työttömyysaste Jämsässä oli 18 %.
- Kehitys on Jämsässä mennyt viime vuosina koko ajan parempaan päin.

Toimintaan sopimattomista ja mahdollisesti korjausta tarvitsevista kiinteistöistä ja toimitiloista on pyrittävä luopumaan mahdollisimman nopeasti.
- Tyhjien kiinteistöjen lämmittäminen nielee muutamia satoja tuhansia ja siinä ei ole järkeä.

Henkilöstömäärä vakituisten osalta nousee vuodesta 2019 vuoteen 2020 746 -> 757 eli 11 henkilöllä.
- Suunta ei ole toivottu, kun huomioidaan väestökehitys ja kaupungin taloudellinen tilanne.
Määräaikaisten osalta on muutos 213 -> 104.
- Lukuarvoissa lienee kummallisuutta, koska tekstiosiossa ei asiaa ole mainittu. Tätä ei selitä mikään.

Sosiaali ja terveyspalvelujen kustannusten tarkastelu 2020 yhdessä palveluntarjoajan ja ulkopuolisen konsultin kanssa tuottaa toivottavasti ja mahdollisesti hyvää kuntatalouteemme. Keskustelut tulee käydä laaja-alaisesti hyvien neuvottelijoiden toimesta ja ottaa kultamunat kotiin eli ne eurot.

Valmisteltu talousarvio 2020 on vajaa 180.000 € alijäämäinen. Mutta suunnitelmavuodet 2021 ja 2022 ovat ylijäämäisiä, joten valmisteltu taloussuunitelma on kuntalain mukaan tasapainossa.

Nykyinen talousarviopumaska on liian täydellinen. Poliittiset päättäjät tarvitsevat huomattavasti selkeämmän ja ytimekkäämmän materiaalin päätöksentekoa varten. Laukaan mallia tulisi hyödyntää mahdollisimman pian.

Elinvoimatoimialan muutoksella puretaan siiloja, muutetaan toimintakulttuuria ja laajenentaan osaamista. Tämä tulee näkymään kuntalaisille parempana palveluna. Tämä edellyttää Jämsek Oy integroimista kaupunkiorganisaatioon. Lisäksi esimiestehtävät tulee asettaa hakuun, ensin sisäiseen ja sitten mahdollisesti ulkoiseen, parhaat tulee valita.

Jämsän kaupungissa puhaltaa uudet tuulet ja niiden vaikutukset alkavat jo näkyä. Töitä on tehty monella rintamalla. Erityiskiitokset haluamme esittää Annaliisa Juuriselle energisestä, keskustelevasta ja ennakkoluulottomasta asenteesta tehdä töitä. Elinvoimatoimialan myötä ja sen muutoksen toteuttamiseksi tulee meidän kaikkien ponnistella.

Toivotamme samalla uuden kaupunginjohtaja Hanna Helasteen tervetulleeksi Jämsään.

Olemme Uusi Suunta -ryhmänä hyväksymässä hallituksen esityksen elinvoimaorganisaatiosta sekä talousarvion vuodelle 2020.