maanantai 28. marraskuuta 2022

Strategia ja Talousarvio 2023 - Uusi Suunta ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja muut paikalla olijat.

Strategia:

Strategia on selkeä ja hyvä. Se ei kaipaa selittelyjä ja sen kanssa voimme elää. Strategia tulee ohjaamaan tekemisiämme. Jotta strategia-työ ei mene hukkaan sen toteuttamiseen pitää ryhtyä välittömästi. Toteuttaminen tarkoittaa konkreettisia ja näkyviä toimia sekä johdonmukaista toimintaa. Strategiaan tulee kaikkien sitoutua.

Olemme Uusi Suunta -ryhmänä hyväksymässä strategian yksimielisesti.

Talousarvio 2023:

Kun tarkastellaan Jämsän kaupungin talousarviota vuodelle 2023, niin se on kivuton. Annettujen tietojen ja lukuarvojen mukaan talousarvio on tasapainossa.

Talousarvio suunnitelmavuosille 2024 ja 2025 onkin jo sitten haasteellisempi. Jo tässä vaiheessa meidän tulee kiinnittää siihen erityishuomio. Tasapainottamistarvetta on noin 2-3 M€. Kyseiset vuodet vaativat sopeuttamistöitä. Näille vuosille kaivataan selkeitä toimenpiteitä. Työ tulee aloittaa välittömästi vuoden 2023 alussa.

Paljon on puhuttu eläköitymisistä tulevina vuosina. Toisissa puheissa se on ongelma ja toisissa mahdollisuus. Kun taloutemme kanssa painitaan jatkossa hartiat lattiaa hipoen, niin jokainen eläköitymisen myötä avautuvan paikan täyttö tulee harkita erittäin tarkoin. Avautuvan paikan täyttäminen on helppo ratkaisu. Meidän tulee kuitenkin miettiä, kuinka muuttaisimme organisaatiota vastaamaan tulevaisuuden palvelutarvetta. Kuten tiedämme raha ei kasva puiden oksilla ja valitettavasti se määrää, miten meidän tulee toimia. Olemme talouden armoilla. Karua, mutta totta. Siis omaa pesää siivottava ja rönsyjä ei saa jäädä kaupunkiorganisaatioon.

Jatkossa meidän tulee miettiä jokaista hanketta hyvinkin tarkkaan. Jokaisen hanke maksaa jämsäläisille jotain ja syö myös vähiä resurssejamme. Hyvinkin usein puhutaan uupumisesta. Olisiko kuitenkin viisautta keskittyä perustekemiseen näinä niukkuuden aikoina.

Sairauspoissaolomäärä on edelleen sellainen osa-alue, mihin tulevina vuosina meidän tulee keskittyä. Olemme kuntien keskiarvoa hieman heikommalla puolella. 

Jämsän kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat viiden vuoden ajalla olleet noin 18 päivää/työntekijä/vuosi. Yksityissektoriin verrattuna se on valtava määrä, ja usein asiaa esille nostettaessa on perusteltu, että kuntapuolella se ei ole poikkeavaa vaan normaali taso. Tätä selitystä ei pidä hyväksyä. Sairauspoissaolojen määrällä on suora yhteys koko organisaation työhyvinvointiin, ja myös Jämsän kaupungin työntekijöillä on oikeus lähteä töihin iloisin mielin ja palata kotiin illalla terveenä.

Vaikka kaupunki on toteuttanut työhyvinvointiin liittyviä toimia, ne eivät ole olleet riittäviä tai kohdentuneet oikein, koska merkittävää muutosta poissaoloissa ei ole tapahtunut.

Suunnittelemattomilla poissaoloilla on suuri taloudellinen merkitys - Jämsän luvuilla laskettuna jopa noin 5 000 000 euroa /vuosi. Myös työn tuottavuuteen ja organisaatioiden toimintaan poissaolot vaikuttavat merkittävästi. Sijaistamisten kierre heikentää tehokkuutta ja työssä jaksamista. Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa työntekijän pysyvään työkyvyttömyyteen, ja sen vastuun kanssa työnantaja on suurelta osin yksin.

Kaupungin tärkein ja samalla myös kallein investointi on henkilöstö, ja siitä pitää pitää hyvää huolta. Olemme kilpailemassa työvoimasta muiden kuntien kanssa ja ainut kestävä tapa menestyä on tarjota turvallinen ja vastuullisesti johdettu työyhteisö, johon halutaan tulla mukaan.

Lain määräämänä 2023 kunnallisveroprosentti on vuonna 8,36. Sen kanssa meidän nyt täytyy elää. Sen suhteen meillä ei ole vaihtoehtoja.

Lainamäärä on tätä nykyä noin 1500 € per asukas ja se on hyvällä tasolla sekä laskevalla trendillä. Mahdollinen sairaalainvestointi on saatujen arvioiden mukaan noin 55-60 M€. Tämä tarkoittaa noin 2 M€ vuosittaisia lisäkuluja poistoina. Äkkiseltään se on Jämsälle erittäin paha tai miltei mahdoton rasti. Meidän tulee etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja tämän suhteen. Taloutemme ei tule kestämään näin isoa investointia.

Sivistystoimen palvelutarpeen arviointi on iso nyt ja lähivuosina. Tämä selittyy sillä, kun lapsimäärä on laskenut voimakkaasti. Palvelutarpeen arviointi alkaa nuorimmasta päästä eli varhaiskasvatuksesta. Sivistystoimiala on tehnyt totuttuun tapaan jämptin talousarvion. Tähän työhön olemme tottuneet.

Elinvoimatoimialan talousarviossa on suurimmat riskit henkilöstöriskit ja korjausvelka. Reitistöhanke nähdään elinvoimaa ja imagoa vahventavana. Kiinteistömassan myynti ja purku tulee jatkumaan. Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutos nähdään ryhmässämme erittäin positiivisena. Sitä tulee pyrkiä edistämään, koska se vaikuttaa asukasmääräämme. Lähivuosien tasapainotustarve 2-3 M€ edellyttää palveluverkon karsimista myös tällä toimialalla.

Henkilöstösuunnitelmassa 2022-2023 on vakinaisen henkilökunnan laskua noin 13 henkilötyövuotta. Vastaavasti määräaikaisten lisäys on noin 22 htv. Näin emme voi jatkaa. Se on raha joka puhuu. Meillä on valtavasti töitä edessä. 

Olemme Uusi Suunta ryhmänä hyväksymässä 

  • talousarvion 2023,
  • taloussuunnitelman vuosille 2024-2025 ja
  • investointisuunnitelman vuosille 2023-2026

Ensi vuosi pohjautuu tukevasti strategiaan ja tärkein tehtävämme on saada talous tasapainoon. 

Jyrki Kokko
Uusi Suunta valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Valtuustoaloite - NATO:n tukikohta Jämsään

Nyt, kun Suomi on hyvää vauhtia liittymässä NATO:n, esitämme, että Jämsä ryhtyisi pikaisiin toimiin NATO:n tukikohdan/muiden toimintojen mahdollistamiseksi Jämsän Kuorevedelle.

Jämsässä 28.11.2022
Uusi Suunta

maanantai 10. lokakuuta 2022

Valtuustoaloite - Rakennusten purkaminen

Esitämme valtuustoaloitteessamme kolmen rakennuksen purkua, tärkeysjärjestyksessä vanha lukiorakennus Seppolassa, Kankarisveden tyhjäksi jäänyt koulu Jämsänkoskella ja Jämsän vanha kaupungintalo (suojelupäätöksen purku tulee hakea).

Edellä mainittujen rakennuksien tilapäisen/satunnaisen käyttöön liittyy terveyshaittariskejä, etenkin lukiorakennuksessa. Tulee muistaa päättäjien vastuu tilojen käytön suhteen. 

Purettavien rakennusten tilojen käyttäjille tulee osoittaa uudet harrastustilat.

Edellä mainittujen rakennusten purku tulee tehdä joko yhdessä tai erikseen.

Perusteluna näille puruille on myös se, että rakennuksien peruslämmöllä pitäminen on erittäin kallista noin 80.000-120.000 per rakennus per vuosi. Kuitenkin on nähtävissä, että näitä rakennuksia ei voida käyttää terveydellisistä syistä. Peruslämmöllä pitäminen 3-5 vuotta on jo purkukustannuksen suuruinen. Näiden rakennusten vähäinenkin ylläpito vie rahaa ja resursseja lämmittämisen lisäksi. 

Tässä kaupungin taloudellisessa tilanteessa, tulee kaikkiin menoeriin kiinnittää huomio.

keskiviikko 5. lokakuuta 2022

Uusi Suunta ryhmän tavoitteet ja toimintatavat

Uusi Suunta ryhmän tavoitteet

  1. Jokaisen päätöksen pitää parantaa, kehittää tai ylläpitää jämsäläisen ihmisen palveluja. Jos joku hanke tai päätös ei suuntaudu jämsäläisten hyvinvointiin, sitä ei tueta. Vrt GRK, kyläkoulut, sijoitukset…
  2. Kaupunkiorganisaatio ja virat on luotu kehittämään Jämsän palveluja.
  3. Asiat pitää tuoda aidosti valtuustoon päätettäväksi. Lautakunnan ja hallituksen haasteelliset kohdat tulee tuoda oma ryhmän tietoon. Sen jälkeen yritetään saada muut ryhmät ymmärtämään asia.
  4. Hakeudutaan toimintoihin, joissa päätöksiä valmistellaan ja olemme mukana kaupungin yhtiöiden hallituksissa.
  5. Jos näemme epäkohtia, tuomme ne rohkeasti esiin ja esitämme niihin myös realistiset ratkaisuvaihtoehdot.

 Uusi Suunta ryhmän toimintatavat

  1. Toimintamme on tarkoitettu ja suunnattu vain ja ainoastaan jämsäläisten ihmisten hyväksi. Ryhmäämme ei ohjaa valtakunnan tason poliittiset linjaukset.
  2. Olemme kriittisiä ja tuomme epäkohdat julki. Pyrimme tekemään tämän positiivisessa hengessä.
  3. Ryhmässämme jokainen toimii vapaasti ja oman mielipiteensä mukaan. Asioista kuitenkin keskustellaan ja mahdolliset julkaisut ja mielipidekirjoitukset keskustellaan ryhmässä ennen julkaisua.
  4. Olemme yhteistyökykyisiä ja löydämme tarvittaessa kompromissiratkaisut.

tiistai 31. toukokuuta 2022

Arvoisat valtuutetut ja jämsäläiset

Toimin valtuutettuna vain ja ainoastaan jämsäläisten edunvalvojana. En ole Jämsän johtavien viranhaltijoiden edunvalvoja. En myöskään ole hallituksessa kenenkään alaisena vaan täysivaltaisena hallituksen jäsenenä.

Kaupunginjohtaja Helaste käyttäytyi minua kohtaan epäasiallisesti keskeyttäessään puheenvuoroni ja arvostellessaan toimintatapojani. Kaupunginjohtaja toimii hallituksen alaisuudessa ei päinvastoin. Tein hänestä täällä valtuustossa vahvistettujen ohjeiden mukaisesti epäasiallisen käyttäytymisen ilmoituksen. Sen käsittelystä olemme Valtuustossa sopineet tietyt pelinsäännöt. Helaste ilmoitti, että hän ei niitä suostu noudattamaan. Keskisuomalaisessa kaupunginjohtaja toteaa: ”Olen edellyttänyt, että minun tapauksessani ei saa olla mitään erityiskohtelua”. Aikamoista erityiskohtelua, kun hänestä tehtyä epäsiallisen käyttäytymisen ilmoitustani ei ole saanut käsitellä lainkaan, vaikka valtuuston hyväksymä sääntö niin edellyttää. Asia olisi edellyttänyt vain yhteistä keskustelua ongelmasta.

Hallitustyöskentelymme on sujunut kuluneen kauden kohtuullisen sujuvasti ja tehokkaasti. Tuon ajan Helaste oli virkavapaalla. Hallituksessa on toki muutama iso ongelma. Puheenjohtaja ei ole tehtävänsä tasalla. Lisäksi hallituksen sihteeri on todistettavasti vuotanut vain hallitukselle tarkoitettua kirjallista materiaalia ulkopuolisille pyrkien ajamaan omia tarkoitusperiään. Uskomatonta ja hävytöntä toimintaa. 

Muistuttaisin vielä, että me valtuutetut toimimme tehtävässämme virkavastuulla kuten viranhaltijatkin. Lain mukaan, jos viranhaltija tehtävässään pyrkii hankkimaan itselleen etuja tai toiselle henkilölle haittaa hänet tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Tässä minun valtuustotyön haittaamisessa, ajojahdissa ja nöyryyttämisessä tätä lain kohtaa on rikottu kahden valtuutetun ja yhden viranhaltijan toimesta.

Kaupungin ylin päättävä elin Valtuusto on minut hallitukseen nimennyt. Näin ollen valtuustolle teen myös eronpyyntöni, joka kuuluu seuraavasti:

”Pyydän eroa kaupunginhallituksesta. Syynä eronpyyntööni on minulle välitetty uhkavaatimus”. Uhan alla en voi toimintaani hallituksessa jatkaa.

Jämsässä 30.5.2022

Pekka Laaksonen Kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu

maanantai 30. toukokuuta 2022

Tilinpäätös 2021 - Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 30.5.2022

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja muut paikalla olijat.

Pari vuotta olemme eläneet koronan kanssa rinta rinnan ja eikä tilanne ole yhtään helpottanut. Olemme olleet erilaisten rajoitusten, suositusten ja ohjeiden maailmassa. Lyhyesti voidaan sanoa, että korona on koskettanut ja vaikuttanut kaikkiin asioihin.

Samaan aikaan Jämsässä on tehty hartiavoimin töitä Kaipolan tehtaan lakkauttamisen myötä rakennemuutostyön parissa. Uutta buustia on saatu ja uusia hankkeita on vireillä eri puolilla Jämsää. Hävittäjähankinta tuo myös uutta työtä seutukunnallemme.

Työttömyysaste oli vuosien 2016-2020 (18,2, 14,8, 12,9, 12,6, 14,6) keskiarvona oli 14,6 %. Vuonna 2021 se oli 13,5 %. Työttömyysaste on kaikista haasteista huolimatta viime vuosien tasolla ellei hieman parempi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin 2021 kesäkuussa. Tämä tulee muuttamaan myös Jämsän kaupungin organisaatiota merkittävästi 1.1.2023, kun toista sataa henkilöä tulee siirtymään hyvinvointialueen palvelukseen. Työtä tämän muutoksen eteen on tehty jo vuonna 2021 ja se työ jatkuu vuonna 2022.

Kuntatalous on ollut ennen kokemattomien pyörteiden vallassa. Korona on sotkenut talouden hallintaa. Samoin soteuudistus on tuonut ennustettavuuden aivan uuteen ulottuvuuteen. Talouden saralla on eletty ja eletään parhaiden mahdollisten arvioiden kanssa, kun muutakaan keinoa ei ole.

Terveysperusteiset poissaolot ovat pysyneet aiempiin vuosiin verrattuna samalla tasolla. Poissaoloja on noin 19 päivää jokaista henkilöä kohti vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että jokainen työntekijä on pois töistä lähes kuukauden. Yksityissektoriin verrattuna sairauspoissaolot ovat noin kaksinkertaiset. Tämä maksaa Jämsälle noin 5 M€ vuositasolla. Suomi -tasolla olemme kuntien keskiarvossa. Kuntasektorilla Jämsä voisi erottua siinä, että tässä sarjassa menestymme paremmin kuin muut kunnat, siis työntekijämme pysyisivät terveempinä.

Sairauspoissaolojen määrällä on suora yhteys koko organisaation työhyvinvointiin, ja myös Jämsän kaupungin työntekijöillä on oikeus lähteä töihin iloisin mielin ja palata kotiin illalla terveenä.

Kaiken kaikkiaan elämme jatkuvien muutosten maailmassa, jotka ovat olleet isompia kuin aiempina vuosina. Siihen on vain tottuminen. Ainoa keino sopeutua muutoksiin on ottaa ne mahdollisimman hyvin hallintaan. Se on työtä ja sitä varten me olemme.

Kaiken kaikkiaan Jämsä on pärjännyt muutoksien pyörteissä vähintään hyvin. Siihen me kaikki olemme vaikuttaneet. Avoin keskustelukulttuuri ja mielipiteiden vaihto auttaa meitä selviytymisessä.

Tilikauden tulos vuodelta 2021 on ylijäämäinen noin 0,4 milj.€, joten Jämsän kaupungin taseessa ollut kumulatiivinen 3,6 milj.€ nousee noin 4 miljoonaan euroon.

Olemme Uusi Suunta ryhmänä hyväksymässä tilinpäätöksen 2021.

Uusi Suunta ryhmä 
ryhmäpuheenjohtaja
Jyrki Kokko

torstai 3. maaliskuuta 2022

Valtaa ilman vastuuta

Jämsän Aluelämmön hallituksen puheenjohtaja Piritta Rantanen kertoi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta näkemyksiään Jämsän Seudussa. 

Hänen viestissään ja tulevien ongelmien välttelemisessä paistaa jälleen valtaapitävien ongelmat: ”Valtaa halutaan, vastuu ei kiinnosta”. 

Rantanen mm. vastaa kysymykseen ”Pitäisikö Aluelämmön luopua hankkeesta” seuraavasti. Mielestäni tässä on nyt hyvä odotella rauhassa. Täyttä puppua. Tuosta hankkeesta ei nimittäin pääse millään eroon. Kukaan ei osta noita osakkeita, joihin on siis sidottu 3,1 M€ jämsäläisten rahoja.  Niin kauan kuin osakkeet ovat Jämsän Aluelämmöllä, niin myös kaikki sovitut vastuut ja velvoitteet ovat meidän jämsäläisten kontolla. 

Rantanen myös toteaa, ettei voi kertoa paljonko Jämsän Aluelämpö Oy on pannut jämsäläisten varoja hankkeeseen. Nuo summat on jokaisen luettavissa suoraan yhtiön vuosikertomuksesta, tilinpäätöksestä ja taseesta. Pitäisihän yhtiön hallituksen puheenjohtajan tuommoinen seikka tietää. 

Vuoden 2020 tilinpäätöksen mukaan Fennovoimalle on maksettu reilut 1,1 M€. Nyt summa voi olla jo suurempi.

Rantasen mukaan ”Aluelämpö maksaa Fennovoima hankkeesta vain silloin kun asiat etenevät. Jos hanke seisoo eivät kuntalaiset maksa mitään”. Sietää epäillä, mutta tätähän ei tiedä kukaan, sillä Aluelämmön sijoitussopimus Fennovoimaan on salattu”.  Se on Jämsän salaisin sopimus.

Istun itse Jämsän konserniyhtiöiden johtoryhmässä, jossa ovat mukana kaikki Jämsän kaupunginhallituksen jäsenet. Tuon johtoryhmän tehtävänä on valvoa ja kehittää mm. Aluelämmön toimintaa ja analysoida sen riskejä. Johtoryhmän tulisi siis saada kaikki epävarmuustekijät ja riskit tietoonsa, mutta Aluelämmön hallituksen puheenjohtajana Rantanen on jatkuvasti estänyt sopimuksen esittämisen Konsernijohtoryhmälle. Taitaa olla varsin ”kuuma” sopimus. Kaupungillahan näitä sopimuksia tekevät amatöörit, joten niissä voi olla vaikka mitä ongelmia haudattuna. Senhän olemme saaneet huomata Pihlajalinna sopimuksen tilanteesta.  Näistä ongelmista johtuen olemme vaatineet juristin palkkaamista kaupungille koska kaupunki on jatkuvasti oikeudessa tekemistään kelvottomista sopimuksista. 

Jämsän Aluelämpö on tehnyt itse riskikartoituksen toiminnastaan. Siinä ei Fennovoiman sijoitusta ole mainittu lainkaan. Kuvaa yhtiön hallinnon osaamistasoa. Sen sijaan tuossa riskikartoituksessa on korkean tason riskiluokituksella kirjattu ”Yhtiön mainetta haittaava kirjoittelu paikallislehdessä”. 

Tällaista jälkeä syntyy, kun asioista tietämättömät päättävät lähteä tekemään energialiiketoimintaa. Tällä ryhmällä päätettiin sitoa Jämsän kaupunki 60 vuodeksi ydinvoimalan vastuisiin, venäläiseen Rosatomiin  ja sen valvomien ydinaseiden materiaalin tuottajaksi.

Pekka Laaksonen Uusi Suunta
kaupunginhallituksen jäsen

maanantai 21. helmikuuta 2022

Johtamisjärjestelmän arviointi ja muuttaminen

Jämsän kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat viiden vuoden ajalla olleet noin 18 päivää/ työntekijä/vuosi. Yksityissektoriin verrattuna se on valtava määrä, ja usein asiaa esille nostettaessa on perusteltu, että kuntapuolella se ei ole poikkeavaa vaan normaali taso. Tätä selitystä ei pidä hyväksyä. Sairauspoissaolojen määrällä on suora yhteys koko organisaation työhyvinvointiin, ja myös Jämsän kaupungin työntekijöillä on oikeus lähteä töihin iloisin mielin ja palata kotiin illalla terveenä.

Vaikka kaupunki on toteuttanut työhyvinvointiin liittyviä toimia, ne eivät ole olleet riittäviä tai kohdentuneet oikein, koska merkittävää muutosta poissaoloissa ei ole tapahtunut.

Suunnittelemattomilla poissaoloilla on suuri taloudellinen merkitys - Jämsän luvuilla laskettuna jopa noin 5 000 000 euroa /vuosi. Myös työn tuottavuuteen ja organisaatioiden toimintaan poissaolot vaikuttavat merkittävästi. Sijaistamisten kierre heikentää tehokkuutta ja työssä jaksamista. Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa työntekijän pysyvään työkyvyttömyyteen, ja sen vastuun kanssa työnantaja on suurelta osin yksin.
 
Kaupungin tärkein ja samalla myös kallein investointi on henkilöstö, ja siitä pitää pitää hyvää huolta. Olemme kilpailemassa työvoimasta muiden kuntien kanssa ja ainut kestävä tapa menestyä on tarjota turvallinen ja vastuullisesti johdettu työyhteisö, johon halutaan tulla mukaan.

Uuden Suunnan valtuustoryhmä tekee aloitteen kaupungin johtamisjärjestelmän arvioinnista ja muuttamisesta siten, että edellä mainittuihin seikkoihin saadaan parannus. Muutokset ja reagointi johtamisen osalta on aloitettava viipymättä. Edellä esitetty muutostyö ei ole muutaman seminaarin ja diaesityksen projekti, vaan siihen pitää varata riittävät resurssit ja se edellyttää kaikkien kaupunkimme toimijoiden sitoutumista muutokseen.

Valtuustoryhmämme esittää, että
  1. Johtamista kehittävä hanke käynnistetään heti ja sen tulee johtaa selkeisiin käytännön toimenpiteisiin.
  2. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen nostetaan johdon tärkeimpien tehtävien joukkoon.
  3. Työtehtävien määritykset ja vastuut selkiytetään.
  4. Esihenkilöiden tulee kannustaa ja tukea omaa henkilöstöään ja samalla vaatia sovittujen työtehtävien toteutumista.
  5. Projektityöryhmässä tulee olla edustettuina kaikki henkilöstöryhmät sekä luottamushenkilöstö.
  6. Projektia ohjaamaan hankitaan ulkopuolinen toimija, jotta kaikki tehtävät ja muutostarpeet voidaan arvioida objektiivisesti.
  7. Projektissa esitetyt muutokset toteutetaan viipymättä.
Uusi Suunta
Seija El Sayed
Jyrki Kokko
Pekka Laaksonen
Timo Salokorpi
Joonas Valkeajärvi

lauantai 5. helmikuuta 2022

Jätteet Jämsään ympäri Suomea ja maksut maksaa Jämsä!

Olemme selvittäneet Metsä-Kivelän kaatopaikan vaikutukset Jämsälle. Jämsän viranhaltijoilta saatujen tietojen perusteella me jämsäläiset maksamme siitä, että muualta Suomesta tuodaan jätteitä suuria määriä loppusijoitettavaksi Jämsään.

“Kaatopaikan tulopuolelle kirjataan alueella toimivan GRK Oy:n vuokra 10 000 euroa.” Tuota vuokraa tulisi korottaa elinkustannusindeksin mukaan. Jämsän viranhaltijat vastaavat siitä, että indeksikorotukset tehdään sopimusten mukaisesti. Tämä on kuitenkin laiminlyöty!

Meille on kerrottu, että “Kaikki loppusijoitettu jäte tulee Jämsästä.” Saamamme tiedon mukaan Metsä-Kivelään on tuotu jätettä ympäri Suomea. Öljyn pilaamaa maata on tuotu Oulusta kesällä 2021. Alueelle on tuotu ongelmajäte tuhkaa Heinolan läheltä 5000 tonnia. Aiemmin tuotiin Oulusta asbestia vuosina 2017-2019. Alueelle on myös tuotu tuhansia kuutioita mineraalivillaa, joka on loppusijoitettu alueelle. Alueelle jätettä tuovat mm. Delete Oy Tampere, Wiitayhtiöt ja Purkupiha Oy.

Kaatopaikka alueelta tulee lisäksi kaupungille velvoitetarkkailumaksu ja viranomaistoimintaan liittyvät maksut. Velvoitetarkkailuun on mennyt yhteensä 1570€. Viranomaistoimintaan on viime vuonna mennyt 960€.

Alueelta syntyy jätevettä noin 6700 m3 vuodessa. Tästä aiheutuu kaupungille noin 11.000€ lasku, jonka maksaa kaupunki.

Lopputuloksena on, että toiminta on Jämsälle tappiollista. Eli muualta tuodun jätteen sijoittamisesta maksavat jämsäläiset veronmaksajat osan. Hölmöläisten hommaa. Herääkin kysymys miksi meidän pitäisi jatkaa tuota tappiollista toimintaa ja vastaanottaa jätekuormia muualta Suomesta jatkossakin.

Lisäksi pitää muistaa, että Jämsän kaupunki vastaa jätteistä mahdollisesti aiheutuvien ympäristöriskien korjaamisesta ja siitä voi tulla todella suuri lasku, jota ei ole huomioitu tehdyssä sopimuksessa lainkaan.

Uusi Suunta Jämsä
Jyrki Kokko
Pekka Laaksonen
Joonas Valkeajärvi
Mikko Hakala
Antti Lähdesmäki

lauantai 4. joulukuuta 2021

Luottamus toimiin pääsevät muutkin kuin ehdolla olleet

Keskisuomalainen kirjoittaa seuraavasti:

Luottamus toimiin pääsevät muutkin kuin ehdolla olleet

Jämsä ei voi rajoittaa kaupungin luottamustoimia vain kuntavaaleissa ehdolla olleille. Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti asiasta tällä viikolla. Ratkaisu syntyi, kun valtuutettu Joonas Valkeajärvi (us.) valitti valtuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Valtuusto päätti elokuussa hallintosäännön muutoksista. Samalla se linjasi, että lautakuntiin voidaan valita vain edellisissä kuntavaaleissa olleita henkilöitä. Hallinto oikeuden mukaan rajaus aset taa muut kaupungin asukkaat eriarvoiseen asemaan ja on yhdenvertaisuuslain vastainen. Vaalikelpoisuudesta kunnan toimielimiin säädetään kuntalaissa, eikä lakia voida rajoittaa hallintosäännöllä.

Virheellistä hallintosääntöä on ehditty soveltaa jo tänä vuonna valituissa lautakunnissa. Kaupungilla ei ole vielä tietoa siitä, aiheuttaako oikeuden päätös muutoksia lautakuntien

Pikkujouluskaba

 Otettiin mittaa toisistamme Simullaattorimaailmassa Patiksella.

maanantai 29. marraskuuta 2021

Talousarvio 2022 - Uusi Suunta ryhmäpuheenvuoro

Talousarvio 2022 - Uusi Suunta ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet, lehdistö ja muut paikalla olijat.

Jämsän kaupungin tavoitteena on jo kuntalain mukaan tasapainoinen ja terve talous. Talouden kanssa on painiskeltu jo niin kauan kuin muistan, tämä vuosi ei tee poikkeusta. Taloutta tulee hoitaa vastuullisesti samoin kuin henkilöstöpolitiikkaa. Meidän tulee pitää talous ja henkilöstöpolititiikka sellaisena, ettei ajauduta tilanteeseen, missä henkilöstöä joudutaan irtisanomaan. Tähän voimme joutua, jos meillä ei ole enää palkanmaksuun rahaa. Meidän tulee tehdä vastuullista politiikkaa tämän eteen pitkäjänteisesti ja koko ajan.

Vuoden 2022 talousarvion laatiminen lienee koko Jämsän historian vaikein. SOTE -muutoksen takia on erittäin paljon muuttujia, mitkä eivät ole vielä tässä vaiheessa asemoituneet paikoilleen. Teemme talousarviota 2022 tämän hetken parhaan mahdollisen tiedon mukaan. Myöskään vuoden 2023 tilanne talousarvion laadinnan suhteen ei ole yhtään sen helpompi.

Vuoden 2022 talousarvio on nyt tämänhetkisen tiedon mukaan tappiollinen. Tärkeintä on kuitenkin seurata, ettei kumulatiivinen yli/alijäämä mene pakkaselle. Nyt esillä olevalla talousarviolla pysymme edelleen kumulatiivisesti plussalla. Vuonna 2023 tilanne hieman helpottaa.

Jatkossa tulee Jämsän miettiä tarkoin, mitä yhteistyötä voidaan tehdä lähikuntien kanssa. Yhtenä esimerkkinä voisi olla yhteisen taloustoimiston luominen Jämsä - Keuruu - Muurame kanssa. Tai sitten voisi miettiä laaja-alaista kaavoitusyhteistyötä yhdessä eri kuntien kanssa. Meidän tulee nyt ajatella täällä kehyskunnassa asioita aivan uusin ottein, siis olemme uuden edessä.

Tällä ajan hetkellä elämme aivan erilaisissa tunnelmissa kuin 2021 tähän aikaan. Useita positiivisia signaaleja on ilmassa. Himoksen tonttien alennusmyynti on tuottanut tulosta Himos-Lehtelässä muutamien loma-asuntotonttien osalta. Aiempina vuosina on mökkejä ollut rakenteilla noin 5-7 kpl koko ajan. Juuri tällä hetkellä on 21 mökkiä rakenteilla. Se kertoo meille jotain. Olemme tehneet ilmeisesti asioita oikein tai se on koronan vaikutusta tai sitten tämä johtuu Himoksen hyvästä vetovoimasta. Kaikesta huolimatta hieno homma, buusti on päällä.  Myös muitakin positiivisia signaaleja on kuulunut Himoksen suunnalta. Sijoittamamme kunnallistekniikan rahat alkavat tuottamaan kaupungin kassaan rahaa eri muodoissa.

Teollisuustonttien alennusmyynti tuotti myös uusia päänavauksia. Aiemmin tämä alennusmyynti ei onnistunut, ei sitten millään. Uusi johto ja luottamushenkilöstö ovat saaneet uuden draivin aikaan. Katsotaan mihin tämä johtaa. Hyvään suuntaan ollaan menossa.

Metsä-Kivelässä harjoitetaan lehtitietojen mukaan kiertotaloutta. Ryhmässä olemme kuitenkin ihmetelleet, ettei yhtään kuormaa ole Metsä-Kivelästä kulkeutunut ulos. Kiertotalous on jotain aivan muuta kuin, mitä siellä nyt harrastetaan kiertotalouden nimissä. Myöskään lehdistössä luvattuja lukuisia työpaikkoja ei ole syntynyt. Kansanomaisesti sanottuna Metsä-Kivelä on GRK:lle jätteiden loppusijoituspaikka ja kiertotaloudesta ei ole tietoakaan. Taloudellisesti tämä on Jämsälle plusmiinus nolla.

Jämsän tulee keskittyä koko organisaation kustannustietoisuuden ymmärryksen lisäämiseen ja tiukkaan kustannusjahtiin. Säästäminen ei ole oikea linja, vaan rakenteet tulee saada entistäkin paremmiksi. Meidän tulee toimia virtaviivaisesti tulosta tuottavien asioiden parissa ja pitäytyä kaukana epäoleellisista asioista. Priorisoikaamme ajatuksemme tuottaviin asioihin.

Hyvää työtä on jo nyt tehty Jämsän talouden eteen ja tekemätöntä työtä on vielä edessäpäin. Elämme jatkuvassa muutoksessa ja niin elää ympäröivä maailmamme. Olemme kuitenkin aivan eri raiteella kuin vuosi sitten - siis olemme sillä oikealla raiteella. Kaikki ansaitsevat kiitoksen.

Kohta tulee kaksi vuotta täyteen siitä, kun maailmanlaajuinen pandemia alkoi. Jämsänä olemme suoriutuneet taistelussa hienosti. Pandemia on otettu vakavasti. Töitä asian parissa on tehty paljon ja työ tulee jatkumaan viimeisimpien ennusteiden mukaan ainakin syksyyn 2022 saakka. Tämä vaikuttaa myös välillisesti talousarvioomme.

Olemme Uusi Suunta ryhmänä hyväksymässä
- talousarvion 2022,
- taloussuunnitelman vuosille 2023-2024 ja
- investointisuunnitelman vuosille 2022-2025

Jyrki Kokko
Uusi Suunta valtuustoryhmän puheenjohtaja

Jämsän kaupungin kaatopaikka on vuokrattu kiertotaloustoimijalle, onko toiminta kiertotaloutta?

Valtuustoaloite - Jämsän kaupungin kaatopaikka on vuokrattu kiertotaloustoimijalle, onko toiminta kiertotaloutta?

Metsä-Kivelän alueella toimintaa alueella harjoittaa GRK. Kaupunki saa toiminnanharjoittajalta vuokran, mutta kaupungille syntyy myös kuluja.

GRK kiertotaloustoimintojen pääkonttori luvattiin Jämsään, mutta sitä ei ole tänne perustettu. Metsä-Kivelässä tapahtuva toiminta piti olla kiertotaloustoimintaa, mutta se onkin jätteiden loppusijoitusta. Yhtään kuormaa ei ole alueelta viety pois. Kiertotalouden periaatteen mukaista kierrättämistä ei tapahdu. Myöskään luvattuja työpaikkoja ei ole syntynyt.

Selvitetään paljonko tämä kiertotaloustoiminta tuo kaupungille rahaa?

Selvityksessä tulee huomioida kaikki saadut tulot, joita ovat mm. vuokra, vaakamaksut, jne.. Lisäksi selvityksessä tulee olla kaikki kaupungille aiheutuneet menot, joita ovat mm. jätevesi, sähkö, korjaukset, näytteenotot, alueella olevien laitteiden huolto, jne.

Alla GRK lupaukset, jotka eivät ole toteutuneet.

GRK suunnittelema toiminta
- Yritysten työllistäminen 4-6 M€
- Maksut kaupungille 500.000 € (+ säästöt kiinteissä kuluissa)
- Investoinnit 2,5-3,5 M€
- Optiona muu kehitystoiminta, esim. vaihtoehto putsarilietteen käsittelylle
- Kiertotalousyksikön yhtiöitys - Jämsä kotipaikaksi?


maanantai 25. lokakuuta 2021

Valtuustoaloite – Tilinpäätöslaskelmien esittäminen selkeässä muodossa

Nyt kun uusi valtuustokausi on alkanut ja mukana on paljon uusia valtuutettuja, niin Jämsässä tulee ottaa käyttöön vastaavanlainen selkeä taulukointi tilinpäätöslaskelmien esittämiseen luottamushenkilöille kuin Jyväskylässä on. Malli on tämän aloitteen liitteenä.

Laskelmissa on esitetty luvut selkeästi sadantuhannen tarkkuudella. Lisäksi tulee esittää tarkastelussa oleva vuosi ja neljä edellistä. Tämä viiden (5) vuoden tarkastelujakso tuo ymmärrettävyyttä taulukon luentaan ja antaa perspektiiviä päätäntään. 

Luottamushenkilöinä emme tarvitse tilinpäätöslaskelman tietoja sentilleen.  

Tilinpäätöksessä tiedot tulee esittää sentilleen, niin kuin sen laatimisesta on määrätty.

Jyväskylän kaupungin esitystapa on selkeä ja ymmärrettävä. Esitämme, että Jyväskylän mallinen esitystapa otetaan käyttöön Jämsän kaupungissa pikimmiten.

LIITTEET: Jyväskylän kaupungin tilinpäätöslaskelman tulos- ja rahoituslaskelmat


keskiviikko 15. syyskuuta 2021

Uusi Suunta tavoitteet 2021-2025

Tavoitteemme vaalikaudelle 2021- 2025

TÄRKEIMMÄT:
1. Sairaalan toiminnan jatkamisen varmistaminen
2. Kaipolan uusille yrittäjille tukea - kaavoitus, valtion tuet, ELY:n tuet
3. Kaupungin toiminnot Jämsänkosken kaupungintalolle
4. Päätöksenteko palautetaan ”kabineteista” valtuustolle
5. Kaupungin organisaation tehostaminen, nyt 960 henkilöä
6. Himoksen yrittäjille järjestetään toimintaedellytykset investointien suorittamiseksi mm. kaavoitus joustavaksi
7. Jäteasiat kaupungilta ammattilaisille tai yhteisyritykseen
8. Jäsenkirjanimitykset pois

MUUT TAVOITTEEMME:
1. Rasuan uimaranta ja tie siirrettävä kaupungin omistukseen
2. Konserniyhtiöiden tehtävien ja tavoitteiden selventäminen sekä osinkojen määrittäminen
3. Tyhjistä kiinteistöistä luovutaan tai ainakin lämmitys lopetetaan mm. Kankarisveden koulun lämmitys 80000 €/v, kaupungintalo 60000 €/v
4. Kaupungin perustehtävät tulee hoitaa omien virkamiesten toimesta ja konsulttien palkkaamista tulee välttää
5. Koskenpään, Länkipohjan ja Juokslahden koulupäätös pitää
6. Fennovoiman sijoitus selvitetään loppuun saakka

maanantai 23. elokuuta 2021

Kokousten esityslistat ja pöytäkirjat

Jämsän kaupungin kokousten esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät oheisten linkkien takaata.

Vanhat näkyvät täällä
http://jamsa.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_handlers&id=

ja uudet 1.8.2021 alkaen ovat täällä
https://jamsa10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_handlers&id=

Sivun oikeassa laidassa on myös linkit kyseisiin paikkoihin.

maanantai 24. toukokuuta 2021

Tilinpäätös 2020 - Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 24.5.2021 Jyrki Kokko

Talouden kanssa painiminen on jatkunut myös vuonna 2020. Vaikka talousarvio ja ennusteet vuoden varrella osoittivat välillä heikkoakin tilannetta, niin Jämsän kaupungin tilikauden tulos oli reilusti positiivinen 4,2 M€. Tulos vaikuttaa hyvältä, mutta tulee tietää, miten siihen on päästy. Valtion korona-avustusten myötä saavutettiin tämä tulos. Näin tapahtui myös muissa Suomen kunnissa. On sitten totta tai ei, niin plussalle päästiin. Tämän seurauksena kumulatiivinen alijäämä nousi reilusti plussalle. Nyt kumulatiivinen ylijäämä on +3,6 M€.

Vuonna 2020 on kaupungin tiedottamisen kulttuuri muuttunut. Esillä olevia asioita on tuotu lehdistössä niin kuin digitaalisessa maailmassa tiedoksi kuntalaisille. Erilaisten tutkimusten mukaan tiedottaminen ei ole koskaan riittävää. Elämme kuitenkin tiedottamisen suhteen aivan erilaisessa maailmassa vuonna 2020 kuin sitä edeltävänä vuonna.

Päätöksenteossa on ollut hyvin erilaisia asioita päätettävänä. Päätöksenteko on sujunut hyvin eli päätöksiä on tehty. Kuitenkin on olemassa erilaisia tiedossa olevia asioita, jotka tulee ottaa käsittelyyn tulevalla valtuustokaudella ja jo vuonna 2021. Yksi näistä asioista on strategian päivittäminen, jota ei ole tehty vuonna 2020. Tämä olisi tullut tehdä, koska maailma on merkittävästi muuttunut ympärillämme.

Jämsäläisten keskuudessa on paljon keskusteltu hankintaosaamisesta. Sitä säätelee hankintalaki. Kilpailuttaminen on taito- ja tahtolaji. Kukin kilpailutus vaatii paljon tietoa ja taitoa. Suurempien hankintojen tarjouspyynnöt pitäisi tulla luottamusmieskäsittelyyn ennen niiden julkaisemista on edelleen relevantti asia. Oikeilla elementeillä voidaan kilpailutusta suunnata paremmin paikallisille yrityksille sopivammiksi. Tämä tuo elinvoimaa ja työllisyyttä seutukunnallemme. Tässä voimme kehittyä.

Myös voimassa oleva, vuodelta 2014 peräisin olevaa hankintaohjeistusta tulee noudattaa. Erityisesti tarkkana pitää olla silloin, kun hankintakilpailuun osallistuu kaupungin johtavassa asemassa oleva luottamushenkilö tai hänen yrityksensä. Tällaisia arvelluttavia tapauksia on ja niistä kuntalaiset ovat ottaneet yhteyttä.

En malta olla palaamatta aiempien vuosien tapaan aiheeseen kaupungin henkilöstömäärä, vaikka se on ns. kielletty aihe. Kuten hyvin tiedämme pääkaupunkiseutu ja maakuntakeskukset vetävät ihmisiä puoleensa työpaikkojen myötä. Asukaslukumme on ollut laskussa jo pitkään, niin kuin monessa muussa vastaavassa seutukaupungissa Suomen maassa. Tästä huolimatta Jämsän kaupungin henkilöstömäärä on pienoisessa kasvussa, kun suunta pitäisi olla toisenlainen. Kolmen viimeisen vuoden aikana 2018-2020 on kaupungin koko henkilöstömäärä kasvanut 940-945, kun samaan aikaan asukasluku on vähentynyt 20600-19889 eli 711 hengellä. Olemme pian kestämättömässä tilanteessa, kun tiedetään, että henkilöstökulut ovat iso menoerä taloudessamme. Siis Jämsän kaupungin henkilöstömäärä tulee olla balanssissa vähenevään asukasmäärään nähden.

Jämsän kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä on ollut viime vuosina noin 18,5 työpäivää vuodessa. Vaikka luku on maan kuntien keskiarvoa, verrattuna esimerkiksi teollisuuteen määrä on kaksinkertainen. Erään laskelman mukaan tämä on noin yli 6 M€ vuodessa palkkakulua sairausajoilta. Tilannetta on aktiivisesti ja konkreettisin toimin pyrittävä parantamaan mm. kehittämällä työergonomiaa, selkeyttämällä tehtäväkuvia, ottamalla tehokkaammin käyttöön varhaisen tuen malli ja ennen kaikkea kehittämällä johtamista. Siten saadaan taloudellista säästöä ja parannetaan työviihtyvyyttä.

Palaan vielä tulokseen. Vaikka tulos vaikuttaakin numeroiden valossa hyvältä, niin totuus on toisenlainen. Tulos muodostui voitolliseksi pelkästään valtion korona-avustusten myötä. Karu totuus on kuitenkin se, että meillä on rakenteellista alijäämää yli 1 M€. Tosin tämä rakenteellinen alijäämä näyttäisi olevan pienempi kuin aiempina vuosina. Tämän kanssa on tehtävä töitä vuonna 2021 ja varmaan sen jälkeenkin. Prosentuaalisesti alijäämä on vain 0,5-1 %, joten mikään tekemätön paikka talouden tasapainotus ei ole.

Toivotaan, että rokotuksien myötä pääsemme siirtymään vuoden 2021 loppupuolella normaalimpaan arkeen myös Jämsässä.

Vuosi 2020 oli haasteellinen ja vuosi 2021 tuo tullessaan uusia haasteita. Mutta haasteet on tehty voitettaviksi. Tästä kohti loppuvuotta ja vuotta 2022.

Kiitoksia kaikille menneestä neljästä vuodesta.

sunnuntai 23. toukokuuta 2021

Oskarit jaossa valtuustossa?

Hallituksen työtä ja ”aikaansaannoksia” on puitu erinäisissä kokoonpanoissa jo useaan otteeseen. Puheenjohtajiston kokoontumisissa on ollut hyvin usein esillä se, kuinka me olemme epäonnistuneet hallituksena. Useasti puhuttiin siitä, että kyse ei ole kenestäkään yksittäisestä henkilöstä, vaan että olemme epäonnistuneet mm. johtavien viranhaltijoiden työkuorman hallinnassa, ylityötuntien seurannassa ja varsinkin niihin puuttumisessa sekä resurssivajeen hoitamisessa. Tätä puoltaa myös erään viranomaistahon lausunto.

Kaupunginjohtajan ja usean muun viranhaltijan työkuorma ja ylityötuntien määrä on ollut valtaisa. Nyt yhtäkkiä näillä seikoilla ei olekaan mitään merkitystä! Hoksattiin, että on oiva tilaisuus ruoskia ja ristiinnaulita mies, josta ei henkilönä pidetä, mies, jolla on paljon tietoa, mies, joka sanoo asiat suoraan, mies, joka rohkenee esittää uusia tapoja toimia. Löydettiin syntipukki koko Jämsän ongelmille.

Se, että tämä kyseinen henkilö on kriittinen, esittää asiansa suorasanaisesti, joskus hyvin karkeasti ja osaa olla ärsyttäväkin, ei oikeuta tällaiseen joukkolynkkaukseen. Se, että tämä mies on ”julkean” ylpeä tietotaidoistaan, kehuu ammattitaitoaan ja työkokemustansa, niin se tuntuu olevan monelle liikaa. Miksi ihmeessä? Eikö tuollaista kokemusta kannattaisi röyhkeästi käyttää koko Jämsän hyväksi?

Valiokunta esittää nyt valtuustolle, että kaupunginhallitus laitetaan vaihtoon. Hyvä niin, koska mehän olemme epäonnistuneet todella monella osa-alueella, niin kuin yhdessä olemme todenneet. Mutta tiedättekö mitä? Eihän se niin mene. Suurin osa nykyisen hallituksen jäsenistä ei suostu eroamaan, koska kaikki ovat ”unohtaneet” ne asiat, missä olemme epäonnistuneet. Nyt kun syntipukki on nostettu ristille, nämä isot ongelmat painetaan villaisella ja sama meno saa jatkua.

Itselläni on tunne, että seuraan elokuvaa, missä seuraavaksi jaetaan paikalliset Oskarit. Jännittää vaan nähdä ketkä saavat parhaan pääosan, sivuosan ja ohjauksen palkinnot rooleistaan.

Jos itse saisin päättää, niin antaisin kaikille hallituksen jäsenille potkut, mutta koska sellaista mahdollisuutta minulla ei ole, niin potkaisen perseelle vain itseäni.

Seija El Sayed
Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Uusi Suunta

sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Opetellaanko keskustelemaan ?

”Joku on uhkaillut joskus, jotain, jossain”

Suurin piirtein tällä tiedolla (hieman kärjistettynä) valtuutettujen piti päättää, perustetaanko Jämsään Valiokunta ratkomaan, onko hallitus enää toimintakykyinen vai ei. Mitä? Valtuutetuille ei kerrottu salassa pidettäviä yksityiskohtia, vaan todettiin, että hallitus, tai osa siitä katsoo, että ei ole enää toimintakykyinen, tai ei nauti valtuuston luottamusta. Kyse on myös kaupungin henkilöstön uupumisesta, työtaakasta, huonosta työilmapiiristä ja jopa pelosta tuoda epäkohtia esiin.

Itselleni nuo hieman hatarat perustelut eivät riittäneet, vaan painoin äänestyksessä nappia ”ei”, eli Valiokuntaa ei perustettaisi.

Äänestystulos oli 27-16 Valiokunnan perustamisen puolesta, joten enemmistön päätöksellä mennään ja Valiokunta siis perustetaan. Siis tutkimaan, mikä hallituksen toiminnassa mättää?

7 hallituksen ulkopuolista valtuutettua, tai varavaltuutettua alkavat tätä asiaa tutkimaan. Ei liene helppo tehtävä. He saavat käyttöönsä myös tuon salassa pidettävän materiaalin, eli kuka, missä, milloin, ketä. Valiokunta antaa loppuraportin joskus tulevaisuudessa, mutta todennäköisimmin eivät valtuutetut, eivätkä kuntalaiset tule edelleenkään tietämään kuka, mitä jne.. No, ehkä kuitenkin saamme päätöksen, onko hallitus toimintakykyinen. JOS hallitus erotetaan, toivotaan, että sinne ei ole pyrkimässä uudestaan suunnilleen samat päättäjät, kuin nyt. Mitäs hyötyä tästä koko Valiokunnan perustamisesta olisi?

Puheenvuoroissa korostettiin keskustelua. Missä on jämsäläisten päättäjien ja henkilöstön keskustelukulttuuri? Jos asioita pantataan ja osa porukasta pidetään pimennossa, onko se kaikkien eettisten sääntöjen ja päätöksenteon oikeanlaista kulttuuria?

Tiedon salaaminen, tai itsellään pitäminen lisää vallan tunnetta. Huom! Vallan tunnetta, ei valtaa.

Tämä pitää todellakin kutinsa. Siitä tunteesta moni nauttii.

Mutta siitä keskustelemisesta:

Itse työskentelen lasten ja nuorten parissa ja keskustelemme joka päivä, paljon, todella paljon. Erittäin vaikeitakin asioita tulee eteen, mutta mitä teemme? Keskustelemme niin kauan, että asiat ratkaistaan. Ikäeromme on suuri ja näkökantamme ovat välillä täysin erilaiset, mutta ratkaisemme asiat keskustelemalla.

Emmekö me aikuiset todellakaan osaa jutella? Ovatko samat päättäjät olleet liian kauan samoissa tehtävissä ja kaunat ovat kasaantuneet? ”Vaikka leikimme samalla hiekkalaatikolla, ei meidän tarvitse olla parhaita kavereita”

Välillä persoonat ja kemiat eivät vain kohtaa. Silti meidän pitää tulla toimeen ja osata keskustella ja tehdä yhdessä päätöksiä kunnan ja kuntalaisten parhaaksi, puolueeseen tai ryhmään katsomatta.

Mutta kevättä ja kesää kohti enemmistön päätöksellä.

Toivotaan onnea ja menestystä tulevalle Valiokunnalle ja sitä, että toivottavasti tämä selvitys ei vie liikaa aikaa muilta tärkeiltä päätöksiltä.

Hyvää ja keskusteluntuoksuista kevättä

Timo Salokorpi (us)
Valtuutettu
Sivistyslautakunnan jäsen

perjantai 9. huhtikuuta 2021

Vain vaalitemppu

Olen ollut yli 30 hallituksessa kolmessa Euroopan maassa. Niistä noin puolet on kuntapäättäjien hallituksia. Jämsän kaupunginhallitus on pohjanoteeraus. Hallituksen toiminnassa työtapana oli tiedon väheksyminen, toisten ärsyttäminen ja kiusaaminen. Kiusaaminen meni kohdallani sille tasolle, että erosin hallituksesta jo marraskuussa. Tein kiusaamisesta raportin puheenjohtajalle, mutta hän ei ole ottanut sitä hallituksen käsittelyyn. Olin hallitustyöstä pois kolme kuukautta ja sen jälkeen mukana kahdessa kokouksessa, kun sijaiseni ei kokoukseen päässyt. 

Hallituksella ei ollut lainkaan tavoitteita näin ollen ei se mitään saavuttanutkaan. Ei tullut kylpylää, ei kirjastoa ja Himoksen kehittäminen ei ole onnistunut.

Tärkeiden asioiden sijaan hallituksen päätöksiä olivat mm. hulevesipäätös, jonka periaatteena oli, että kaupunkilaisilta on otettava kaikki raha, mikä otettavissa on (suora lainaus johtavan viranhaltijan esityksestä) ja kaupungin johtavien viranhaltijoiden palkankorotus 2000 €/kk.

Hallituksen päätehtävä on kaupunkilaisten palveluiden kehittäminen. Se ei kuitenkaan ollut juurikaan esillä. Muun muassa yhteisyritys Jämsän Terveys Oy ajettiin hallituksen saamattomuudella lähes konkurssiin, nyt asioita puidaan oikeudessa. Hallituksen työnantajavelvollisuuksista puhuttiin jatkuvasti. Tuo työnantajavelvollisuus ei ole edes hallituksen päätehtävä.

Miksi sivistyneet ihmiset eivät voi tehdä yhteistyötä kaupunkilaisten hyväksi? Muissa hallituksissa, joissa olen ollut mukana, tuo yhteistyö on ollut itsestään selvyys. Mahdollisista erimielisyyksistä on puhuttu avoimesti.

Tämä hallituksen hajottamisesitys on vain vaalitemppu. Epäonnistuminen yritetään saada syyttömien niskaan.  Puhutaan epämääräisesti uhkailusta ja epäasiallisesta käytöksestä. Jos jotain on uhkailtu, se on poliisiasia. Ketä on uhkailtu, milloin ja missä. Onko aseellinen uhkaus? Puhutaan työsuojelurikkomuksista. Mitä ne ovat? Onko annettu tuomioita. Onko asianomaisia kuultu? On esitetty vain syytöksiä erittelemättä asioita.

Kun valtapuolueet Jämsän torilla pitivät kuntavaalien avaustapahtuman viime syyskuussa, niin muutama ryhmä jätettiin tilaisuuteen kutsumatta. Minua varoitettiin tuolloin, kun Uusi Suunta oli jätetty kutsumatta, että olet uhka perinteisille puolueille ja sinut on nyt maalitettu (maalittaminen = kohteen valinta ja tuhoaminen). Kysyin, että miten se olisi mahdollista. Vastaaja totesi, että kyllä ne keinot keksivät.  Nyt ymmärrän, että kyllä keinoja löytyy.

t. Pekka Laaksonen

Uusi Suunta
Jämsän kaupunginhallitus ja -valtuusto

keskiviikko 24. maaliskuuta 2021

Uusi Suunta - Vaalit 2021

Uusi Suunta -ryhmän kuntavaalien 2021 tavoitteet ja strategia 

YouTube videona

”Aluelämpö oikoi väitteitä”

Viime keskiviikon Vekkarissa Aluelämmön toimitusjohtaja ”oikoi väitteitä”.

Tässä yhteenveto hänen oikomisistaan:

Soikkeli kertoo, että Jämsä on sijoittanut yhtiöön alkupääomaa vain 200.000 €. Sijoitetun pääoman tuottoa ei kuitenkaan lasketa alkupääoman sijoituksen mukaan, vaan yhtiön nykyarvon mukaan. Yhtiön tasearvo on noin 10 M€ ja energiayhtiöillä yleinen pääoman tuotto on 8 %, joten Aluelämmön tulee tulouttaa omistajalleen 800.000 €/vuosi.

Soikkeli kertoo, että yhtiön edellisten tilikausien voitot on käytetty toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Yhtiön tasekirjassa 2019 edellisten tilikausien voittoa on kuitenkin ilmoitettu 4,8 M€ eli aiemmat voittovarat on ajateltu käyttää johonkin aivan muuhun kuin yhtiön kehittämiseen. Ilmeisesti niillä varaudutaan Fennovoiman tuleviin kuluihin. Aluelämmöllähän on edelleen maksamatta lähes 2 M€ tuosta ydinvoimasijoituksestaan. Sen lisäksi tulevat lisäkulut Fennovoiman projektin myöhästymisestä ainakin vuoteen 2030. Voimalanhan piti valmistua 2024.

Soikkelin mukaan Kaipolan investointiin on varauduttu noin 3 M€:n summalla. Kaipolan lämmön myynti on noin 6000 MWh. Siitä saatava katetuotto on Soikkelin artikkelissaan antamien arvojen mukaan noin 162.000 €/vuosi. Jos tuolla tuotolla yritetään maksaa takaisin tuo 3 M€:n investointi niin huomataan heti, että moista investointia ei kannata tehdä lainkaan. Todennäköisesti investointi onkin huomattavasti pienempi.

Soikkeli kertoo, että Fennovoiman sijoitus tehtiin omistajan tahdon mukaan. Suora lainaus Hallituksen pöytäkirjasta 23.2.2015, jolloin sijoitus päätettiin ”Jämsän Aluelämpö Oy on ilmoittanut kiinnostuksensa osallisuudesta Fennovoima Oy Hanhikivi 1 ydinvoimalaitoshankkeeseen”. Eli sijoitusta halusi nimenomaan Aluelämpö Oy. Kuntalain mukaan kaupunki ei saa tehdä riskisijoituksia lainkaan. Kaupungin muista sijoituksista tulee päättää valtuustossa. Kuten tiedämme Fennovoiman riskisijoitusta ei tuotu lainkaan valtuuston päätettäväksi. Siis omistajan tahtoa ei ole kuultu sijoitusta tehtäessä, kuten Soikkeli väittää. Herää epäilys, että tuo sijoitus on tehty Soikkelin tahdosta, sillä hän on ainoa, joka sijoituksesta hyötyy saamansa Fennovoiman SF kaukolämpövoima Oy:n hallituspalkkion kautta. Tuon palkkion hän on saanut joka vuosi alkaen 2015.

Fennovoiman tuottaman sähkön hinta on asiantuntijoiden mukaan markkinahintaa kalliimpaa, joten on turha luulla, että sähkön myynnillä Aluelämpö tekisi voittoa, niin kuin Soikkeli kirjoituksessaan toteaa.

Soikkeli mainitsee, että lämmön hintaan ei kohdistu erityisiä uhkia. Aluelämmön edullinen lämmön hinta perustuu vain ja ainoastaan halpaan ostohintaan UPM:ltä. Tuo sopimus on päättymässä 2024 ja tuo jos mikä on erityinen uhka, johon yhtiön pitäisi todella varautua.

Me Uuden Suunnan edustajat olemme koko viimeisen valtuustokauden vaatineet, että johtavat viranhaltijat ja konsernijohtajat puhuvat meille omistajan edustajille totta. Mutta kuten tämä Aluelämmönkin toimitusjohtajan ”raporttikin” meille kertoo, totuutta siinä on vain nimeksi. Muutenkin ihmetyttää, kun eivät edes konsernijohtoon kuuluvat (siis kaupunginhallituksen jäsenet, joiden pitäisi ohjata konserniyhtiöden toimintaa) saa lukea tuota Fennovoiman sopimusta.

Uusi Suunta
Pekka Laaksonen Maisteri, Insinööri AMK
Jyrki Kokko Diplomi-insinööri
Hannes Laasonen Insinööri AMK
Tommi Sinisammal Diplomi-insinööri

torstai 25. helmikuuta 2021

Kuntavaalit - Jämsän Seutu kysyy

Jämsän Seutu paikallislehti kysyi ryhmiltä jatkokysymyksiin vastauksia.  Muodostimme ryhmämme pientiimillä etäkokoustaen vastaukset annettuihin kysymyksiin.

1 Kuinka paljon ehdokkaita listoillanne on tällä hetkellä?

-13

2 Ketkä ovat lähteneet ehdolle – jo aiemmin ilmoitettujen lisäksi (nimi, ikä, ammatti)?

- Ehdokkaat, ikä ja ammatti löytyy täältä http://www.kuntavaaliehdokkaatjamsa.fi/

3 Mitä teette Jämsän väestökadolle?

- Edellytämme, että Jämsä kaavoittaa houkuttelevia ja vetovoimaisia kohteita Jämsänjoen varresta, Juokslahdelta, Päijänteeltä, Länkipohjasta ja Kankarisveden rannoilta

- Oppivelvollisuusiän noustua 18 vuoteen tulee panostaa näihin nuoriin, jotta he voisivat jäädä paikkakunnalle

- Kannatamme vauvarahaa synnyttäneille perheille

- Loma-asunnot hyväksyttävä vakituisiksi asunnoiksi 

4 Kuinka seudulle luodaan uusia työpaikkoja?

- Panostamme kokonaisvaltaisesti Himoksen alueen kehittämiseen

- Pidämme huolta ja tiukasti kiinni jo olemassa olevista yrityksistä ja yhtiöistä sekä työpaikoista

- Tarjouskyselyt tulee tehdä paremmalla ammattitaidolla. Halpa hinta ei ole oikea kriteeri.  Tarjouskilpailuja voidaan myös suunnata omalle alueelle nykyisen lainsäädännön puitteissa.

- Laajennetaan koulutustarjontaa palvelemaan paremmin alueen yrityksiä

- Luodaan yrittäjille joustava malli rantautua Jämsään, yhden luukun periaatteella Jämsänkoskella sijaitsevasta kaupungintalosta

- Olemassa olevien teollisuustonttien tehokas markkinointi, esimerkiksi tarjouskampanjoilla

5 Miten olette valmiita kehittämään Seppolan ulkopuolisia taajamia? Miksi?

- Koulut pidetään yllä oppilasmäärän rajoissa

- Elinvoimaiset ja vireät kylät ovat voimavara ja mahdollisuus, joita tulee kehittää pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti yhdessä kylissä toimivien yhdistysten kanssa. 

6 Kannatatteko hyvinvointialuetta?

- Olemme Keski-Suomen hyvinvointialueen kannalla, huomioiden Pirkanmaan (TAYS) erikoissairaanhoidon tarjonta

7 Vaikka sairaalan tulevaisuus ei olekaan kuntalaisten tai Jämsän kuntapäättäjien käsissä, miten omalla toiminnallanne ja puolueena/ryhmänä edesautatte sitä, että jatkossakin Jämsässä säilyy samat terveyspalvelut ja eritoten työpaikat?

- Nykyiset riidat on pystyttävä sopimaan Jämsän Terveyden Oy:n kanssa

- Tehdään hyvinvointialueelle selväksi, että ne eivät selviä ilman Jämsän sairaalaa

8 Miten ikäihmisten palvelut/asioinnit/hoiva/terveydenhuolto (saatavuus ja laatu) tulevina vuosina hoidetaan Jämsässä?

- Säilytetään vähintään nykyinen taso

9 Mitä toimia kunnassa pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

- Maalämpöön ja kaukolämpöön panostaminen

- Kaupungin autot sähkökäyttöisiksi

- Julkiset kulkuyhteydet kuntoon Jyväskylän ja Tampereen suuntaan eritoten työmatkaliikenne

10 Miten turhat eripurat saadaan selvitettyä asiallisesti, ja yhteen hiileen puhaltaminen tehdään nykyistä paremmin?

- Sivistyneiden ihmisten pitäisi pystyä yhteistyöhön

- Erilaiset näkemykset on hyväksyttävä

- Valmistelun ja päätöksenteon avoimuutta on lisättävä

torstai 18. helmikuuta 2021

Unelma kevyen liikenteen väylästä Haavistoon?

Noin 25-vuotta on ollut suunnitelmissa kyseinen väylä Haavistoon. Tämä väylä ollut useasti esillä ja jopa suunnitelmat valmiina asiaan. Haaviston alueella on paljon omakotitaloja ja lapsiperheitä, kevyen liikenteen väylää on myöskin luvattu asukkaille, jotka ovat sinne muuttaneet. Haaviston suuntaan menevä tie on myös erittäin vaarallinen, koska paljon raskasta liikennettä. Myös uimarannan Varpaisniemi käyttö on lisääntynyt paljon, koska Rasuan käyttö estynyt kaupunkilaisilta. Teklassa 28.1.2021 oli kyseinen väylä 3. prioriteelilla hankkeena ja olisi ollut jopa pian mahdollinen. Väylä oli siis budjetoitu viranhaltijoiden listalle. No asian käsittelyn yhteydessä, lautakunnan puheenjohtaja Kotiaho esitti Haaviston väylän vaihtamista valmistelemattomaan Kääpälä-Partala väylään. Asia eteni sitten äänestykseen jossa valitettavasti taas päätöksenä, että Haaviston väylä hanke siirtyy taas kauemmaksi . Haaviston väylän puolesta äänestivät Valkeajärvi (US), Seppälä (SDP), Kangas (Vas). Kotiahon omille intresseille paremmin sopivan väylän puolesta äänestivät Korpela (SDP), Haggren (Kok), Suosaari (Kesk) ja Pärnäjärvi (Kesk). Haavisto maisemineen ja asukkaineen olisi jo ansainnut tuon hankkeen läpimenon. Haavisto on Jämsän kaupungin tärkeää pohjoista elinvoima aluetta.

Joonas Valkeajärvi
Uusi Suunta

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Julkisten kuulutusten liitteet

Yleistiedoksiantoa ja julkisia kuulutuksia koskeva sääntely uudistui 1.1.2020. Viranomaisen verkkosivuilla julkaisemisesta tuli hallintolain muutoksen myötä ensisijainen menettelytapa sekä yleistiedoksiannossa että julkisissa kuulutuksissa.

Julkisessa kuulutuksessa julkaistaan kuulutuksen ohella myös kuulutettava asiakirja.

Hallinnon asiakkaiden tiedonsaantimahdollisuudet paranivat, kun yleistiedoksiantoa koskevat ilmoitukset sekä julkiset kuulutukset ja kuulutettavat asiakirjat ovat saatavilla virastojen aukioloajoista tai sijainnista riippumatta viranomaisen verkkosivuilla.

Kuitenkaan näin ei toimita, miksi? 

perjantai 12. helmikuuta 2021

Uutta tietoa Jämsän sijoituksesta Fennovoimaan

Jämsä on sijoittanut Fennovoiman Hanhikiveen 3,1 M€. Tuon sijoituksen tulevaisuudesta on nyt enemmän tietoa kuin aiemmin. Alla on esitetty Jämsän, ja etenkin jämsäläisten asukkaiden vastuut ja riskit tulevaisuudessa.

Fennovoima on niin sanotun Mankala-periaatteen mukaisesti sitoutunut myymään kaiken tuottamansa sähkön sijoittajilleen omakustannehintaan. Yhtiö on luvannut, että Pyhäjoen voimala käynnistyy vuonna 2024 ja, että sähkön hinta omistajille ei ylitä 50 €/MWh. Laitoksen realistinen valmistumisaika lienee 2030.

Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan Hanhikiven tuotantokustannukset ja pääomakustannukset tekevät sen, että sähkön hinnaksi muodostuu noin 50 €/MWh. Sähköä saa jo nyt ostaa vuodelle 2030 hintaan 30€/MWh. Sähkön hinta on alentunut tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energialähteiden ansiosta. Myös tulee muistaa Olkiluoto kolmosen käynnistymisen alentava vaikutus hintaan. Kun tarjonta on kysyntää suurempaa, niin tuotteen hinta laskee. Oletetaan tässä laskelmassa, että sähkön hinta on 30 €/MWh.

Jämsä on sitoutunut ostamaan sopimuksensa mukaisesti 2000 kWh vuoden jokaisena tuntina 60 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että Jämsä tekee tappiota 20 € (50-30) jokaista megawattituntia kohden.

Jämsä on ostanut 2 MW tehon. Yhden megawatin hinta on 1,545 M€/MW. Eli tämä tekee noin 3,1 M€ (2x1,545). Hanhikiven voimalaitoksen sähkön hinta on sopimuksessa noin 50€/MWh ensimmäiset 30 vuotta. Vuodessa on tunteja 8760 ja se on eksakti luku. Tästä tulee matemaattisesti 10,5 M€. Ja se on tappiota. Sehän tulee siitä, että voisimme ostaa halpaa markkinasähköä noin 30 €/MWh, mutta olemme sopimuksella sitoutuneet ostamaan sähkön hintaan 50 €/MWh.

Eli tästähän saadaan lopputulemaksi 30 vuoden ajan se, että on sijoitettu 3,1 M€ osakkeisiin ja lisäksi tehdään tappiota 10,5 M€ sähkönostosta. Yhteensä on mennyt rahaa 13,6 M€. Kukaan ei osta tällaista sijoitusta.

Mutta mahdolliset riskit rahan menoon ei ole ollenkaan tässä. Tämä oli vain helppoa matematiikkaa.

On olemassa lisänä riski, että joudutaan sijoittamaan pakosta rahaa jo sijoitetun pääoman 3,1 M€ lisäksi. Sijoittajat vastaavat yhteisvastuullisesti yhtiön veloista ja vastuista sekä esimerkiksi käyttö ja huoltokustannuksista. Sijoittajat sitoutuvat mahdollisesti myös käytön jälkeisiin säilöntäkustannuksiin, kun laitos on käytetty loppuun.

On muistettava, että Olkiluodon ydinvoimalan kolmannen reaktorin myöhästyminen on aiheuttanut omistajilleen Lappeenrannan teknillisen yliopiston arvion mukaan 1,2-1,8 miljardin euron tappion. Fennovoiman myöhästyminen aiheuttaa vastaavan lisäkulun osakkailleen.

Kunnat ovatkin toivottuja kumppaneita Mankala-yhtiöihin, koska niillä on verotusoikeus. Piikki on tarvittaessa auki syvälle asukkaiden taskuihin saakka. Muutamat suomalaiset kunnat ovat suurin panoksin mukana Fennovoiman voimalahankkeessa. Vaikka kunnissa ylin päätäntävalta on valtuustolla niin Jämsässä valtuustoon ei viety sijoituspäätöstä lainkaan.

Nämä riskit ovat totta eikä vain teoreettista pohdintaa.

Eli tappio on matemaattisen arvion mukaan 13-14 M€ Summa saattaa kasvaa miljoonilla, koska vastaamme yhteisvastuullisesti yhtiöstä. Ainoa toivomme on, että Hanhikiven rakentaminen keskeytetään ja menetämme vain 3,1 M€.

Uusi Suunta
Pekka Laaksonen
Jyrki Kokko

tiistai 2. helmikuuta 2021

Valtuustoaloite - Kaupunginjuristin palkkaaminen

Jämsän kaupunki on kuluneen valtuustokauden aikana ollut koko 4 vuoden ajan oikeudessa. Useasti monessa oikeuskäsittelyssä jopa saman aikaisesti. 

Näitä käräjöintejä on ollut erityisesti Himoksen palveluja kehittävien yhtiöiden osalta mutta myös yksittäisiä jämsäläisiä on haastettu oikeuteen. Osa oikeuskäsittelyistä on liittynyt epäselviin ja huonosti laadittuihin sopimuksiin sekä epäselviin tarjouskilpailuihin. Myös Pihlajalinnan yhteistyö on johtanut käräjöintiin.

Runsaista oikeuskäsittelyistä voidaan päätellä, että kaupungin toiminnassa on joitain merkittäviä puutteita.

Esitämme, että asiantilan korjaamiseksi palkataan kaupunginjuristi, joka jatkossa vastaa siitä, että toimintamme on ryhdikästä eikä johda tarpeettomiin oikeustoimiin.

Uusi Suunta valtuustoryhmä

keskiviikko 6. tammikuuta 2021

Miksi Jämsän kaupunginhallituksen paikasta oli luovuttava?

Julkisen puolen päätöksenteossa on eräs perustavaa laatua oleva ongelma. Puoluepolitiikkaan on sisään rakennettu riitelemisen, ärsyttämisen ja kiusaamisen elementti. Jokainen huomaa tuon katsoessaan esim. uutispätkiä eduskunnan istunnoista, tai eduskunnan kyselytunteja. Sekä hallitus että oppositio pyrkivät ärsyttämään toisiaan ja nolaamaan vastapuolen.

Valtakunnan politiikassa tuo toimintatapa voi vielä jotenkin toimia, mutta pienen Jämsän kaupungin kunnallisessa päätöksenteossa tuo riitely, ärsyttäminen ja kiusaaminen estävät järkevien päätösten tekemisen ja tulee meille jämsäläisille todella kalliiksi. 

Viimeisen 4 vuoden aikana olemme sen karvaasti havainneet. Ei synny kylpylää eikä Himoksen kehitystä. Kirjastoa on nyt vatuloitu 4 vuotta ja loppua ei ole näkyvissä. Hyvin alkanut yhteistyö Pihlajalinnan kanssa pysähtyi, kun kinataan siitä, onko yhteistyö hyvää vai huonoa, sopivan hintaista vai kallista. Teollisuustontit ammottavat tyhjyyttään, kun riidellään siitä, kuinka niitä markkinoitaisiin. Aikaansaadut päätökset ovat vain vesittyneitä kompromisseja. 

Poliittisten puolueiden sekamelska ja riitely vievät kaiken ajan ja energian. Tämän ovat myös huomanneet johtavat viranhaltijat, joista häikäilemättömimmät ovat siirtäneet vaivihkaa vallan itselleen, vaikka valtuustolla on lain mukaan kaupungin ylin päätösvalta. Olemmeko siirtymässä viranhaltijoiden diktatuuriin? Jotkut viranhaltijat ja kaupungin konsernienyhtiöiden johtajat tekevät päätökset vain omien etujensa mukaan eikä niitä käsitellä lainkaan luottamuselimissä. Tämä on vaarallinen kehitys.

Minulta on kysytty jatkuvasti kaupungilla, miksi jätin hallitustyöni. Jätin sen yllä olevien ongelmien vuoksi. Pyrin oikeaan yhteistyöhön. En halua riitelyä, ärsyttämistä ja kiusaamista, joka on poliittisten puolueiden ohjelmiin sisään leivottu. Pienelle Jämsän kaupungille nykyinen toimintamalli tulee järjettömän kalliiksi ja estää oikean yhteistyön.

Pekka Laaksonen
Uusi Suunta
Kaupunginvaltuuston jäsen, kaupunginhallituksen taustavaikuttaja.

Uusi Suunta - Vaalit 2021 SOME-linkit mainontaan

Ohessa Uusi Suunta Jämsän SOME -linkit kopioitavaksi ja jaettavaksi.

TAVOITTEET ja STRATEGIA

- Esityskalvot
https://kuntavaaliehdokkaatjamsa.blogspot.com/2017/02/strategia-ja-tavoitteet.html

- YouTube

keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Jämsäläistä demokratiaa

Uusi Suunta on tunnetusti kritisoinut voimakkaasti kaupungin vuonna 2015 laittomasti tekemää 3,2 M€:n sijoitusta ydinvoimayhtiö Fennovoimaan. Laittomaksi sijoituksen tekee se, että se tehtiin ilman valtuustokäsittelyä, vaikka kunnan ylin päätösvalta on lain mukaan valtuustolla. Kunnilta on riskisijoittaminen kielletty, mutta joka tapauksessa kyseinen osakekauppa olisi pitänyt päättää valtuustossa. Tämän kabinettipäätöksen olemme nyt saattaneet oikeuskäsittelyyn omalla kustannuksellamme.

Oikeuskäsittelyn alettua Uuden Suunnan toimintaa ja etenkin allekirjoittaneen toimintaa erityisesti kaupunginhallituksessa on alettu haittaamaan eri tahojen mm. poliitikkojen ja joidenkin viranhaltijoiden toimesta. Toimintatapaani kyseenalaistetaan jatkuvasti, puheluihini ei vastata, sovitut tapaamiset unohdetaan, hallitukseen tuomiani asioita vuodetaan ulkopuolisille, sähköposteihini ei reagoida, kadulla ei tervehditä ja pienistäkin asioista nostetaan syytöksiä, joilla toimintaani haitataan.

Myönnän avoimesti, että työtapani nyt ja aiemmin toimitusjohtajana yrityksessä, jossa vastasin edustamani yhtiön kolmen maan liiketoiminnasta, on sellainen, että selvitän taustat, teen kehitysehdotuksia ja olen kriittinen sekä kyseenalaistan asioita. Uskoisin, että siksi minut on tähän rooliin valittu. Työryhmissä olen edellyttänyt mm. sovittujen toimenpiteiden aikatauluttamista sekä vastuuhenkilön nimeämistä kullekin tavoitteelle. Tätä ei kaupunginhallituksessa ja työryhmissä katsota kuitenkaan hyvällä. Tarkkoja aikatauluja ja vastuuhenkilöiden nimeämistä vieroksutaan. On totuttu siihen, että ryhmäpäätöksillä on jo etukäteen sovittu asiat, eikä näitä enää kyseenalaisteta, vaan kokouksissa istutaan tuppisuina. Mutta tätä ei ole demokratia.

Tilanne on nyt ajautunut siihen, että toimintani kaupungin hallituksen jäsenenä on osoittautunut mahdottomaksi. Erilaisia syytöksiä näyttää löytyvän niin kauan, kun toimintaani tässä roolissa jatkan. Tässä tilanteessa olenkin pitkän harkinnan jälkeen päätynyt siihen, että jättäydyn pois hallitustyöskentelystä toistaiseksi. Varahenkilöni hoitaa tehtävät jatkossa, mutta jatkan työtäni Jämsän Terveys Oy:n hallituksessa sekä Himoksen kehitystyöryhmässä. Näissä ryhmissä toiminta on ollut asiallista ja ammattimaista. Samoin vastaan myös Uusi Suunta ryhmän johtamisesta. Juridisesti olen kuitenkin edelleen hallituksen jäsen.

Haluaisin toki jatkaa työtäni Jämsän kehityksen parissa, ja uskon, että kun Fennovoimasijoitusten oikeuskäsittely on saatu päätökseen, niin toimintamahdollisuuteni valtuutettuna palautuvat. Kevään vaaleissa olen mukana, sillä neljässä vuodessa en ole saanut tässä toimintaympäristössä kaikkia äänestäjilleni lupaamiani tehtäviä hoidettua. Siis, jos äänestäjät sen sallivat, jatkan seuraavien asioiden ajamista: Sairaalan jatko varmistetaan, kaupungin toiminnot siirretään Jämsänkosken kaupungintalolle, Himoksen yrittäjille luodaan hyvät toimintaedellytykset, Rasuan uimaranta ja tie sinne saadaan jämsäläisten avoimeen käyttöön, jäteasiat järkevöitetään ja yhteistyö Jämsässä jo olevien jätealan yritysten kanssa toimii eikä jäsenkirjavalintoja hyväksytä kaupungin rekrytoinneissa.

Pekka Laaksonen
Uusi Suunta, politikoimatta Jämsän hyväksi

sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Valtuustoaloitteet

Uusi Suunta -ryhmän tehdyt valtuustoaloitteet löytyvät koostetusti "Aloitteet" välilehdeltä. 

torstai 10. joulukuuta 2020

Laaksonen jatkaa Uusi Suunta ryhmän puheenjohtajana

TIEDOTE

Laaksonen jatkaa Uusi Suunta ryhmän puheenjohtajana

Uusi Suunta Jämsä valtuusto -ryhmä on joulukuun kokouksessaan 10.12.2020 tehnyt seuraavat valinnat Patapirtillä. Pekka Laaksonen jatkaa ryhmämme puheenjohtajana. Valtuustoryhmän puheenjohtajana jatkaa Jyrki Kokko. Vaalitiimin päälliköksi valitsimme Katja Minkkisen ja talouden hoitajaksi Ritva Korhosen. Seija El Sayed jatkaa Keski-Suomen alueen koordinaattorina. Menemme kohti kevään kuntavaaleja sloganilla Uusi Suunta - politikoimatta Jämsän parhaaksi.

maanantai 7. joulukuuta 2020

Talousarvio 2021 - Uusi Suunta ryhmäpuheenvuoro 7.12.2020

Arvoisa rouva puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet, lehdistö ja muut paikalla olevat.

Jämsän kaupungin tavoitteena on jo kuntalain mukaan tasapainoinen ja terve talous. Talouden kanssa on painiskeltu jo niin kauan kuin muistan. Töitä on siis tehty vuosia ja sitä on edelleen jatkettava. Pikavoitoilla taloutta ei korjata, vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

Meidän tulee keskittyä tehokkaampaan ja tiivistetympään toimintaan. Eläkelöitymiset tulee hyödyntää. Investoinnit tulee mitoittaa verotuloihin nähden. Tuottamattomasta omaisuudesta tulee luopua.

Kustannustietoisuutta tulee kaikkialla lisätä. Jokaisen tulee tietää minne eurot menevät. Suuri potentiaali löytyy työprosessien ja -ketjujen toimivuuksista sekä puhaltamisesta yhteen hiileen.

Eläkelöitymisten myötä tulee tapahtua uudelleen organisointia. Se tarkoittaa sitä, että mietitään toimipisteiden määrä, palveluvalikoimaa ja tuotantovolyymia. Samalla tulee miettiä toimintaprosesseja, että ne toimivat virtaviivaisesti.

Talouden tämänhetkiseen tilanteeseen vaikuttaa voimakkaasti teollisuuden rakennemuutos. Kaipolan paperitehtaan lopettamisen myötä tulevat taloudelliset vaikutukset tulevat näkymään vuonna 2022 ja sen jälkeen. Muutoksien suuruuden arvioiminen tuleville vuosille on vaikeaa.

Elämme nyt suhdanteessa, joka on haasteellinen meille jokaiselle muodossa tai toisessa. Koronan lisäämää epävarmuutta ensi vuodelle voimme vain arvailla.

Aiempina neljänä (4) vuonna olemme kikkailleet taloudella, vain 2018 tulos oli ylijäämäinen. Kolme muuta ovat negatiivisia. Tällä hetkellä kumulatiivinen alijäämä on noin 0,6 M€. Näyttää sille, että kumulatiivinen alijäämä pystytään ennusteiden mukaan kattamaan 2020 tilinpäätöksellä.

Vaikka olemme eläneet muuttuvien haasteiden pyörteissä, niin kuntalain 118 §:n mukaan meillä ei täyty kriisikunnan mittareista kuin veroprosentti. Siis olemme juuri ja juuri pinnan yläpuolella.

Kun tämänhetkinen alijäämä on 0,6 M€ ja vuoden 2020 ennuste on 1,9 M€, niin sen jälkeen kumulatiivista ylijäämää on 1,4 M€. Talousarvio 2021 indikoi vuodelle 2021 positiivista tulosta 47000 €. Taasen vuosi 2022 näyttäisi olevan miinuksella 0,56 M€ ja 2023 plussalla 0,1 M€.

Eli hetken on pää pinnalla ja vuosien 2022 ja 2023 ennustaminen on sitten taitolaji, ellei niin sanottu hyvä arvaus. Kristallipalloa tuijottamalla ei saa tulevasta selkeää kuvaa. Elämme alati muuttuvassa maailmassa.

Nyt kuitenkin tiedetään lähitulevaisuudesta jo se, että
- Kaipolan verotulot loppuvat
- Valtion ylimääräiset avustukset loppuvat
- Valtion koronatuki loppuu
- Tehtaan lopetuksen tukipaketti on vain hetkellinen helpotus
- Kouluneliöita tarvitaan vähemmän, koska oppilasmäärät laskevat rajusti
- Korkeat terveydenhuollon kustannukset tulee saada alas

Henkilöstökustannukset kaupungissamme on noin 43 M€. Henkilöstömäärä tulee saada laskuun. Muuten ajaudumme väistämättä irtisanomisiin. Työtä tulee tehdä ennakoidusti eläköitymisiä mahdollisimman hyvin hyödyntäen. Tällä hetkellä henkilöstömäärä ei ole sopusoinnussa vähenevään asukasmäärään nähden.

Siis nyt autona meillä on mersu ja meidän tulee opetella ajelemaan ooppelilla. Tulee muistaa, että tulojen mukaan on meidän Jämsässä elettävä.

Siis jatkossa Jämsän tulee keskittyä koko organisaation kustannustietoisuuden ymmärryksen lisäämiseen ja tiukkaan kustannusjahtiin.

Hyvää työtä on jo nyt tehty Jämsän talouden eteen ja tekemätöntä työtä on vielä edessäpäin.

Olemme Uusi Suunta ryhmänä hyväksymässä
- talousarvion 2021,
- taloussuunnitelman vuosille 2021-2023 ja
- investointisuunnitelman vuosille 2021-2024

Politikoimatta Jämsän parhaaksi.

Jyrki Kokko
Uusi Suunta valtuustoryhmän puheenjohtaja

perjantai 27. marraskuuta 2020

Muutamia asioita kaupunginjohtajan kirjoitukseen

Ensinnäkin on erinomaista, että kaupunginjohtaja kirjoittaa säännöllisesti paikallislehteen ajankohtaisista asioista sekä tulevista näkymistä ja ongelma-alueista.

Muutamaan kohtaan haluaisin kutenkin kertoa näkemyksiä kaupunginhallituksen jäsenen näkökulmasta. Helaste toteaa kirjoituksessaan: ”Kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta ja kuten toimintakulttuurin hankkeen perusteissakin on todettu, kantaa vastuun muun muassa työturvallisuuslain mukaisista asioista”.

Toki näinkin, mutta pääasiassa henkilöstöpolitiikka ja työturvallisuuslain mukainen toiminta on delegoitu kaupunginjohtajalle itselleen. Vain hallituksen kieltäessä esim. jonkun työsuojeluhankkeen rahoituksen tai muuten laiminlyödessään raskauttavasti henkilöstöpolitiikan, voi vastuu olla hallituksen. Esim. kuolemaan johtaneessa tapaturmassa poliisin kuulusteluun kutsutaan kaupunginjohtaja, ei suinkaan kaupunginhallituksen edustajaa.

Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen tehtävistä tuo työantajavelvollisuus on vain pieni osa.

Kuntalain mukaan kunnanhallituksen tulee:

1. vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta;

2. vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta;

3. valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa;

4. edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta;

5. vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta;

6. vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta;

7. huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Toivottavasti kaikki kaupunginhallituksen jäsenet ovat sisäistäneet, että heillä on vastuu näistä kaikista seitsemästä kohdasta. Itse otan hallitustyöskentelyssä nämä kaikki huomioon, mutta erityisesti panostan kohtaan 3 ”valvoo kunnan etua”. Siis kunnan ja kuntalaisten etua.

Tehdään yhteistyötä jatkossakin kaupungin arvoja kunnioittaen. Ja ne arvothan siis olivat: avoimuus, yhteistyö ja palvelukyky.

Pekka Laaksonen
Kaupunginvaltuuston jäsen

tiistai 24. marraskuuta 2020

TIEDOTE - Jämsän ja Pihtiputaan sitoutumattomat yhteystyöhön

JÄMSÄN JA PIHTIPUTAAN SITOUTUMATTOMAT YHTEISTYÖHÖN

Uusi Suunta ja Pihtiputaan Parhaaksi, puoluepolitiikkaan sitoutumattomat liikkeet ovat vahvistamassa toimintaansa yhteistyön kautta.

Vaikka ryhmät tekevät täysin omaa paikallista työtään, yhteistyön kehittäminen on huomattu tärkeäksi ja samalla myös helpoksi, koska ryhmien toiminta-ajatus on todettu ”samaan maaliin potkimiseksi”.

Jämsässä sitoutumattomat ovat vaikuttaneet jo useamman valtuustokauden ajan ja Pihtiputaalla ryhmä tuli viime vaaleissa vähän yllätyksenäkin merkittävästi mukaan.

Nyt kumpikin ryhmittymä on tehnyt työtä tulevien vaalien ehdokasasettelussa ja jälki on sen mukaista.

Vaikka vaaleihin on aikaa vajaat puoli vuotta, tilanne on kummassakin kunnassa hyvä, voi jopa luonnehtia erittäin hyväksikin, myhäilevät yhteistyökumppanit.

Realistinen tavoite on valtuutettujen määrän reilu lisääminen.

Yhteistyöllä ja tiedottamisella saamme lisäpotkua myös siten, että haemme ja kannustamme samalla tavalla sitoutumattoman ajatusmaailman omaavia ehdokkaita ympäri Keski-Suomen lähtemään ehdokkaaksi perustamalla omiin kuntiinsa sitoutumattomien listan.

Emme näe aidoksi puolueiden listoille sitoutumattomien mandaatilla menemistä, näinhän kerätään vain ääniä puolueiden laariin.

Haemme yhteistyöllä vahvaa osallistumista myös aikoinaan tuleviin maakuntavaaleihin - varmistamme sitoutumattomien äänen kuulumisen laajemmin myös maakunnassa.

Emme usko, että puoluepolitiikkaa tarvitaan kuntien päätöksenteossa. Mutta uskomme yhteistyön voimaan, vaikka sanonta vähän fraasi onkin.

Lisätietoja:

Uusi Suunta

Seija El Sayed
seija.elsayed@gmail.com
040 7302405

Pekka Laaksonen
laaksonen.pekka@gmail.com
040 5040696

Jyrki Kokko
jyrki.kokko@gmail.com
040 5477836

Pihtiputaan Parhaaksi

Tauno Mattola
tauno.mattola@pp.inet.fi
0400 940632

Onni Nykänen
onni.nykanen@gmail.com
040 5756397

Seppo Kahilainen
seppo@kahilainen.com
0400 474747

maanantai 9. marraskuuta 2020

Valtuustoaloite 9.11.2020 - Vesa Ruuskan kehitysideoiden toteutus

Valtuustoaloite 9.11.2020

Vesa Ruuskan kehitysideoiden toteutus 

Jämsän Seudussa kirjoituksessaan Vesa Ruuska esitti bisnesideoita Jämsän kehittämiseksi. Sain luvan häneltä tehdä neljästä kirjoituksen ehdotuksesta valtuustoaloitteen. Ehdotan siis seuraavien ideoiden toteuttamisen selvittämistä ja myös toteuttamista.

1. Jämsän kaupungin valomainos vaihtuvin tekstein 24 ja 9 tienristeykseen.

2. Teatterilukion aloittamismahdollisuuksien selvitys. Oppilasasuntona voitaisiin käyttää esim. Gradian tiloja

3. Avituksen valmistamat markkinakojut keskustaan. Kojuja voitaisiin käyttää joulu- ja kesämarkkinoilla sekä esim. järjestöjen ulkoilmatapahtumissa mm. lipunmyyntiin sekä vuokrata yrityksille.

4. Puutarhatonttien tarjoaminen ja kaupan päälle puutalon piirustukset.


sunnuntai 27. syyskuuta 2020

keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Kuntavaalien avaustilaisuus

Viime lauantaina järjestettiin Akuliinan aukiolla ”kuntavaalien avaus”. Monet ovat ihmetelleet miksi Uusi Suunta ei ollut paikalla. Vastaus on hämmästyttävä: ”tilaisuus salattiin meiltä”. Tuon tilaisuuden järjestäjät olivat sopineet, että valtuuston kolmanneksi suurimmalle ja kaupunginhallituksen toiseksi suurimmalle Uusi Suunta ryhmälle ei saa tilaisuudesta missään nimessä kertoa. Luimmekin tilaisuudesta vasta Vekkarista.

Haluamme nyt nostaa tämän esimerkkinä, millaista päättäjien yhteistyö täällä Jämsässä pahimmillaan on. Pyritään eri tavoin hankaloittamaan muiden työtä, silti korostaen viestinnässä yhteistyötä, joka on olemassa nykyään vain paperilla. Tässä ilmapiirissä ei synny yhteistyötä, ei synny kylpylää eikä kirjastoa. Myös Kaipolan kriisin hoitamisessa tällainen salaseuratoiminta ei johda hyvään lopputulokseen.

Vaikka emme päässeetkään Akuliinan aukiolle ”kuntavaalien avaukseen”, niin äänestäjämme voivat olla huoleti. Olemme mukana vaaleissa entistäkin suuremmalla ja osaavammalla joukolla. Nuo osaajat keskittyvät työssään vain Jämsän kaupungin tarpeisiin ja kehittämiseen. Me emme tee työtä puolueelle emmekä itsellemme päästäksemme puoluehierarkiassa kiipeämään vihreämmälle oksalle.

Uusi Suunta
Seija, Pekka, Jyrki, Timo, Hannu ja Eero