torstai 11. lokakuuta 2018

Helsingin toimistolla


Heippa ja terveiset toimistolta. Veimme Pekan kanssa tänään terveisiä Jämsästä ja Keski-Suomesta Helsingin päähän. Kova on meno siellä ja varmasti tiedottavat pikapuoliin tulevista tapahtumista. Kerroimme heille, että menemme Jyväskylän tapahtumaan ensi viikolla. Toivotaan että hyvä meno jatkuu myös täällä maakunnissa.

Nähdään 🙂

Terveisin Seija

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Liike Nyt periaatteet

Millaisia asiakokonaisuuksia Liikkeen olisi hyvä huomioida periaatteidensa osalta?

Yrittäjyys

Yrittäjyydellä on nyt ja tulevaisuudessa suuri merkitys yhteiskunnan muuttuessa entistä enemmän digitalisaation suuntaan. Suuryritykset eivät enää työllistä samassa mitassa kuin viimeisen 100 vuoden aikana vaan työllistyminen painottuu pienempien yritysten suuntaan, joita tulee jatkossa olemaan entistä selvästi enemmän.

Yrittäjyys on kansantalouden kannalta selvästi tehokkaampi toimintamuoto kuin esim. kunnallisesti tai valtiojohtoisesti hoidetut vastaavat toiminnot. Kunnallisten palvelujen tuottaminen johtaa vain ylisuuriin ja tehottomiin organisaatioihin, joissa tavoitteet ja tuotteen laatu häiriytyvät.

Markkinatalous

Perustamme yhteiskuntajärjestelmämme markkinatalouden toimivuuteen. Uskomme, että nykyinen ”trumppilainen” suuntaus markkinavoimien kahlitsemiseen ja protektionismiin on ohimenevää ja kansakunnat palaavat parempaan yhteistyöhön muutamien vuosien kuluessa.

Ilmastonmuutos

Ilmaston muutoksen suhteen ollaan jo ylitetty riskiraja. Meidän on otettava entistä suurempi rooli luonnon saastuttamisen torjumiseen. Suomen osalta se merkitsee ainakin seuraavia toimintamuutoksia

- Fossiilisista polttoaineista on luovuttava nopeammin ja siirryttävä nopeammin uusiutuviin polttoaineisiin. Myös Suomen suuren turvevarannon polttaminen on lopetettava, sillä turve on fossiilinen polttoaine. Turvevarannot voidaan ottaa käyttöön tulevaisuudessa, kun kehitetään luontoa säästävä tekniikka turpeen hyödyntämiseen esim. öljyä korvaavana raaka-aineena.

- Liikenteessä tulee lyhyellä aikavälillä tukea verotuksella lataushybridejä. Lataushybrideillä voidaan ajaa valtaosa päivittäisistä ajoista sähköllä, mutta ne pystyvät myös satunnaisiin pitempiin matkoihin. Niiden avulla saadaan parhaiten vähennettyä fossiilisia liikennepolttoaineita. Varsinaisiin sähköautoihin päästäneen siirtymään vasta pidemmällä aikajänteellä.

- Jätteiden osalta tulee siirtyä jätteiden poltosta materiaalien kierrätykseen. Konenäön ja robotiikan kehittyessä jätteiden lajittelu ja uudelleen käyttöön saattaminen saadaan taloudellisesti kannattavaksi ja näin voidaan luopua jätteiden polttamisesta, joka nyt on laajalti käytössä koko Euroopassa.

- Ydinvoiman avulla voidaan jossain määrin pienentää hiilidioksidipäästöjä. Ydinvoima itsessään on kuitenkin riskialtis ja luonnolle pitkällä aikavälillä haitallinen. Näin ollen Suomen tulee pysyä ydinvoiman osalta nykytasolla. Fennovoiman ydinvoimahanke on tarpeeton ja poliittisestikin hyvin arveluttava.

Huolenpito

Suomi on tasa-arvoyhteiskunta. Tuloeroja ei tule kasvattaa kovin paljoa nykyisestä tasosta vaan verotuksella tasataan elintasoa menestyjien ja väliinputoajien kesken.

Kaikki eivät voi kilpailla menestyksestä tasa-arvoisesti. Esteenä on mm. sairaudet ja vammat sekä ikääntyminen. Meidän on tulevaisuudessakin hoidettava vanhuksemme emmekä voi jakaa ihmisiä esim. terveyspalvelujen suhteen. Nykyinen keskustelu siitä, että terveyspalveluja annetaan ikääntyville vain rajoitetusti on lopetettava.

Maahanmuutossa tulee toiminta perustaa huolenpitoon. Suomen kuntien tulisi vastata maahanmuuton palveluiden tuottamiseen resurssiensa puitteissa. Kotouttamien on avainasemassa ja maahanmuuttoa tulee toteuttaa siten että kotouttaminen voidaan varmasti toteuttaa. Ruotsin malli, jossa kotouttaminen on epäonnistunut, tulee ottaa opiksi.

Koulutuksessa on myös jatkettava perinteisellä linjalla; kaikilla on oikeus hyvään koulutukseen. Se on ollut ja tulee olemaan yhteiskuntamme menestyksen perusta.

Eurooppamyönteisyys

Haluamme kuulua Länteen ja olla eurooppalaisia. Historiassa naapurimaamme eivät ole aina tuota eurooppalaisuuttamme tunnustaneet vaan meitä on ”työnnetty” slaavilaiseen tai itä-eurooppalaiseen ryhmittymään. Jopa Ruotsi on joskus ollut tällä linjalla ja ruotsalaisen käsityksen mukaan Suomi ei kuulu Skandinaaviaan, vaikka me niin haluammekin.

EU:n arvo pitää tunnustaa, vaikka siinä joitain valuvikoja ehkä onkin. Korjataan viat muiden EU-maiden kanssa yhteistyössä ja tehdään EU:sta eurooppalaisen rauhankehityksen takuujärjestelmä.

Suomessa esiintyvää EU vastaisuutta meidän pitää torjua aktiivisesti ja tuoda esiin EU:n hyvät puolet. Euro on yhteinen valuuttamme ja pitkällä aikavälillä Suomi on hyötynyt ja tulee hyötymään Eurosta. Oman markkamme devalvaatiopolitiikkaa ei kannata haikailla takaisin.

Yksilön arvostaminen

Menestymme hyvien yksilöiden avulla, mutta nuo yksilöt syntyvät vain siten että annamme kaikilla kansalaisillemme tasapuoliset mahdollisuudet yksilön kehitykseen. Vaikka kehitämmekin yksilöitä on syytä muistaa, että hyvien yksilöiden parhaat saavutukset saadaan aikaan useiden hyvien yksilöiden yhteistyöllä ja tiimeillä. Tiimi on aina tehokkaampi ja aikaansaavempi kuin sen yksilöt erikseen.

keskiviikko 3. lokakuuta 2018