maanantai 28. marraskuuta 2022

Strategia ja Talousarvio 2023 - Uusi Suunta ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja muut paikalla olijat.

Strategia:

Strategia on selkeä ja hyvä. Se ei kaipaa selittelyjä ja sen kanssa voimme elää. Strategia tulee ohjaamaan tekemisiämme. Jotta strategia-työ ei mene hukkaan sen toteuttamiseen pitää ryhtyä välittömästi. Toteuttaminen tarkoittaa konkreettisia ja näkyviä toimia sekä johdonmukaista toimintaa. Strategiaan tulee kaikkien sitoutua.

Olemme Uusi Suunta -ryhmänä hyväksymässä strategian yksimielisesti.

Talousarvio 2023:

Kun tarkastellaan Jämsän kaupungin talousarviota vuodelle 2023, niin se on kivuton. Annettujen tietojen ja lukuarvojen mukaan talousarvio on tasapainossa.

Talousarvio suunnitelmavuosille 2024 ja 2025 onkin jo sitten haasteellisempi. Jo tässä vaiheessa meidän tulee kiinnittää siihen erityishuomio. Tasapainottamistarvetta on noin 2-3 M€. Kyseiset vuodet vaativat sopeuttamistöitä. Näille vuosille kaivataan selkeitä toimenpiteitä. Työ tulee aloittaa välittömästi vuoden 2023 alussa.

Paljon on puhuttu eläköitymisistä tulevina vuosina. Toisissa puheissa se on ongelma ja toisissa mahdollisuus. Kun taloutemme kanssa painitaan jatkossa hartiat lattiaa hipoen, niin jokainen eläköitymisen myötä avautuvan paikan täyttö tulee harkita erittäin tarkoin. Avautuvan paikan täyttäminen on helppo ratkaisu. Meidän tulee kuitenkin miettiä, kuinka muuttaisimme organisaatiota vastaamaan tulevaisuuden palvelutarvetta. Kuten tiedämme raha ei kasva puiden oksilla ja valitettavasti se määrää, miten meidän tulee toimia. Olemme talouden armoilla. Karua, mutta totta. Siis omaa pesää siivottava ja rönsyjä ei saa jäädä kaupunkiorganisaatioon.

Jatkossa meidän tulee miettiä jokaista hanketta hyvinkin tarkkaan. Jokaisen hanke maksaa jämsäläisille jotain ja syö myös vähiä resurssejamme. Hyvinkin usein puhutaan uupumisesta. Olisiko kuitenkin viisautta keskittyä perustekemiseen näinä niukkuuden aikoina.

Sairauspoissaolomäärä on edelleen sellainen osa-alue, mihin tulevina vuosina meidän tulee keskittyä. Olemme kuntien keskiarvoa hieman heikommalla puolella. 

Jämsän kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat viiden vuoden ajalla olleet noin 18 päivää/työntekijä/vuosi. Yksityissektoriin verrattuna se on valtava määrä, ja usein asiaa esille nostettaessa on perusteltu, että kuntapuolella se ei ole poikkeavaa vaan normaali taso. Tätä selitystä ei pidä hyväksyä. Sairauspoissaolojen määrällä on suora yhteys koko organisaation työhyvinvointiin, ja myös Jämsän kaupungin työntekijöillä on oikeus lähteä töihin iloisin mielin ja palata kotiin illalla terveenä.

Vaikka kaupunki on toteuttanut työhyvinvointiin liittyviä toimia, ne eivät ole olleet riittäviä tai kohdentuneet oikein, koska merkittävää muutosta poissaoloissa ei ole tapahtunut.

Suunnittelemattomilla poissaoloilla on suuri taloudellinen merkitys - Jämsän luvuilla laskettuna jopa noin 5 000 000 euroa /vuosi. Myös työn tuottavuuteen ja organisaatioiden toimintaan poissaolot vaikuttavat merkittävästi. Sijaistamisten kierre heikentää tehokkuutta ja työssä jaksamista. Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa työntekijän pysyvään työkyvyttömyyteen, ja sen vastuun kanssa työnantaja on suurelta osin yksin.

Kaupungin tärkein ja samalla myös kallein investointi on henkilöstö, ja siitä pitää pitää hyvää huolta. Olemme kilpailemassa työvoimasta muiden kuntien kanssa ja ainut kestävä tapa menestyä on tarjota turvallinen ja vastuullisesti johdettu työyhteisö, johon halutaan tulla mukaan.

Lain määräämänä 2023 kunnallisveroprosentti on vuonna 8,36. Sen kanssa meidän nyt täytyy elää. Sen suhteen meillä ei ole vaihtoehtoja.

Lainamäärä on tätä nykyä noin 1500 € per asukas ja se on hyvällä tasolla sekä laskevalla trendillä. Mahdollinen sairaalainvestointi on saatujen arvioiden mukaan noin 55-60 M€. Tämä tarkoittaa noin 2 M€ vuosittaisia lisäkuluja poistoina. Äkkiseltään se on Jämsälle erittäin paha tai miltei mahdoton rasti. Meidän tulee etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja tämän suhteen. Taloutemme ei tule kestämään näin isoa investointia.

Sivistystoimen palvelutarpeen arviointi on iso nyt ja lähivuosina. Tämä selittyy sillä, kun lapsimäärä on laskenut voimakkaasti. Palvelutarpeen arviointi alkaa nuorimmasta päästä eli varhaiskasvatuksesta. Sivistystoimiala on tehnyt totuttuun tapaan jämptin talousarvion. Tähän työhön olemme tottuneet.

Elinvoimatoimialan talousarviossa on suurimmat riskit henkilöstöriskit ja korjausvelka. Reitistöhanke nähdään elinvoimaa ja imagoa vahventavana. Kiinteistömassan myynti ja purku tulee jatkumaan. Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutos nähdään ryhmässämme erittäin positiivisena. Sitä tulee pyrkiä edistämään, koska se vaikuttaa asukasmääräämme. Lähivuosien tasapainotustarve 2-3 M€ edellyttää palveluverkon karsimista myös tällä toimialalla.

Henkilöstösuunnitelmassa 2022-2023 on vakinaisen henkilökunnan laskua noin 13 henkilötyövuotta. Vastaavasti määräaikaisten lisäys on noin 22 htv. Näin emme voi jatkaa. Se on raha joka puhuu. Meillä on valtavasti töitä edessä. 

Olemme Uusi Suunta ryhmänä hyväksymässä 

  • talousarvion 2023,
  • taloussuunnitelman vuosille 2024-2025 ja
  • investointisuunnitelman vuosille 2023-2026

Ensi vuosi pohjautuu tukevasti strategiaan ja tärkein tehtävämme on saada talous tasapainoon. 

Jyrki Kokko
Uusi Suunta valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Valtuustoaloite - NATO:n tukikohta Jämsään

Nyt, kun Suomi on hyvää vauhtia liittymässä NATO:n, esitämme, että Jämsä ryhtyisi pikaisiin toimiin NATO:n tukikohdan/muiden toimintojen mahdollistamiseksi Jämsän Kuorevedelle.

Jämsässä 28.11.2022
Uusi Suunta

maanantai 10. lokakuuta 2022

Valtuustoaloite - Rakennusten purkaminen

Esitämme valtuustoaloitteessamme kolmen rakennuksen purkua, tärkeysjärjestyksessä vanha lukiorakennus Seppolassa, Kankarisveden tyhjäksi jäänyt koulu Jämsänkoskella ja Jämsän vanha kaupungintalo (suojelupäätöksen purku tulee hakea).

Edellä mainittujen rakennuksien tilapäisen/satunnaisen käyttöön liittyy terveyshaittariskejä, etenkin lukiorakennuksessa. Tulee muistaa päättäjien vastuu tilojen käytön suhteen. 

Purettavien rakennusten tilojen käyttäjille tulee osoittaa uudet harrastustilat.

Edellä mainittujen rakennusten purku tulee tehdä joko yhdessä tai erikseen.

Perusteluna näille puruille on myös se, että rakennuksien peruslämmöllä pitäminen on erittäin kallista noin 80.000-120.000 per rakennus per vuosi. Kuitenkin on nähtävissä, että näitä rakennuksia ei voida käyttää terveydellisistä syistä. Peruslämmöllä pitäminen 3-5 vuotta on jo purkukustannuksen suuruinen. Näiden rakennusten vähäinenkin ylläpito vie rahaa ja resursseja lämmittämisen lisäksi. 

Tässä kaupungin taloudellisessa tilanteessa, tulee kaikkiin menoeriin kiinnittää huomio.

keskiviikko 5. lokakuuta 2022

Uusi Suunta ryhmän tavoitteet ja toimintatavat

Uusi Suunta ryhmän tavoitteet

  1. Jokaisen päätöksen pitää parantaa, kehittää tai ylläpitää jämsäläisen ihmisen palveluja. Jos joku hanke tai päätös ei suuntaudu jämsäläisten hyvinvointiin, sitä ei tueta. Vrt GRK, kyläkoulut, sijoitukset…
  2. Kaupunkiorganisaatio ja virat on luotu kehittämään Jämsän palveluja.
  3. Asiat pitää tuoda aidosti valtuustoon päätettäväksi. Lautakunnan ja hallituksen haasteelliset kohdat tulee tuoda oma ryhmän tietoon. Sen jälkeen yritetään saada muut ryhmät ymmärtämään asia.
  4. Hakeudutaan toimintoihin, joissa päätöksiä valmistellaan ja olemme mukana kaupungin yhtiöiden hallituksissa.
  5. Jos näemme epäkohtia, tuomme ne rohkeasti esiin ja esitämme niihin myös realistiset ratkaisuvaihtoehdot.

 Uusi Suunta ryhmän toimintatavat

  1. Toimintamme on tarkoitettu ja suunnattu vain ja ainoastaan jämsäläisten ihmisten hyväksi. Ryhmäämme ei ohjaa valtakunnan tason poliittiset linjaukset.
  2. Olemme kriittisiä ja tuomme epäkohdat julki. Pyrimme tekemään tämän positiivisessa hengessä.
  3. Ryhmässämme jokainen toimii vapaasti ja oman mielipiteensä mukaan. Asioista kuitenkin keskustellaan ja mahdolliset julkaisut ja mielipidekirjoitukset keskustellaan ryhmässä ennen julkaisua.
  4. Olemme yhteistyökykyisiä ja löydämme tarvittaessa kompromissiratkaisut.

tiistai 31. toukokuuta 2022

Arvoisat valtuutetut ja jämsäläiset

Toimin valtuutettuna vain ja ainoastaan jämsäläisten edunvalvojana. En ole Jämsän johtavien viranhaltijoiden edunvalvoja. En myöskään ole hallituksessa kenenkään alaisena vaan täysivaltaisena hallituksen jäsenenä.

Kaupunginjohtaja Helaste käyttäytyi minua kohtaan epäasiallisesti keskeyttäessään puheenvuoroni ja arvostellessaan toimintatapojani. Kaupunginjohtaja toimii hallituksen alaisuudessa ei päinvastoin. Tein hänestä täällä valtuustossa vahvistettujen ohjeiden mukaisesti epäasiallisen käyttäytymisen ilmoituksen. Sen käsittelystä olemme Valtuustossa sopineet tietyt pelinsäännöt. Helaste ilmoitti, että hän ei niitä suostu noudattamaan. Keskisuomalaisessa kaupunginjohtaja toteaa: ”Olen edellyttänyt, että minun tapauksessani ei saa olla mitään erityiskohtelua”. Aikamoista erityiskohtelua, kun hänestä tehtyä epäsiallisen käyttäytymisen ilmoitustani ei ole saanut käsitellä lainkaan, vaikka valtuuston hyväksymä sääntö niin edellyttää. Asia olisi edellyttänyt vain yhteistä keskustelua ongelmasta.

Hallitustyöskentelymme on sujunut kuluneen kauden kohtuullisen sujuvasti ja tehokkaasti. Tuon ajan Helaste oli virkavapaalla. Hallituksessa on toki muutama iso ongelma. Puheenjohtaja ei ole tehtävänsä tasalla. Lisäksi hallituksen sihteeri on todistettavasti vuotanut vain hallitukselle tarkoitettua kirjallista materiaalia ulkopuolisille pyrkien ajamaan omia tarkoitusperiään. Uskomatonta ja hävytöntä toimintaa. 

Muistuttaisin vielä, että me valtuutetut toimimme tehtävässämme virkavastuulla kuten viranhaltijatkin. Lain mukaan, jos viranhaltija tehtävässään pyrkii hankkimaan itselleen etuja tai toiselle henkilölle haittaa hänet tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Tässä minun valtuustotyön haittaamisessa, ajojahdissa ja nöyryyttämisessä tätä lain kohtaa on rikottu kahden valtuutetun ja yhden viranhaltijan toimesta.

Kaupungin ylin päättävä elin Valtuusto on minut hallitukseen nimennyt. Näin ollen valtuustolle teen myös eronpyyntöni, joka kuuluu seuraavasti:

”Pyydän eroa kaupunginhallituksesta. Syynä eronpyyntööni on minulle välitetty uhkavaatimus”. Uhan alla en voi toimintaani hallituksessa jatkaa.

Jämsässä 30.5.2022

Pekka Laaksonen Kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu

maanantai 30. toukokuuta 2022

Tilinpäätös 2021 - Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 30.5.2022

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja muut paikalla olijat.

Pari vuotta olemme eläneet koronan kanssa rinta rinnan ja eikä tilanne ole yhtään helpottanut. Olemme olleet erilaisten rajoitusten, suositusten ja ohjeiden maailmassa. Lyhyesti voidaan sanoa, että korona on koskettanut ja vaikuttanut kaikkiin asioihin.

Samaan aikaan Jämsässä on tehty hartiavoimin töitä Kaipolan tehtaan lakkauttamisen myötä rakennemuutostyön parissa. Uutta buustia on saatu ja uusia hankkeita on vireillä eri puolilla Jämsää. Hävittäjähankinta tuo myös uutta työtä seutukunnallemme.

Työttömyysaste oli vuosien 2016-2020 (18,2, 14,8, 12,9, 12,6, 14,6) keskiarvona oli 14,6 %. Vuonna 2021 se oli 13,5 %. Työttömyysaste on kaikista haasteista huolimatta viime vuosien tasolla ellei hieman parempi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin 2021 kesäkuussa. Tämä tulee muuttamaan myös Jämsän kaupungin organisaatiota merkittävästi 1.1.2023, kun toista sataa henkilöä tulee siirtymään hyvinvointialueen palvelukseen. Työtä tämän muutoksen eteen on tehty jo vuonna 2021 ja se työ jatkuu vuonna 2022.

Kuntatalous on ollut ennen kokemattomien pyörteiden vallassa. Korona on sotkenut talouden hallintaa. Samoin soteuudistus on tuonut ennustettavuuden aivan uuteen ulottuvuuteen. Talouden saralla on eletty ja eletään parhaiden mahdollisten arvioiden kanssa, kun muutakaan keinoa ei ole.

Terveysperusteiset poissaolot ovat pysyneet aiempiin vuosiin verrattuna samalla tasolla. Poissaoloja on noin 19 päivää jokaista henkilöä kohti vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että jokainen työntekijä on pois töistä lähes kuukauden. Yksityissektoriin verrattuna sairauspoissaolot ovat noin kaksinkertaiset. Tämä maksaa Jämsälle noin 5 M€ vuositasolla. Suomi -tasolla olemme kuntien keskiarvossa. Kuntasektorilla Jämsä voisi erottua siinä, että tässä sarjassa menestymme paremmin kuin muut kunnat, siis työntekijämme pysyisivät terveempinä.

Sairauspoissaolojen määrällä on suora yhteys koko organisaation työhyvinvointiin, ja myös Jämsän kaupungin työntekijöillä on oikeus lähteä töihin iloisin mielin ja palata kotiin illalla terveenä.

Kaiken kaikkiaan elämme jatkuvien muutosten maailmassa, jotka ovat olleet isompia kuin aiempina vuosina. Siihen on vain tottuminen. Ainoa keino sopeutua muutoksiin on ottaa ne mahdollisimman hyvin hallintaan. Se on työtä ja sitä varten me olemme.

Kaiken kaikkiaan Jämsä on pärjännyt muutoksien pyörteissä vähintään hyvin. Siihen me kaikki olemme vaikuttaneet. Avoin keskustelukulttuuri ja mielipiteiden vaihto auttaa meitä selviytymisessä.

Tilikauden tulos vuodelta 2021 on ylijäämäinen noin 0,4 milj.€, joten Jämsän kaupungin taseessa ollut kumulatiivinen 3,6 milj.€ nousee noin 4 miljoonaan euroon.

Olemme Uusi Suunta ryhmänä hyväksymässä tilinpäätöksen 2021.

Uusi Suunta ryhmä 
ryhmäpuheenjohtaja
Jyrki Kokko

torstai 3. maaliskuuta 2022

Valtaa ilman vastuuta

Jämsän Aluelämmön hallituksen puheenjohtaja Piritta Rantanen kertoi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta näkemyksiään Jämsän Seudussa. 

Hänen viestissään ja tulevien ongelmien välttelemisessä paistaa jälleen valtaapitävien ongelmat: ”Valtaa halutaan, vastuu ei kiinnosta”. 

Rantanen mm. vastaa kysymykseen ”Pitäisikö Aluelämmön luopua hankkeesta” seuraavasti. Mielestäni tässä on nyt hyvä odotella rauhassa. Täyttä puppua. Tuosta hankkeesta ei nimittäin pääse millään eroon. Kukaan ei osta noita osakkeita, joihin on siis sidottu 3,1 M€ jämsäläisten rahoja.  Niin kauan kuin osakkeet ovat Jämsän Aluelämmöllä, niin myös kaikki sovitut vastuut ja velvoitteet ovat meidän jämsäläisten kontolla. 

Rantanen myös toteaa, ettei voi kertoa paljonko Jämsän Aluelämpö Oy on pannut jämsäläisten varoja hankkeeseen. Nuo summat on jokaisen luettavissa suoraan yhtiön vuosikertomuksesta, tilinpäätöksestä ja taseesta. Pitäisihän yhtiön hallituksen puheenjohtajan tuommoinen seikka tietää. 

Vuoden 2020 tilinpäätöksen mukaan Fennovoimalle on maksettu reilut 1,1 M€. Nyt summa voi olla jo suurempi.

Rantasen mukaan ”Aluelämpö maksaa Fennovoima hankkeesta vain silloin kun asiat etenevät. Jos hanke seisoo eivät kuntalaiset maksa mitään”. Sietää epäillä, mutta tätähän ei tiedä kukaan, sillä Aluelämmön sijoitussopimus Fennovoimaan on salattu”.  Se on Jämsän salaisin sopimus.

Istun itse Jämsän konserniyhtiöiden johtoryhmässä, jossa ovat mukana kaikki Jämsän kaupunginhallituksen jäsenet. Tuon johtoryhmän tehtävänä on valvoa ja kehittää mm. Aluelämmön toimintaa ja analysoida sen riskejä. Johtoryhmän tulisi siis saada kaikki epävarmuustekijät ja riskit tietoonsa, mutta Aluelämmön hallituksen puheenjohtajana Rantanen on jatkuvasti estänyt sopimuksen esittämisen Konsernijohtoryhmälle. Taitaa olla varsin ”kuuma” sopimus. Kaupungillahan näitä sopimuksia tekevät amatöörit, joten niissä voi olla vaikka mitä ongelmia haudattuna. Senhän olemme saaneet huomata Pihlajalinna sopimuksen tilanteesta.  Näistä ongelmista johtuen olemme vaatineet juristin palkkaamista kaupungille koska kaupunki on jatkuvasti oikeudessa tekemistään kelvottomista sopimuksista. 

Jämsän Aluelämpö on tehnyt itse riskikartoituksen toiminnastaan. Siinä ei Fennovoiman sijoitusta ole mainittu lainkaan. Kuvaa yhtiön hallinnon osaamistasoa. Sen sijaan tuossa riskikartoituksessa on korkean tason riskiluokituksella kirjattu ”Yhtiön mainetta haittaava kirjoittelu paikallislehdessä”. 

Tällaista jälkeä syntyy, kun asioista tietämättömät päättävät lähteä tekemään energialiiketoimintaa. Tällä ryhmällä päätettiin sitoa Jämsän kaupunki 60 vuodeksi ydinvoimalan vastuisiin, venäläiseen Rosatomiin  ja sen valvomien ydinaseiden materiaalin tuottajaksi.

Pekka Laaksonen Uusi Suunta
kaupunginhallituksen jäsen

maanantai 21. helmikuuta 2022

Johtamisjärjestelmän arviointi ja muuttaminen

Jämsän kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat viiden vuoden ajalla olleet noin 18 päivää/ työntekijä/vuosi. Yksityissektoriin verrattuna se on valtava määrä, ja usein asiaa esille nostettaessa on perusteltu, että kuntapuolella se ei ole poikkeavaa vaan normaali taso. Tätä selitystä ei pidä hyväksyä. Sairauspoissaolojen määrällä on suora yhteys koko organisaation työhyvinvointiin, ja myös Jämsän kaupungin työntekijöillä on oikeus lähteä töihin iloisin mielin ja palata kotiin illalla terveenä.

Vaikka kaupunki on toteuttanut työhyvinvointiin liittyviä toimia, ne eivät ole olleet riittäviä tai kohdentuneet oikein, koska merkittävää muutosta poissaoloissa ei ole tapahtunut.

Suunnittelemattomilla poissaoloilla on suuri taloudellinen merkitys - Jämsän luvuilla laskettuna jopa noin 5 000 000 euroa /vuosi. Myös työn tuottavuuteen ja organisaatioiden toimintaan poissaolot vaikuttavat merkittävästi. Sijaistamisten kierre heikentää tehokkuutta ja työssä jaksamista. Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa työntekijän pysyvään työkyvyttömyyteen, ja sen vastuun kanssa työnantaja on suurelta osin yksin.
 
Kaupungin tärkein ja samalla myös kallein investointi on henkilöstö, ja siitä pitää pitää hyvää huolta. Olemme kilpailemassa työvoimasta muiden kuntien kanssa ja ainut kestävä tapa menestyä on tarjota turvallinen ja vastuullisesti johdettu työyhteisö, johon halutaan tulla mukaan.

Uuden Suunnan valtuustoryhmä tekee aloitteen kaupungin johtamisjärjestelmän arvioinnista ja muuttamisesta siten, että edellä mainittuihin seikkoihin saadaan parannus. Muutokset ja reagointi johtamisen osalta on aloitettava viipymättä. Edellä esitetty muutostyö ei ole muutaman seminaarin ja diaesityksen projekti, vaan siihen pitää varata riittävät resurssit ja se edellyttää kaikkien kaupunkimme toimijoiden sitoutumista muutokseen.

Valtuustoryhmämme esittää, että
  1. Johtamista kehittävä hanke käynnistetään heti ja sen tulee johtaa selkeisiin käytännön toimenpiteisiin.
  2. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen nostetaan johdon tärkeimpien tehtävien joukkoon.
  3. Työtehtävien määritykset ja vastuut selkiytetään.
  4. Esihenkilöiden tulee kannustaa ja tukea omaa henkilöstöään ja samalla vaatia sovittujen työtehtävien toteutumista.
  5. Projektityöryhmässä tulee olla edustettuina kaikki henkilöstöryhmät sekä luottamushenkilöstö.
  6. Projektia ohjaamaan hankitaan ulkopuolinen toimija, jotta kaikki tehtävät ja muutostarpeet voidaan arvioida objektiivisesti.
  7. Projektissa esitetyt muutokset toteutetaan viipymättä.
Uusi Suunta
Seija El Sayed
Jyrki Kokko
Pekka Laaksonen
Timo Salokorpi
Joonas Valkeajärvi

lauantai 5. helmikuuta 2022

Jätteet Jämsään ympäri Suomea ja maksut maksaa Jämsä!

Olemme selvittäneet Metsä-Kivelän kaatopaikan vaikutukset Jämsälle. Jämsän viranhaltijoilta saatujen tietojen perusteella me jämsäläiset maksamme siitä, että muualta Suomesta tuodaan jätteitä suuria määriä loppusijoitettavaksi Jämsään.

“Kaatopaikan tulopuolelle kirjataan alueella toimivan GRK Oy:n vuokra 10 000 euroa.” Tuota vuokraa tulisi korottaa elinkustannusindeksin mukaan. Jämsän viranhaltijat vastaavat siitä, että indeksikorotukset tehdään sopimusten mukaisesti. Tämä on kuitenkin laiminlyöty!

Meille on kerrottu, että “Kaikki loppusijoitettu jäte tulee Jämsästä.” Saamamme tiedon mukaan Metsä-Kivelään on tuotu jätettä ympäri Suomea. Öljyn pilaamaa maata on tuotu Oulusta kesällä 2021. Alueelle on tuotu ongelmajäte tuhkaa Heinolan läheltä 5000 tonnia. Aiemmin tuotiin Oulusta asbestia vuosina 2017-2019. Alueelle on myös tuotu tuhansia kuutioita mineraalivillaa, joka on loppusijoitettu alueelle. Alueelle jätettä tuovat mm. Delete Oy Tampere, Wiitayhtiöt ja Purkupiha Oy.

Kaatopaikka alueelta tulee lisäksi kaupungille velvoitetarkkailumaksu ja viranomaistoimintaan liittyvät maksut. Velvoitetarkkailuun on mennyt yhteensä 1570€. Viranomaistoimintaan on viime vuonna mennyt 960€.

Alueelta syntyy jätevettä noin 6700 m3 vuodessa. Tästä aiheutuu kaupungille noin 11.000€ lasku, jonka maksaa kaupunki.

Lopputuloksena on, että toiminta on Jämsälle tappiollista. Eli muualta tuodun jätteen sijoittamisesta maksavat jämsäläiset veronmaksajat osan. Hölmöläisten hommaa. Herääkin kysymys miksi meidän pitäisi jatkaa tuota tappiollista toimintaa ja vastaanottaa jätekuormia muualta Suomesta jatkossakin.

Lisäksi pitää muistaa, että Jämsän kaupunki vastaa jätteistä mahdollisesti aiheutuvien ympäristöriskien korjaamisesta ja siitä voi tulla todella suuri lasku, jota ei ole huomioitu tehdyssä sopimuksessa lainkaan.

Uusi Suunta Jämsä
Jyrki Kokko
Pekka Laaksonen
Joonas Valkeajärvi
Mikko Hakala
Antti Lähdesmäki