Ehdokashaku

Uusi Suunta kokoontuu säännöllisesti noin kuukausittain. Olisitko sinä halukas liittymään joukkoomme? Haluaisitko antaa oman panoksesi Jämsän ja jämsäläisten hyväksi?
Jos kiinnostuit, ota yhteyttä! <<< linkki Ehdokashaku >>>

LAAKSONEN Pekka, laaksonen.pekka (ät) gmail.com 040 504 06 96
KOKKO Jyrki, jyrki.kokko (ät) gmail.com, 040 547 78 36
EL SAYED Seija, seijaelsayed (ät) hotmail.com, 040 730 24 05

lauantai 27. kesäkuuta 2020

Uusi Suunta kesäristeily Päijänteellä

Uusi Suunta navigoi Päijänteelle pe 26.6.2020.👍

Vaarana iloa, naurua ja hemmetin hyvää mieltä💚 

Helteinen keli oli mitä parhain ja koettiin vanhaa Neuvostoliittolaista historiaa vakoojalaivalla. Virallisesti se on ollut kalastajalaiva. Ravintola Myrskystä matkaan otettu ruoka oli maittavaa ja nesteytyksestä pidettiin huolta itse kukin tavallaan. 

Pahiten kylmyydestä kärsineet kävivät saunassa lämmittelemässä ja pulahtivat Päijänteen aaltoinin.

Koettiin suomalaista kesää parhamimmillaan.



tiistai 9. kesäkuuta 2020

Arviointikertomus 2019

Puhe kaupunginvaltuustossa 8.6.2020

Arviointikertomus 2019

Rouva puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet sekä muu kuulijakunta.

Tämä arviointikertomus esittelee vuoden 2019 talouden tilaa, hyvän johtamisen elementtejä ja tarkastuslautakunnan toimintaa.
Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida ovatko valtuuston talousarviossa asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet.

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomio niihin tavoitteisiin, jotka eivät ole toteutuneet. Samalla tarkastuslautakunta arvioi harkitsemassaan laajuudessa strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä sitä toteuttavatko talousarviossa asetetut tavoitteet strategiaa.

Tarkastuslautakunnassa on arvioitu valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen lisäksi kaupungin toiminnan kehittämistä, tavoitteiden asettamista, seurannan prosesseja ja arvioitavuuden edellytyksiä, sekä päätösten toimeenpanojen laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on laadittu toimialojen kuulemisien, seurantaraporttien, tilinpäätösasiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella.

Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa käsittelemään vuoden 2019 arviointia. Kuulemisia oli noin 25 ja niihin osallistui tavallisesti 1-3 henkilöä, mutta jopa seitsemänkin.

Arvioinnin pohjana ovat olleet myös tilintarkastajan kokouksissa antamat suulliset selvitykset ja raportit sekä toimielinten kokouspöytäkirjat ja niiden liitteet.

Tarkastuslautakunta on arvioinut tavoitteiden toteutumista alkuperäisiä talousarvioita vasten.

Tilintarkastaja on hoitanut ammattitaitoisesti roolinsa mukaiset tehtävät. Yhdessä lautakunnan toiminnan kanssa on kaupungin arviointi ja tarkastus tehty kattavasti

Tarkastuslautakunta on tehnyt muun muassa seuraavia havaintoja ja kannanottoja eri toimintojen osa-alueisiin, jotka on kirjattu arviointikertomukseen.

Arviointikertomus kokomaisuudessaan löytyy 8.6.2020 kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirjassa.

Jyrki Kokko
Tarkastuslautakunnan pj.

maanantai 8. kesäkuuta 2020

Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro

Valtuusto 8.6.2020
Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro

Jyrki Kokko

Talouden kanssa painiminen on joka vuotista. Viime vuosi 2019 ei tehnyt poikkeusta aiempiin vuosiin nähden. Mennyt vuosi oli muutosten vuosi. Koettiin edellisen aikakauden loppu ja uuden alku. Organisaatiota laitettiin uusiksi ja uudet tuulet alkoivat puhaltamaan. Syksyllä valittiin uusi kaupunginjohtaja, joka oli jo monessa mukana loppusyksystä.

Tilinpäätössiirtojen jälkeen alijäämää syntyi tilikaudelta -2.4 M€, kumulatiivista alijäämää kaupungilla on tilinpäätöksen jälkeen -0,6 M€. Emme ole ainoita talouskurimuksessa, koska kolme neljäosaa Suomen kunnista teki alijäämäisen tuloksen.

Talouden hoidossa olemme nähneet hyvinkin muuttuvaisia numeroita. On löydetty selkeitä virheitä ja puutteita, joita on sitten korjailtu. Näemme, että luottamushenkilöinä kaipaamme ja jopa ansaitsemme parempaa talouden hoitoa, selkeämpiä sekä jämsäläistenkin ymmärrettävissä olevia numerotaulukoita.

Näkyvimpänä muutoksena Jämsässä oli vuoden aikana Keskuskadun saneeraus. Kadusta tuli näyttävä, vaikka kritiikkiäkin matkan varrella kuultiin. Avajaiset kokosivat erittäin suuren joukon jämsäläisiä kadulle ja kadun varteen. Kumpa keskustamme olisi aina näin vilkas.

Parhaillaan on meneillään Jämsässä iso ja merkittävä investointi puhdistamon saneeraus. Kiristyneet ympäristövaatimuksen olivat syynä tähän investointiin. Pitkästä aikaan näemme Jämsässä torninosturin.

Himoksen kylpylähankkeen askelmerkkejä edelleen aseteltiin ja emme tiedä vieläkään tänä päivänä onko ne oikein asetettu. Odotamme huomista kuin kuuta nousevaa. Mahdollinen investointipäätös tulee aiheuttamaan positiivisen kierteen Jämsään rakentamisen ja henkisen tilan suhteen.

Kylpylän investointipäätös laukaisisi ison investointien patouman. Tosin voimme kehittää Himosta jo sitä ennen mahdollistamalla muita kehityshankkeita.

Muuttoliike on Jämsästä poispäin eli maakuntakeskuksiin. Se on valtakunnallinen ilmiö. Perusdilemmana on kuitenkin työpaikat, mikä ohjailee muuttoliikkeen suuntaa. Me voimme yrittää vaikuttaa poismuuttoon yrittämällä hidastaa sitä. Kun muuttoliike on poispäin, niin tulee henkilöstömenojenkin olla laskevalla trendillä. Muuten emme ole kestävällä pohjalla.

Sote- ja maakuntauudistus ei edennyt vuoden aikana. Jämsä on tekemässä omaa sote -selvitystä ja sen odotetaan tuovan taloudellista hyvää.

Talouden tasapainottamisessa emme ole saavuttaneet toivottua tulosta, tasapainoa. Rakenteellisen alijäämän korjaamiseksi tehdyt toimenpiteet eivät edelleenkään ole tuottaneet riittävää tulosta. Kun veronmaksajien määrä on selvästi vähentynyt ja jatkossakin vähentynee, niin myös kaupungin henkilöstön määrän tulee vähentyä ja kulujen pienentyä.

Voisimme harkita jo puheeksi tullutta vesi ja aterialiikelaitosten yhtiöittämistä taloustilanteen korjaamiseksi. Edelleenkin kaupungilla on vielä sellaista omaisuutta, jota voidaan myydä.

Tilinpäätös tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta.

Toivottavasti vireys ja idearikkaus Jämsän asioiden hoidon ympärillä säilyy, ettei koettaisi poliittista turhautuneisuutta kunnallisen päätöksenteon ja muutoksien hitauteen.

Vielä kun muistetaan puhaltaa yhdessä yhteiseen hiileen, niin hyvä tästä vielä tulee.

Kuten jo nyt tiedämme, niin kuluva vuosi 2020 tulee asettamaan meidät koville koronan takia talouden saralla.

Haasteet on tehty voitettaviksi.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2020

Kestääkö Jämsä henkilöstön palkkausvimman?

Elinvoimajohtaja kertoi viime Vekkarissa oman näkemyksensä rakennusvalvonnan tilanteesta. Kirjoituksessaan hän toteaa, että muutama vuosi sitten osastolla oli 9 työntekijää ja nyt 3. Kyseenalaistan tämän väitteen, sillä rakennusvalvonnasta on siirretty sihteerit ja tukipalvelut Toimistopalvelu-tiimeihin, josta käsin he edelleen tekevät samoja rakennusvalvonnan töitä kuin tähänkin saakka. Eli henkilöstömäärä ei ole pienentynyt juuri lainkaan. Tuolla toimistopalveluhankkeella oli tarkoitus tehostaa sihteeripalveluja ja välttää jokaisen yksikön palkkaamasta omia tukipalvelujaan.

Elinvoimajohtaja toteaa myös, että valvontatehtäviä on edelleen 400-500 kpl/vuosi. Tottakai on, jos jokainen puukatos ja huvimaja otetaan tarkastusbyrokratian rattaisiin isompien rakennusprojektien lailla. Nuo mainitut piharakennukset eivät mielestäni ole varsinaisia riskikohteita, ja niiden osalta olisikin syytä muuttaa tarkastuksen käytäntöjä ja minimoida niihin käytetty aika. Ymmärrän tarpeen turvallisuustarkastuksille, mutta valtaosa piharakennuksista on tehdastuotteita, joiden rakenteet on tarkastettu jo suunnitteluvaiheessa. Niiden perustukset eivät myöskään vaadi isompien rakennusprojektien kaltaista tarkastustoimintaa.

Myös naapurikuntien yhteistyötä rakennusvalvonnassa voisi vaihtoehtoisesti kehittää, jotta vähenevät resurssit saataisiin tehokkaaseen käyttöön. Voisivatko esimerkiksi naapurikunnat tehdä yhteistyötä mm. loma-aikoina ja silloin jos jossain kunnassa rakennetaan normaalia enemmän?

Voitaisiinko myös ulkoistettuja tarkastajia käyttää tarvittaessa? Aina ei välttämättä tarvitse palkata uutta henkilöä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, kun emme tiedä tulevaisuuden näkymiä.

Arvostan viranhaltijoiden työtä, mutta meidän kaikkien on huomioitava se tosiseikka, että Jämsän taloudelliset resurssit ovat heikentyneet ja heikkenevät edelleen. Siksi myös hallintokuntien on osattava priorisoida toimintansa vain tärkeimpiin kohteisiin. Tämä kaikki edellyttää erityisesti yksiköiden vetäjiltä uutta ajattelua. Jos emme muuta käytäntöjä, niin mikään muu ei muutu kuin kuntalaisten verokuorma, itse toivoisin että pystyisimme harkitsemaan vaihtoehtoja.

Haluaisin silti kiittää virkamiehiä minulle suoraan tulleista vastauksista ja perusteluista.

t. Pekka Laaksonen

US

keskiviikko 20. toukokuuta 2020

Kestääkö kaupungin talous viranhaltijoiden palkkausvimman?

Kaupunginhallitus päätti maanantain kokouksessaan uusista viroista. Osa oli perusteltujakin mutta kovasti ihmetyttää se, että rakennusvalvontaan palkataan lisähenkilö. Rakennusvalvonnassa on 3 tarkastajaa ja kuten tiedämme kaupungissa ei rakenneta juuri mitään. Ei ole rakennettu vuosiin, eikä tulevatkaan vuodet kovin kiireisiltä vaikuta. Eikö siis olisi kannattanut jättää virka täyttämättä ja täyttää se vasta kun tilanne toivottavasti paranee, jos paranee. 

Vastustin jyrkästi kyseisen viran perustamista, sillä me kuntalaisethan sen maksamme. Valtapuolueen argumentti viran perustamiselle oli seuraava:” Näin keväällä rakennetaan paljon huvimajoja ja vastaavia”. Olemme nyt siis perustaneet rakennustarkastajan viran huvimajojen rakentamista varten. Hintalappu on noin 70.000 €/vuosi henkilösivukuluineen.

Syksyllä meitä Jämsäläisiä odottaa raju verojen korotus. Pääosin se johtuu Koronasta, mutta osa johtuu silkasta hölmöilystä.

Pekka Laaksonen
Puolueista riippumaton Uusi Suunta

perjantai 8. toukokuuta 2020

Uusi Suunta kokous 7.5.2020 klo 19 Varpaisniemessä

Lukuisien etäkokouksien jälkeen päätimme kokoustaa ihan nenätysten ja livenä. Kokoonnuimme Varpaisniemen grillikatokseen eväinemme. Keskustelimme ajakohtaisista Jämsän asioista ja tulevaisuuteen liittyvistä aiheista. Keli oli hieman viileä, mutta kuitenkin aurinkoinen.


maanantai 6. huhtikuuta 2020

Oikaisuvaatimus

Jämsä 1.4. 2020

Jämsän tekninen lautakunta
Keskuskatu 17
42100 Jämsä
puhelin 020 638 2000 (vaihde)
sähköposti kirjaamo@jamsa.fi

Oikaisuvaatimus
Päätös, johon haetaan muutosta:

Haen päätöstä Jämsän Teknisen lautakunnan tekemään päätökseen no 33 koskien maanvuokrausta GRK-Infra Oy:lle, LIITE 1.

Tekninen lautakunta, Pöytäkirja 26.03.2020/Pykälä 33, Maanvuokrasopimus / 182-437-1-153 / GRK Infra Oy

Miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

Tehty päätös pitää kokonaisuudessaan mitätöidä, koska se on lain vastainen, Kuntalaki 130 §, LIITE 4.

Lisäksi asiasta 26.11.2018 tehty valtuustoaloite on käsiteltävä valtuustossa ennenkuin asiaa tuodaan uudelleen Tekniseen lautakuntaan (liite valtuustoaloitteesta ohessa, LIITE 2).

Muutosvaatimuksen perusteet:

Jämsän ei tule missään tilanteessa sallia laittomuuksia eikä lain vastaisia päätöksiä. Kyseinen päätös rikkoo kuntalain kohtaa 130 (liite lain kohdasta oikaisuvaatimuksen liitteenä, LIITE 4).

Kuntalaki sanoo aukottomasti pykälässä 130, että kunta ei saa myydä tai vuokrata omistamaansa kiinteistöä yli kymmeneksi vuodeksi muutoin kuin avoimella, julkisella kilpailutuksella tai perustuen puolueettoman toimijan tekemään AKA arvioon. Teknisen lautakunnan päätöksen 33 mukaan vuokraus esitetään tehtäväksi vyöhykehinnalla, joka siis rikkoo kuntalain kyseistä kohtaa 130.

On myös syytä todeta, että muutkin kierrätysalalla toimivat yhtiöt, jopa paikkakunnalla jo toimivat, haluaisivat tehdä tarjouksen kyseisestä alueesta vieläpä selkeimmillä ehdoilla kuin GRK-Infra Oy. Näin ollen myös kilpailulain henkeä rikotaan merkittävästi. Esitän, että kyseisen alueen vuokrauksesta järjestetään reilu ja lain vaatimukset täyttävä avoin ja julkinen kilpailutus. Tämän jälkeen voidaan kierrätysliiketoiminta aloittaa alueella.

Kuten yllä on mainittu vyöhykehinnoittelu ei ole lain mukainen hinnan määrittelytapa vuokrattaessa tai myytäessä kunnan kiinteistö yli 10 vuodeksi. Lisäksi on todettava, että vyöhykehinnoittelulla määritelty vuokrahinta on todella alhainen kattaen tuskin edes alueen puiden kasvun tuottoa.

Siitä, että aluetta ollaan vuokraamassa ilman kilpailutusta, on myös tehty valtuustoaloite 26.11 2018. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 12 valtuutettua ja sen käsittely on velvoitettu tekniselle johtajalle sekä hallintojohtajalle. Tekninen johtaja ei ole käsitellyt aloitetta lainkaan ja hallintojohtaja on ilmoittanut, että hänellä ei ole substanssiosaamista kyseiseen asiaan.

Outoa on erityisesti se, että juuri samainen tekninen johtaja ajaa voimakkaasti sopimuksen tekemistä juuri GRK-Infran kanssa, ja pyrkii eliminoimaan vaatimukset kilpailuttamisesta.

Lisäksi haluan muistuttaa, että vuodesta 2017 jatkunut GRK:n toiminta alueella ei täytä alueen ympäristöluvan vaatimuksia. Ympäristöluvan mukaan alueelle saa tuoda jätettä vain Jämsän lähialueilta. Nyt jätettä toimitetaan koko Suomen alueelta ja ehkä ulkomailtakin (LIITE 5.1 Ympäristöluvan 27.9.2004 kohdasta 2.2). Tätä ympäristölupaa on täydennetty 12.3. 2008 koskien valumavesien päästöarvoja LIITE 5.2.

Ote liitteestä 5.1

2.2. Etusijalle tulee asettaa Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n osakaskuntien alueilla syntyvät jätteet. Mikäli osakaskuntien määrä muuttuu tai jätteenkäsittelyaluetta ryhdytään muiden järjestelyiden perusteella käyttämään säännöllisesti osakaskuntien ulkopuolisten kuntien tarpeisiin, tulee toiminnanharjoittajan ilmoittaa asiasta ympäristökeskukseen. Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n tulee edelleen kannustaa ja tukea osakaskuntia jätteen synnyn ehkäisyssä sekä jätteiden syntypaikkalajittelussa. (YSL 43, 45 ja 50 §:t, JL 4 ja 51 §:t)

Liitteet:
1 Jäljennös päätöksestä, josta valitetaan
2 Jäljennös valtuustoaloitteesta 26.11.2018
3 Selvitys valitusajan alkamisesta sekä oikaisuvaatimuksen jättämisen päivämäärästä
4 Kuntalaki 130 §
5.1. Ympäristölupa 27.9.2004
5.2 Ympäristöluvan täydennys 12.3. 2008 koskien valumavesien päästöarvoja

Allekirjoitus 1.4.2020
Joonas Valkeajärvi

Metsä- Kivelään liiketoimintaa

Kaupunki on vuokraamassa Juokslahden Metsä-Kivelästä 5,5 ha:n alueen jätteen käsittelyyn ulkopuoliselle toimijalle. Jämsän Seudun artikkelissa kerrotaan, että alueelle ei olla läjittämässä jätettä.

Totuus kuitenkin on, että tehdyt sopimukset perustuvat nimenomaan siihen, että alueelle tuodaan maatumattomia jätteitä, joita ei voida hyötykäyttää kierrättämällä takaisin raaka-ainekäyttöön. Alueelle läjitetään mm. asbestijätettä, hiilikuitua ja eristemateriaaleja. Muiden jätteiden osalta pyritään kierrättämään materiaalit hyötykäyttöön. Vuokraaja on jo tehnyt alueella jäteliiketoimintaa parin vuoden ajan ja jokainen voi itse käydä toteamassa, että tuotu materiaali (asbesti, hiilikuitu ja eristysmateriaalit) on läjitetty alueelle ja pysyy siellä tulevat vuosisadat. Ne eivät maadu.

Meille jämsäläisille ei pitäisi kertoa ”muunneltua totuutta”, kuten poliitikot sanovat. Meille pitää kertoa aitoja totuuksia. Emme elä Erdoganin Turkissa vaan sivistyneessä Suomessa.

Päätöstä perustellaan työllistävällä vaikutuksella. Näin toki onkin ja työtä Jämsä kaipaa. Vuokraajan kanssa tullaan tekemään sopimus ja hyvä niin, mutta sen sopimuksen on oltava lain mukainen ja sitä ei pidä puolustella väärillä tiedoilla. Nykyinen sopimus ei täytä kuntalain 130 § ehtoja ja on siis laiton. Vielä tarvitaan siis hienosäätöä.

Eritysesti tässä asiassa huolestuttaa toi tiedottamisen oikeellisuus. Kuinka voimme luottaa viranhaltijoihimme, kun he toistuvasti syöttävät päättäjille väärää tietoa. Hallitus ja valtuusto ei voi tietää, mitkä esitetyt ”faktat” ovat totta ja mitkä eivät.

Uusi Suunta
Joonas Valkeajärvi
Pekka Laaksonen
Jyrki Kokko

tiistai 11. helmikuuta 2020

Valtuustoaloite – Julkisten esityslistojen jakaminen valtuutetuille

Kaikki julkiset asialistat tulee jakaa sähköpostilla kaikille kaupunginvaltuutetuille, kun asialista julkaistaan.

Julkisia esityslistoja ovat Jämsän kaupungin nettisivuilla julkaistut aineistot; lautakuntien, johtokuntien ja hallituksen esityslistat.

Tämä helpottaa päätettäviin asioihin perehtymisessä ja valmistautumista jo ennakolta.

- - -

Ryhmämme käy esityslistoja läpi säännöllisesti jo nyt. Valmistaudumme tuleviin päätöksiin, niin huolella, kun se on mahdollista. On ollut havaittavissa, että valtuutetut eikä muut luottamushenkilöt oikeasti tiedä, mistä päätetään.

Tähän esityslistojen jakamiseen liittyy myös se, että asioiden esittely on "puutteellista". Hulevesimaksut on oikeasti hyvä esimerkki etteivät luottamushenkilöt (lautakunta, hallitus, valtuusto) tienneet, mistä päätetään. Esimerkkejä on lukuisia muitakin.

maanantai 10. helmikuuta 2020

Jämsän 3.200.000 €:n ydinvoimasijoitus

Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan KHO:lle toimitetusta Jämsän ydinvoimasijoituksen purkuhakemuksesta.

Jämsän muutama poliittinen päättäjä ja pari johtavaa viranhaltijaa tekivät 2015 päätöksen korkeariskisestä ja suuresta (3,2 M€) sijoituksesta Fennovoiman ydinvoimalan osakkeisiin. Aloite moiseen ”sijoitukseen” tuli Jämsän Aluelämpö Oy:n hallitukselta. Teimme tuon KHO:n purkuhakemuksen siksi, että monet jämsäläiset ovat pyytäneet tuon sijoituspäätöksen perusteellista selvittämistä. Keskustellessamme jämsäläisten kanssa on monesta suusta myös kuulunut vaatimus:” haluamme rahamme takaisin!”

Mitä lakia rikotaan:
Kuntalaissa kielletään korkean riskin sijoittaminen kunnilta, joten tuo sijoituspäätös on lain vastainen. Kunnassa korkeinta päätösvaltaa edustaa kunnanvaltuusto, mutta tuo pieni päättäjien piiri päätti olla viemättä sijoituspäätöstä valtuustoon. Valtuustossahan moinen asia olisi varmuudella tyrmätty. Siis tuo pieni ryhmä otti vallan omiin käsiinsä.

Päättäjien vastuu: Poliittiset päättäjät ottivat niin sanotun ”poliittisen vastuun”, joka tunnetusti tarkoittaa sitä, että poliitikko ei vastaa tekemisistään. Nyt kuitenkin KHO:ssa katsotaan mikä on päätöksen tekijöiden juridinen vastuu. Poliitikollakin on hallitustyössä ihan oikeasti vastuu tekemisitään.

Riskit: Pöyryn tekemän selvityksen mukaan Fennovoimaan sijoittaneilla, siis myös meillä jämsäläisillä, on taloudellinen vastuu ydinvoimalan kaikista ongelmista koko sen käyttöiän ajan, joka on 70 vuotta. Siis meille on laitettu naru kaulaan vuodesta 2030 aina vuoteen 2100, jos lasketaan, että ydinvoimala valmistuu noin 2030. Myös rakentamisaikainen vastuu lisäkustannuksista on meillä. Tuo vastuu kattaa jopa ydinjätteen loppusijoituksen. Sopimuksessa on ainoastaan sovittu, että mahdollisesta ydinkatastrofista sijoittaja ei joudu vastuuseen.

Tehdessään sijoituspäätöksen tuo pieni klikki ei tehnyt minkäänlaista riskianalyysia. Päätös tehtiin ”musta tuntuu” periaatteella, kuten niin monet Jämsän päätökset.

Arvoisa lukija, päätä itse onko ydinvoimasijoitus mielestäsi riskisijoitus ja sijoittaisitko omia rahojasi näillä ehdoilla?

Haluamme, että jämsäläinen päätöksentekokulttuuri muuttuu perusteellisesti. Päitäkin voi tässä prosessissa putoilla ja vastuu voi muuttua konkreettiseksi vastuuksi.

Uusi Suunta

keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Kokouksia

Päivitetty lista löytyy tämän linkin takaata.

Su 2.2.2020 klo 18.00-19.00 
Uusi Suunta hallituksen kokouksen "etkot" (max. 1 h), Neste Jämsä

Ma 3.2.2020 Kaupunginhallitus

Ma 10.2.2020 klo 18 
Kaupunginvaltuuston kokous, Vitikkala sali

To 13.2020 klo 17 
Yritysvierailu erikseen sovitussa kohteessa, varmistuu?

Ma 17.2.2020 Kaupunginhallitus

To 20.2.2020 klo 16 
Yritysvierailu erikseen sovitussa kohteessa

To 20.2.2020 klo 18.15-20.00 
Uusi Suunta kokous, Jokivarren puukoulu

Luottamushenkilön tehtävä

Normaali päätöksenteko perustuu periaatteessa siihen, että lautakunnat ensin käsittelevät asian. Sen jälkeen kaupunginhallitus käsittelee asian. Ja lopuksi kaupunginvaltuusto päättää ylimpänä päätöksenteon elimenä. Näin se pääsääntöisesti menee.

Ryhmät on ohjeistettu kaupunginvaltuuston puheenjohtajan toimesta, että tutustukaa lautakuntien esityslistoihin etukäteen ja käykää poliittista keskustelua. Samoin on ohjeistettu, että tutustukaa hallituksen esityslistoihin etukäteen ja käykää poliittista keskustelua.

Käymme Uusi Suunta -ryhmässämme jatkuvaa poliittista keskustelua päivittäin.

Olemme toimineet annettujen ohjeiden mukaan;
- on tutustuttu esityslistoihin ja
- käyty poliittista keskustelua.

Se herättää kuitenkin pahennusta, jos otamme selvää, mitä tulemme päättämään tai oikeasti ollaan päättämässä. Jossain asiassa tehtyjen päätöksien vaikutukset selviää vasta myöhemmin. Jo tehtyjen päätöksien suhteen pitäisi tehdä myös korjausliikkeitä, myöntää tehdyt virheet ja korjata ne. No tämä tuntuu oleva politiikassa aivan vieras käsite.

Lisäksi kirjoitamme selvitetyt asiat selkojämsällä.
Me emme ole kumileimasin, emmekä tule olemaan. Se mikä päätöksenteosta puuttuu on taustojen laaja-alainen selvittäminen päättäville elimille ja riittävän ajoissa, jotta poliittiseen keskusteluun jää aikaa.

Ehkä tässä olemme menneet vikaan, kun otamme selvää etukäteen, mistä päätämme?

Jätöksiä ja outoja sopimusesityksiä

Ajatellaanpa, arvoisa lukija, että sinulla olisi 1,5 ha tontti. Yritys XXX Oy haluaisi vuokrata sinulta tuon tontin 30 vuodeksi ja perustaa sinne jätteen läjitysalueen. Sinä saisit vuokraa 400 €/kk. Tuo läjitettävä jäte olisi maatumatonta teollisuusjätettä mm. hiilikuitua, rakennusjätettä, erilaisia eristeitä sekä runsaasti asbestia. Jätettä tulisi koko Suomen teollisuudelta, mutta paikalliselle teollisuudelle ei tilaa olisi. Vuokraava yhtiö tekisi jätteen vastaanotolla hyvää tulosta ja vuosiliikevaihto olisi noin 300.000- 500.000 €.

1,5 ha alueelle sataa luonnollisesti vettä ja lunta, joka imeytyy kentän läpi, kerätään alueen pohjalta ja johdetaan sinun viemäriisi. Sinun vastuullasi olisi jäteveden puhdistus. Jäteveden sisältämistä jäämistä ei XX Oy antaisi mitään takuu-arvoja ja mittauksetkin jäisivät sinulle. Valumavesi on sitä paljon puhuttua hulevettä, mutta XXX Oy ei todennäköisesti maksa hulevesimaksua, sillä tontti ei ole kaava-alueella. Tuo jätevesi vastuu jäisi sinulle myös 30 vuoden vuokra-ajan jälkeen. Sade ei lakkaa, vaikka sopimus umpeutuu.

XXX Oy lupaisi maisemoida alueen 30 vuoden sopimuksen päätyttyä, mutta ei antaisi siitä mitään vakuuksia. Vuokra-ajan jälkeen alueen kaikki vastuut kerätystä jätevuoresta jäisivät sinulle jätelain mukaan. Tuo vastuu olisi sinulla, ja lapsillasi, ja lapsenlapsillasi aina viimeiseen auringonlaskuun saakka.

Tekisitkö moisen sopimuksen? Et varmasti.

Mutta kaupunkipa on tekemässä moista sopimusta Metsä-Kivelän 1,5 ha tontillemme juuri tuolla 400 € kuukausivuokralla. Asia esitettiin tekniselle lautakunnalle viime viikolla. Äänestyksen jälkeen asia saatiin vaivoin jäämään pöydälle. Seuraavaan kokoukseen on kuitenkin kaivettu naftaliinista jopa eläkkeelle jäänyt ex tekninen johtaja puolustelemaan tuota niin houkuttelevaa sopimusta.

Herran jestas. Mikä tätä kaupunkia oikein vaivaa!


Uusi Suunta Valtuutetut

Pekka Laaksonen,
Jyrki Kokko, 
Seija El Sayed, 
Eero Hakonen, 
Timo Salokorpi, 
Hannu Loberg

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Konilannotkon risteysalueen parantaminen

Paunun kiertoliittymän turvallisuuden parantamiseen on Jämsän kaupungin talousarviossa 2020 varattu 280.000 €.

Jämsänkosken taajamassa on liikenteellisesti yhtä vaarallinen alue Jämsänkosken yhtenäiskoulun oppilaille. Konilannotkon risteysalue on turvaton varsinkin aamuisin, kun koulun oppilaita tuodaan autoilla kouluun. Koululaisten ja raskaanliikenteen kulkureitit risteävät Konilannotkossa. Raha voitaisiin myöntää 2020 Jämsän kaupungin lisätalousarviossa.

Koskentien pysäköinti- ja liikennejärjestelyt 865.000 € tulee poistaa talousarviosta tai siirtää myöhemmäksi, koska tie on hyvässä kunnossa. 

Tästä Koskentiehen varatusta rahasta voitaisiin tehdä Konilannotkon risteysalueen parantaminen. Suunnittelu olisi hyvä tehdä tänä vuonna ja toteutus sen jälkeen.

Uusi Suunta -ryhmä

lauantai 28. joulukuuta 2019

Ehdokashaku

Uusi Suunta 

Vähemmän politiikkaa - Annetaan Jämsälle mahdollisuus kehittyä.

Uusi Suunta aloittaa rivakasti uuden vuoden. Kokouksemme pidetään kokous -välilehden mukaisina aikoina.

Olisitko sinä halukas liittymään joukkoomme?
Haluaisitko antaa oman panoksesi Jämsän ja jämsäläisten hyväksi?

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä!

LAAKSONEN Pekka
laaksonen.pekka ät gmail.com
040 504 06 96

KOKKO Jyrki
jyrki.kokko ät gmail.com
040 547 78 36

EL SAYED Seija
seijaelsayed ät hotmail.com
040 730 24 05


ARVOT:
- Rehellisyys
- Rohkeus 

- Valtuustossa vuodesta 1995

- Nyt 6 valtuutettua; Jämsän kolmanneksi suurin ryhmä.

- Olemme avoin, keskusteleva ja kuunteleva ryhmä, näin saamme vankan pohjan päätöksentekoa varten.


Uusi Suunta / Strategiset tavoitteet 

- Valtapuolueet toimivat periaatteella ”puolue ensin”. US:n periaate on ”Ihminen ensin”.

- Olemme yhteistyökykyisiä ja löydämme tarvittaessa kompromissiratkaisut. 

- Jos näemme epäkohtia, tuomme ne rohkeasti esiin ja esitämme niihin myös realistiset ratkaisuvaihtoehdot. 

- Uskallamme tehdä vaikeitakin päätöksiä emmekä lakaise epäkohtia maton alle, koska ongelmat eivät poistu niitä salaamalla tai vähättelemällä. 

- Kaupungin omistamia yhtiöitä johdetaan kuin oikeita yhtiöitä. Hallituksiin liiketoimintaa ymmärtäviä edustajia etenkin puheenjohtajiksi. 

- Vastustamme rasismia ja rasisteja.


Uusi Suunta
Vähemmän politiikkaa - Annetaan Jämsälle mahdollisuus kehittyä.

Poliitikot ovat puolueensa edunvalvojia; me olemme jämsäläisten edunvalvojia.

- Kunnallisessa päätöksenteossa on puolueista vain haittaa; vastakkainasettelua, turhia reviiririitoja, suhmurointia, kähmintää ja oman edun ajamista.

- Myös selvää valehtelua puolueiden ja oman edun saavuttamiseksi.

- Politiikka on pahasti rikki.

Äänestäjän kommentti: ”On se perkele, jos ei vapaassa maassa saa olla puolueeton päästäkseen ehdolle vaaleissa.”


Lähiajan tavoitteita

- Kirjastoinvestointiin vauhtia.

- Hiihtokeskus Himosvuori Oy:lle järjestetään toimintaedellytykset investointien suorittamiseksi.

- Jämsän katuinvestoinnin toisen osan (1,0 M€) lykkäys toistaiseksi.

- Kaupunginjohtaja Hanna Helasteelle työrauha keskittyä ”organisaation johtamiseen”.

torstai 26. joulukuuta 2019

Uusi Suunta sähköpostijakelulista

Uusi Suunta sähköpostijakelulista, kopioi osoitteet ja liitä ne vastaanottajat -kenttään.

seijaelsayed@gmail.com
eero.hakonen@upm.com
kari.jokinen@gmail.com
jyrki.kokko@gmail.com
korhorit@outlook.com
laaksonen.pekka@gmail.com
hannes.laasonen@gmail.com
laphalainen@hotmail.com
hannu.loberg@luukku.com
tikkausjatarvike@gmail.com
olli.pesonen@pp.inet.fi
t.salokorpi@gmail.com
markku.uusipaasto@pp.inet.fi
joonas.valkeajarvi@gmail.com
valkeajarvi.leena@gmail.com

keskiviikko 25. joulukuuta 2019

Totuuden tahallinen vääristäminen johtaa luottamuspulaan

Vekkarin 18.12 lehtikirjoituksessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Poti ja va. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen antavat totuudenvastaista tietoa päättäjille sekä muille kuntalaisille. Tämä vähintäänkin kyseenalaistaa luottamuksen johtavassa asemassa olevaan päättäjään ja virkahenkilöön. Poti ja Juurinen kirjoittavat ”Palkat nousevat kolmessa vuodessa noin 20 %”. Johtajien palkankorotukset ajoittuvat päivämäärien 1.1.2020 ja 1.1.2022 välille. Tämä aikaväli on tasan kaksi vuotta.

Kirjoituksessa mainitaan: ”palkankorotusten vuotuinen vaikutus talousarviossa on noin 30.000 €”. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa kuin ainoastaan ensimmäisenä vuotena 2020. Vuosittainen kustannusvaikutus vuoden 2022 alusta lähtien sivukuluineen on varovastikin arvioiden vähintäänkin 90.000 €. Kaupunginhallituksen päätöksen 9.12.2019 mukaisesti kuuden johtajan palkkoja nostetaan 1.1.2022 mennessä 990 €/kk. Jokainen osaa laskea, että vuotuinen hintalappu ilman johdannaisvaikutuksiakin on yhteensä aivan muuta kuin tuo 30.000 €. Johdolla on vielä edessään merkittävä asennemuutos informaation antamisessa. Nyt tuoksuu palaneen käry.

Lehtikirjoituksessa väitetään myös, että korotusten myötä johtajien palkkatasot saavuttavat verrokkikuntien keskiarvon. Kaupunginhallitukselle annettujen palkkatietojen mukaan kyseiset johtajat siirtyvät palkoissa verrokkikuntien kärkikaartiin, vaikka verotulot vähenevät ja talouden näkymät ovat verrokkikuntia huonommalla tasolla.

Työn vaativuusarvioinnin perusteella palkkatyöryhmä esitti yhdelle johtajista palkkaan 500 € korotusta. Tämän suuntainen korotustaso olisi ollut kohtuullinen kaikille ja hyväksyttävää. Jorma Potin esityksestä tämäkin korotus tuplattiin, jolloin siitä tuli prosentuaalisesti kaikista suurin korotus.

Kirjoituksessa annetaan ymmärtää, että johtajien kuukausipalkka on könttäsumma ja sisältää kaiken työn. Miten voi syntyä ylityövapaita, koska ne ovat suoraan palkkaan rinnastettavaa ansiota?

Kirjoituksessa mainitaan, että ”johtajat eivät noudata työaikalakia”. On aika rohkeaa antaa tällainen lausunto, koska johtajatitteli ei oikeuta työaikalain noudattamatta jättämiseen. Siihen on oltava painavat syyt. Esimiehen tehtävä on valvoa, että palkansaaja joka kuuluu työaikalain piiriin noudattaa työaikalakia.

Joulukuun alussa Suomessa oli 100.000 työntekijää lakossa, koska reilun 2 % palkankorotusvaatimukset eivät menneet läpi. Meidän johtajille maksetaan 20 % lisää ja kansaa pyydetään olemaan vaiti. Tätä me kutsumme ahneudeksi.

Uuden Suunnan valtuutetut
Seija El Sayed, 
Eero Hakonen, 
Pekka Laaksonen, 
Hannu Loberg, 
Jyrki Kokko ja 
Timo Salokorpi

maanantai 16. joulukuuta 2019

Mistä rahat johtajien palkankorotukseen?

Johtajien palkankorotuspäätöksen jälkeen olemme Uusi Suunta -ryhmässä miettineet, kuinka johtajien palkankorotus voitaisiin rahoittaa niin, ettei varoja kaiveta meidän jämsäläisten taskusta. Ja löytyihän se ratkaisu. Menettelemme nimittäin seuraavasti: Mikäli alkavana vuonna tarvitaan merkittävä lisäbudjetti, niin suuren palkankorotuksen saaneet johtajat lomautetaan kukin vuorollaan kahdeksi kuukaudeksi. Tällä katetaan budjettivajetta. Jos nyt laadittu budjetti pitää, niin johtajat lienevät palkkansa ansainneet ainakin ensi vuodeksi ja lomautuksia ei tarvita. Tämän tulemme myös viemään valtuustossa päätettäväksi, jos 2020 budjetti vaatii lisäbudjetin.

Kuntapuolella on tähän saakka ollut tapana sanoa, että kunnan leipä on ”pitkä mutta kapea”. Nyt kun se ei enää olekaan ainakaan johtajilla kapea, niin otamme käyttöön hyväpalkkaisten osalta myös toisen periaatteen: ”tulos tai ulos”.

Hyvää Joulun odotusta kaikille jämsäläisille toivottaen

Uusi Suunta
Pekka Laaksonen,
Jyrki Kokko, 
Seija El Sayed, 
Eero Hakonen, 
Timo Salokorpi ja 
Hannu Loberg

keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Palkankorotus väärään aikaan ja väärälle ryhmälle

Kaupungilla on YT:t käynnissä, joten johtajien 20% palkankorotus tässä tilanteessa on moraaliton. Uuden elinvoimaorganisaation johtajapaikat on vielä täyttämättä, joten kuinka voidaan korottaa nykyisen johtoryhmän palkkoja. Korotus on lisäksi todella suuri, 1000 €/kk kullekin johtajalle ja tämän korotuksen jälkeen Jämsän johtavat viranhaltijat ovat verrokkikuntien (Äänekoski, Valkeakoski ja Keuruu) palkkakärjessä. Tämä ei todellakaan motivoi muuta kaupungin henkilöstöä.

Asiaa yritettiin tuoda käsittelyyn jo aiemmin ja salaisena. Tuolloin asia jäi pöydälle, koska viranhaltijoiden palkat ovat julkisia. Tällainen salailu ja suoranainen vilpin yritys syö luottamusta viranhaltijoihin.

Johtajille kokoomuksen ja demareiden nyt räätälöimä palkankorotus ei myöskään ole 2020 budjetissa. Sen suora vaikuitus on noin 80.000€/vuosi ja siirtyy siis suoraan budjetin tappiosarakkeeseen.

Kun johtajien palkitseminen nyt tulee kaupungin koko henkilöstön tietoon, voidaan laskea, että jokaisen motivaatio putoaa ja työteho laskee. Jos tuo tehon menetys olisi esim. 250  €/kk, niin 900 henkilön kokonaisvaikutus on silloin 2.700.000 €/vuosi. Mistä rahat?

Jonkintasoiselle palkankorotukselle olisi kyllä ollut tarve, mutta se olisi pitänyt tehdä oikeaan aikaan ja uuden kaupunginjohtajan esittelemänä.

Normaalisti johtajien palkitseminen voidaan maksaa, jos on jotain jaettavaa. Jaettavaa voi Jämsän tapauksessa tulla vain sen jälkeen, kun elinvoimaorganisaatio tuo lisää tehokkuutta kaupungin toimintaan ja uuden organisaation avulla vältytään täyttämästä ainakin osa eläköitymisistä.

Arvoisa lukija, muista, että tuo yllämainittu 2.780.000€ kaivetaan juuri sinun taskustasi.

Pekka Laaksonen
Kaupunginhallituksen jäsen
Uusi Suunta

maanantai 2. joulukuuta 2019

Uusi Suunta - Talousarvio -ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa rouva puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet, lehdistö ja muut paikalla olevat.

Otan esiin muutamia talousarviosta 2020 poimittuja asioita.

Kumulatiivinen ylijäämä on 2018 tilinpäätöksen jälkeen noin 1,7 M€.
- Vuoden 2020 talousarvio on negatiivinen noin 180.000 €.
- Toitä pitää edelleen tehdä, jotta talous saadaan rakenteellisesti kuntoon.

Tällä hetkellä kuntalain 118 §:n mukaisista kriisikunnan mittareista ei Jämsän kaupungilla täyty kuin veroprosentti.
- Vaikka näin on, niin töitä on paljon edessäpäin. Talouden kanssa on aina kamppaltu ja tullaan jatkossakin kamppailemaan.

Väestömäärä on ollut 1990-luvun alkupuoliskolta lähtien laskusuunnassa ja muuttoliikkeen lisäksi kehitykseen on vaikuttanut myös väestönkasvun negatiivisuus.
- Tähän kehitykseen on vaikuttanut työpaikkojen vähentyminen seutukunnalla erilaisten murrosten takia sekä yleismaailmallinen muuttoliike isompiin keskuksiin, pääsääntöisesti maakuntakeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle. Tähän me jämsäläiset voimme vaikuttaa, että saadaan poismuuttoa ainakin hidastettua.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta koko Keski-Suomen alueella oli syyskuun lopussa 10,7 %, Jämsässä vastaava osuus oli 11,5 %.
- Viisi vuotta sitten työttömyysaste Jämsässä oli 18 %.
- Kehitys on Jämsässä mennyt viime vuosina koko ajan parempaan päin.

Toimintaan sopimattomista ja mahdollisesti korjausta tarvitsevista kiinteistöistä ja toimitiloista on pyrittävä luopumaan mahdollisimman nopeasti.
- Tyhjien kiinteistöjen lämmittäminen nielee muutamia satoja tuhansia ja siinä ei ole järkeä.

Henkilöstömäärä vakituisten osalta nousee vuodesta 2019 vuoteen 2020 746 -> 757 eli 11 henkilöllä.
- Suunta ei ole toivottu, kun huomioidaan väestökehitys ja kaupungin taloudellinen tilanne.
Määräaikaisten osalta on muutos 213 -> 104.
- Lukuarvoissa lienee kummallisuutta, koska tekstiosiossa ei asiaa ole mainittu. Tätä ei selitä mikään.

Sosiaali ja terveyspalvelujen kustannusten tarkastelu 2020 yhdessä palveluntarjoajan ja ulkopuolisen konsultin kanssa tuottaa toivottavasti ja mahdollisesti hyvää kuntatalouteemme. Keskustelut tulee käydä laaja-alaisesti hyvien neuvottelijoiden toimesta ja ottaa kultamunat kotiin eli ne eurot.

Valmisteltu talousarvio 2020 on vajaa 180.000 € alijäämäinen. Mutta suunnitelmavuodet 2021 ja 2022 ovat ylijäämäisiä, joten valmisteltu taloussuunitelma on kuntalain mukaan tasapainossa.

Nykyinen talousarviopumaska on liian täydellinen. Poliittiset päättäjät tarvitsevat huomattavasti selkeämmän ja ytimekkäämmän materiaalin päätöksentekoa varten. Laukaan mallia tulisi hyödyntää mahdollisimman pian.

Elinvoimatoimialan muutoksella puretaan siiloja, muutetaan toimintakulttuuria ja laajenentaan osaamista. Tämä tulee näkymään kuntalaisille parempana palveluna. Tämä edellyttää Jämsek Oy integroimista kaupunkiorganisaatioon. Lisäksi esimiestehtävät tulee asettaa hakuun, ensin sisäiseen ja sitten mahdollisesti ulkoiseen, parhaat tulee valita.

Jämsän kaupungissa puhaltaa uudet tuulet ja niiden vaikutukset alkavat jo näkyä. Töitä on tehty monella rintamalla. Erityiskiitokset haluamme esittää Annaliisa Juuriselle energisestä, keskustelevasta ja ennakkoluulottomasta asenteesta tehdä töitä. Elinvoimatoimialan myötä ja sen muutoksen toteuttamiseksi tulee meidän kaikkien ponnistella.

Toivotamme samalla uuden kaupunginjohtaja Hanna Helasteen tervetulleeksi Jämsään.

Olemme Uusi Suunta -ryhmänä hyväksymässä hallituksen esityksen elinvoimaorganisaatiosta sekä talousarvion vuodelle 2020.

maanantai 28. lokakuuta 2019

Uusi Suunta ryhmäpuheenvuoro 28.10.2019

HUOM !!! Puheenvuoroa ei pidetty yksimielisyyden takia.

Arvoisa rouva puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet, lehdistö ja muut paikalla olevat.

Tänään on valtuusto päättää vuoden 2020 tulovero- ja kiiinteistöveroprosentit.

Suomessa on reilun 300 kuntaa. Suomen keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,88 % ja Keski-Suomen 20,55 %.

Jämsän tuloveroprosentti on ollut 21 % jo vuodesta 2010. Se on yli maan ja maakuntamme keskiarvon. Sitä on korotettu vuonna 2009 1,5 % ja 2010 0,5 %. Silloin kuviteltiin, että sillä veroprosentilla saadaan talous tasapainoon. Kuitenkin olemme joka vuosi kamppailleet talouden kanssa.

Tuloveroprosenttia korottamalla ei taloutta korjata. Se on todettu jo monessa kunnassa. Täytyy oikeasti tehdä rakenteellisia muutoksia, joilla talous saadaan tasapainoon.

Kiinteistöveroprosentit Jämsässä ovat alle maan keskiarvon. Mikäli ne nostetaan maan keskiarvoon, niin sillä saadaan reilun 0,5 M€ hyvää. Ja jos kiinteistöveroa nostettaisiin talousjohtajan esittämällä tavalla niin tulisi 2,1 M€ hyvää.

Mutta kiinteistöjen arvo Jämsässä on merkittävästi laskenut viime vuosina. Ei ole mitään perusteita kiinteistöverojen nostoon. Kasvukeskuksissa on selkeät perusteet kiinteistöverojen nostolle, mutta ei Jämsässä.

Eli Uusi Suunta ei ole korottamassa tuloveroprosenttia eikä kiinteistöveroja vuodelle 2020.

Jämsässä tulee keskittyä hyvään johtamiseen ja talouden hoitamiseen sekä rakennemuutokset tulee tehdä pikimmiten.

Kiitos.

Uusi Suunta valtuustoryhmän pj.
Jyrki Kokko

sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Uusi Suunta - Kolme kokousta kerralla

Uuden Suunnan kokoontumisajo, ideariihi ja "kesäjuhla", kaikki tiiviissä paketissa 26.10.2019 Himoksella Äijähongassa.

mukana Hannes Laasonen, Seija El Sayed, Timo Salokorpi, Eero Hakonen, Hannu Loberg, Markku Uusipaasto, Pekka Laaksonen, Katja Minkkinen, Jyrki Kokko, Olli Pesonen ja Laphalainen Tapsha.

...puolisoineen.

Tunnelma oli tiivis pienessä idyllisessä mökissä.

tiistai 8. lokakuuta 2019

Kaupunginhallituksen ja valtuuston loppuvuoden 2019 kokousaikataulut

14.10. kaupunginhallituksen iltakoulu
21.10. kaupunginhallitus
28.10. kaupunginvaltuusto
4.11. kaupunginhallitus
11.11. kaupunginhallituksen iltakoulu
18.11. kaupunginhallitus
2.12. kaupunginvaltuusto
9.12. kaupunginhallitus

keskiviikko 7. elokuuta 2019

Poliittisen syksyn askelmerkkejä

Ma 9.9. klo 16.00-17.30 valtuusto haastattelee kärkiehdokkaita kaupunginjohtajan virkaan suljetussa tilaisuudessa, Vitikkala

Ma 9.9. klo 18.00-19.30 kuntalaisille avoin haastattelutilaisuus kärkiehdokkaille yhteistyössä Jämsän Seudun kanssa, Vitikkala

Ma 16.9. kaupunginhallitus tekee esityksen valtuustolle valittavasta kaupunginjohtajasta

Ma 23.9. klo 18.00 valtuuston kokous mm. kaupunginjohtajan valinta,

Pe 4.10.- la 5.10. valtuustoseminaari Etelä-Suomessa. Perjantaina koko valtuusto Piritan vieraaksi eduskuntaan.

Alustavasti sovittu ma 28.10. valtuuston kokous (veroprosentit)

Alustavasti sovittu ma 25.11. valtuuston kokous (TA2020).

tiistai 25. kesäkuuta 2019

KS pääkirjoitus - Liike Nytin täytyy profiloitua uudelleen

25.6.2016 Keskisuomalainen Pääkirjoitus

"Yhden kansanedustajanpaikan eduskuntavaaleissa saavuttanut Liike Nyt muuttuu puolueeksi. Liikkeen puheenjohtaja Harry Harkimo perustelee rekisteröitymistä sillä, että politiikassa toimiminen on Suomessa vaikeaa ja kallista ilman puoluestatusta. Sitoutumattomana liikkeenä jatkaessaan Liike Nyt olisi jäänyt muun muassa ilman puoluetukea."

"Moni puolue saa alkunsa sitoutumattomana kansanliikkeenä ja järjestäytyy myöhemmin puolueeksi. Tällainen historia on esimerkiksi vihreillä. Liike Nytin kohdalla puolueeksi rekisteröitymisessä on kuitenkin riskejä, sillä se on pyrkinyt erottautumaan valtapuolueista nimenomaan toimintatavoillaan. Puolueena erottautuminen vaatii uudelleenprofiloitumista."

"Jämsän sitoutumattomien Uusi Jämsä -ryhmä on ilmoittanut, ettei hyväksy puolueeksi muuttumista vaan jättää Liike Nytin. Se on linjakas päätös ryhmältä, jonka sitoutumattomuuden juuret ulottuvat 1990-luvulle, paljon Liike Nytiä kauemmas."

keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

”Uusi Suunta” jämsäläiseen päätöksentekoon

Liike Nyt on päättänyt ryhtyä puolueeksi. Lähtiessämme mukaan Liike Nyt toimintaan ehtonamme oli, että Liike ei muutu puolueeksi vaan toimii sitoutumattomana ja puolueista riippumattomana ryhmänä. Periaatteemme on, että emme sitoudu puoluepolitiikkaan ja toimimme ehdottoman sitoutumattomana ryhmänä, joka panostaa Jämsään ja jämsäläisiin. Puoluepolitiikassa liian suuri osa energiasta käytetään puolueiden väliseen ”eipäs, juupas” torailuun.

Jatkossa toimimme nimellä ”Uusi Suunta”, joka oli ryhmämme nimi aloittaessamme toimintamme 1996. Etsimme ja löydämme uuden suunnan Jämsän kehittämiseen ja jämsäläisten hyvinvointiin. Puutumme myös voimakkaasti epäkohtiin ja jopa laittomuuksiin, joita kunnallispolitiikassa on tehty.

Olemme edelleenkin Jämsän valtuuston kolmanneksi suurin ryhmä ja toimimme sitoutumattomana ja puolueista riippumattomana. Päätavoitteemme on Jämsän kehittymien ja menestyminen. Päätösvallan tulee säilyä jämsäläisillä ihmisillä ja viranomaisvallankäyttöä tulee vähentää. Viranhaltijoiden tulee olla kunnan kehittäjiä ja palveluammatissa jämsäläisten hyväksi.

Hyvää kesää toivottaen

Valtuutetut Pekka Laaksonen, Seija El Sayed, Jyrki Kokko, Timo Salokorpi, Eero Hakonen ja Hannu Loberg sekä muut ryhmämme jäsenet

Uusi Suunta

maanantai 27. toukokuuta 2019

Ryhmäpuheenvuoro / Liike Nyt / Pekka Laaksonen 27.5.2019

Vaikka organisaatiouudistus kokonaisuudessaan on sujunut erittäin takkuisesti, niin jotain hyvääkin on saatu aikaan. Sivutaajamat, Länkipohja, Juokslahti ja Koskenpää, ovat aidosti ryhtyneet miettimään keinoja Jämsän kehittämiseksi ja ovat löytäneet myös hyviä ratkaisuja. Jos vielä Seppolassa asuvat ja koskelaisetkin ryhtyisivät pohtimaan kaupunkimme kehitystä, niin hyvä tästä tulee. Kaupungin kehittäminen yksin valtuuston avulla ei nimittäin onnistu ja virkamiestenkään saavutukset eivät liioin ole yltäneet kovin korkealle tasolle. Tason nostoa odotellaan.

Valtuuston toiminnan osalta näyttää siltä, että orastavaa yhteistyökykyä on ilmassa. Pari vuotta siihen on nyt mennyt, jos vaaleista alkaen lasketaan.

Itse tilinpäätös osoittaa 1,7 M€ tulosta. Kuitenkin on syytä muistaa, että tosiasiassa tulos on 2,5 M€ tappiolla kun huomioidaan satunnaiset erät, eli Pihlajalinnan kanssa tehty osakekauppa.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa on myös runsaasti selvityspyyntöjä kuluneen vuoden toiminnasta. Ne tulee nyt selvittää ja kehittää talouden seurannan prosesseja.

Kuitenkin tulevia vuosia ajatellen tilinpäätös painottuu liikaa säästöihin ja supistuksiin. Tulopuolen lisäämistä ei ole mietitty juurikaan, vaikka sillä alueella on suuret mahdollisuudet.

Seuraavat asiat tulee huomioida jatkossa:

1. Kaupungin 3000 ha metsäalueiden puukaupan tulot tulee optimoida

2. Jo kaavoitettujen tonttien ja teollisuus alueiden aktiivisella myynnillä ja antamalla myynti ammattilaisille. Lisäkaavoittamista on nyt jarrutettava ja panostettava myyntiin.

3. Lopettamalla vihdoin homekiinteistöjen lämmitys säästö olisi noin 350.000€/a

4. Ottamalla tiukempi ote SOTE-kumppaniimme Pihlajalinnaan, sillä maksamme tehdyllä sopimuksella 5-6M€ vuodessa enemmän kuin kokoisemme vertailukunnat. Pihlajalinnan palvelutaso on toki hyvä, mutta tällä hinnalla pitääkin saada Rolls Royce tason palvelu.

5. Antamalla Himoksen kehittyä vapaasti ilman viranhaltijoiden turhaa puuttumista asioihin. Nythän viranhaltijat edistävät joidenkin Himoksen yrittäjien toimintoja ja haittaavat joidenkin toisten Himos- yrittäjien toimintoja viranhaltijoiden omien kummallisten intressien mukaan.

6. Lisäksi kaupungin viranhaltijoiden masinoima 3,2 M€:n sijoitus ydinvoimaan tulee selvittää. Päätöstähän ei tuotu valtuustoon, vaikka lain mukaan näin tulee tehdä osakekaupoissa

Myös henkilöstösäästöt on toistaiseksi tehty vain työn suorittavan henkilöstön osalta. Kun tehdyt säästöesitykset on suoritettu vain johtavien viranhaltijoiden toimesta ei organisaation ylimmän- ja keskijohdon tehostamista ole mietitty lainkaan. Eiväthän johtavat viranhaltijat omista lintukodoistaan halua luopua. Ylätason johdon selvitystyö tulee tehdä ulkopuolisen osaajan toimesta ja pikaisesti

Muistetaan nyt kuitenkin, että ei säästetä kaupunkia kuoliaaksi.

Jämsä on loistava ja kehittyvä kaupunki vaikka sen asukasmäärä varmaan jatkossakin tulee supistumaan. Perusasiat ovat täällä kunnossa. Nyt vaaditaan toimenpiteitä, jotta kaupunkimme kehitys saadaan voimistumaan. Uusi kaupunginjohtaja tulee hyvään saumaan.

perjantai 24. toukokuuta 2019

Valtuustoaloite – Eettisten ohjeiden päivitys/lisäys

Nykyisiin Jämsän kaupungin Eettiset pelisäännöt luottamushenkilöiden ja työntekijöiden sujuvaan työskentelyyn -ohjeeseen tulee sisällyttää seuraava asiakokonaisuus.

Lahjojen ja vieraanvaraisuuden on oltava vähäisiä ja kohtuullisia eivätkä ne saa vaikuttaa päätöksien tekemiseen.

Kaikkien kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden on pitäydyttävä vastaanottamasta liiallisia lahjoja, kestitystä tai vieraanvaraisuutta.

On kiellettyä vastaanottaa henkilökohtaisia lahjoja, etuja, kestitystä tai kulujen maksua.

Aineelliset lahjat, joilla on vain nimellistä arvoa (korkeintaan 100 €) on yleensä hyväksyttäviä. Rahan tai rahaan verrattavien vastineiden antaminen ja vastaanottaminen on kiellettyä.

Mikäli osallistutaan toimittajien järjestämiin tilaisuuksiin niin matkustaminen näihin tilaisuuksiin ei saa tapahtua laite- tai materiaalitoimittajan kustannuksella. Tämä koskee sekä työ- että loma-aikaa.

maanantai 25. maaliskuuta 2019

Liike Nyt Jämsä- Kyselyn tulokset

Kyselyyn vastasi 20 (/21) henkilöä. Otanta eli vastaajien määrä on jokseenkin vähän.

Tulokset on esitetty alla.

Jätämme kyselyn auki ja katsotaan lisääntyykö vastaajien määrä ja muuttuuko tulos ajan saatossa.


1. Kyselyyn vastanneista 65 % on sitä mieltä, että voidaan säästää.

2. Kyselyyn vastanneista 80 % on sitä mieltä, että voidaan säästää, organisaatio tulee rakentaa.

3. Kyselyyn vastanneista 65 % on sitä mieltä, että ei voida säästää, koulua ei tulisi lopettaa.

4. Kyselyyn vastanneista 70 % on sitä mieltä, että ei voida säästää, koulua ei tulisi lopettaa.

5. Kyselyyn vastanneista 65 % on sitä mieltä, että ei voida säästää, koulua ei tulisi lopettaa.

6. Kyselyyn vastanneista 85 % on sitä mieltä, että voidaan säästää, metsiä tulee myydä.

7. Kyselyyn vastanneista 95 % on sitä mieltä, että voidaan säästää, otetaan lämmöt pois.

8. Kyselyyn vastanneista 75 % on sitä mieltä, että kaavoitettuja tontteja tulee aktiivisesti myydä säästää.

9. Kyselyyn vastanneista 81 % on sitä mieltä, että tästä ei tule säästää.

10. Kyselyyn vastanneista 66,7 % on sitä mieltä, että tästä ei tule säästää.

11. Kyselyyn vastanneista 90,5 % on sitä mieltä, että toimistopalvelujen organisoimisesta saadaan synergiaetuja.

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Liike Nyt Jämsä - Kysely säästöistä

Jämsän kaupungin talouden tasapainottamiseksi etsitään 3,5-4,0 M€ säästöjä. Esille on tullut säästökohteita, jotka on esitetty kyselyssämme. Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto kuhunkin alla olevaan säästökohteeseen.

Kysely avautuu alla olevasta linkistä. Kyselyn täyttämiseksi on pakollisena tietona sähköpostiosoite.

LINKKI KYSELYYN >>> Linkki <<< LINKKI KYSELYYN

Aikaa kyselyn täyttämiseen on su 24.3.2019 saakka. Jatketaan aikaa, jotta saadaan lisää vastauksia.

Julkaisemme kyselyn tulokset kokonaisuutena kysymyksittäin.

perjantai 25. tammikuuta 2019

Liike Nyt Jämsä sähköpostijakelulista

Liike Nyt Jämsä sähköpostijakelulista, kopioi osoitteet ja liitä ne vastaanottajat -kenttään.

seijaelsayed@hotmail.com
eero.hakonen@upm.com
kari.jokinen@gmail.com
jyrki.kokko@gmail.com
korhorit@outlook.com
laaksonen.pekka@gmail.com
hannes.laasonen@gmail.com
laphalainen@hotmail.com
hannu.loberg@luukku.com
tikkausjatarvike@gmail.com
olli.pesonen@pp.inet.fi
t.salokorpi@gmail.com
markku.uusipaasto@pp.inet.fi
joonas.valkeajarvi@gmail.com
valkeajarvi.leena@gmail.com

perjantai 30. marraskuuta 2018

IT koulutusta

 Liike nyt Jämsä kokoontui to 29.11.2018 klo 18.15 Kehänkadulle kouluttamaan "itse itseään" luottamustehtäviin liittyvien IT asioiden parissa.

Agendalla oli seuraavia asioita:

WhatsApp
- 2 ryhmää
- näpelöintikikkailut
- kuvat

Jämsän kaupungin nettisivut
- esityslistat
- muu sisältö

Kokousportaali
- portaalin toiminta
- jaetut asiakirjat

FB
- oma sivu
- suljettu ryhmä

Verkkopalkka
- käydään läpi mistä löytyy

LNJ nettisivut
- sisältö
- rakenne

maanantai 26. marraskuuta 2018

Ryhmäpuheenvuoro Liike Nyt Jämsä/ Budjettikeskustelu

Nyt käsittelyssä oleva budjetti on tehty vaikeassa tilanteessa. Emme tiedä vielä missä laajuudessa Härkösen raportin tärkeät toimenpiteet tullaan toteuttamaan, joten budjetti on tehty vanhan kaavan mukaan. Kyseessä ei olekaan talous arvio vaan pikemminkin talous arvaus.

Emme voi olla tyytyväisiä talousarvioon, joka osoittaa 1,7 M€ tappiota tilanteessa jossa meillä on selkeät mahdollisuudet paljon parempaan. Budjetissa on lisäksi runsaasti virheitä ja epäselvyyksiä. Mm. henkilöstömäärää on esitetty lisättävän, vaikka totuus tulee olemaan selvästi päinvastainen.

Tuon lähes satasivuisen pumaskan rakenne tulisi myös muuttaa, siten että varsinainen budjettiosa olisi max 20 sivuinen tiivistelmä, jolloin valtuutetutkin sen ehkä lukisivat. Yksityiskohdat koottaisiin erikseen liiteosioon. Olemme saaneet havainnollisia esityksiä mm. Laukaan talousjohtajan esittelemänä. Voisiko sieltä käydä ottamassa oppia eikä aina vain kopioida vanhoja pohjia edelliseltä vuodelta.

Kuitenkin 1,7 M€:n tappiollinen ja virheitä sisältävä budjetti on merkki antautumisesta jo ennen kuin vuosi on edes alkanut. Jos valtuustokeskustelun jälkeen esitetään budjetin jättämistä pöydälle, tulemme kannattamaan sitä.

Ensi vuoden ja tulevien vuosien kannalta on avainasemassa nk. Härkösen raportin toimenpiteet. Kannatamme niiden läpiviemistä mahdollisimman laajasti tosin huomioiden tarkemmat selvitykset mm. koulujen ja varhaiskasvatuksen osalta.

Erityisen tärkeää on Elinvoimatoimialan perustaminen. Sen avulla pystymme toteuttamaan kaupungin ylisuuren organisaation hallitun alasajon pääosin eläköitymisien avulla. Myös organisaation päällekkäiset toiminnot saadaan hallintaan; roolit ja vastuut selkeytyvät.

Elinvoimatoimialalle on esitetty raportissa kahta organisaatiolohkoa. Esitys on hyvin perusteltu mutta noiden kahden merkittävän yksikön johtoon tulevat 2 johtajaa on laitettava avoimeen hakuun, jotta saamme varmasti parhaat voimat käyttöön. Muissa tehtävissä sisäinen haku lienee riittävä.

Siis kaupungin talouden tervehdyttäminen varmistuu vasta Härkösen raportin toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen ja tämä talousarvio olkoon vain arvio. Todellisuudessa pääsemme parempaan tulokseen, kunhan Härkösen raportin asiat saadaan käytäntöön.

Pekka Laaksonen
Liike Nyt Jämsä

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Pikkujoulut

Liike Nyt jämsä vietti pikkujouluja lauantaina 24.11.2018 klo 18 alkaen Hilpeässä Hirvessä kabinetin puolella. Tarjolla oli hyvää ruokaa ja juomaa. Lyhyen puheenkin kuulimme. Illan yllätyksena oli duo Milla & Timo sekä muutama muukin esitys. Paikalla oli 21 henkilöä.





lauantai 24. marraskuuta 2018

Valtuustoaloite Metsä-Kivelän toimintojen kilpailuttamisesta


Jämsän kaupungin ja Graniittirakennus Kallio Oy:n välinen väliaikainen sopimus tehtiin alun perin oudoin perustein. Graniittirakennukselle annettiin laajat oikeudet Metsä – Kivelän (karttalinkki) käyttöön ilman mitään kilpailutusta. Kyse on kuitenkin kaupungin omaisuuden luovuttamisesta toisen käyttöön, siitähän tulee saada paras mahdollinen hinta ja hyöty kaupungille.

Ympäristöalan liiketoiminnan käyttöön on Suomessa harvoin tarjolla Metsä-Kivelän kaltaisia jätteenkäsittelyalueita, jotka ovat olleet kuntien omistuksessa ja joille on rakennettu asianmukaiset ympäristönsuojelurakenteet ja muu tarpeellinen infrastruktuuri.

Jätteiden lajitteluun, käsittelyyn ja jalostamiseen liittyvä liiketoiminta on kasvava toimia-ala Suomessa ja siksi Metsä-Kivelän kaltaiset alueet ovat yhä kiinnostavampia kohteita jäte- ja kierrätysalan toimijoiden näkökulmasta.

Ennen mitään pidempien sopimuksien laatimista mm. GRK Oy:n kanssa, pitää Metsä-Kivelän markkina-arvon määrittelyssä järjestää hankintalain mukainen markkinavuoropuhelu potentiaalisten toimijoiden kanssa ja selvittää alueen arvo markkinaehtoisesti eri kilpailijoiden avulla. Markkinavuoropuhelussa voidaan painoarvoa laittaa juuri sellaisille hankkeille, jotka hyödyntäisivät Metsä-Kivelän aluetta monipuolisesti ja pitkäjänteisesti.

Sopimusta ja markkinavuoropuhelua laadittaessa on huomioitava myös elinkeinopoliittinen näkökulma. Hyödyntämällä Metsä-Kivelän aluetta Jämsään voisi olla mahdollista saada lisää pysyviä kiertotalouden työpaikkoja sekä sellaisia yrityksiä, joille lähellä sijaitseva jätteen loppusijoitusalue tuo lisäarvoa tai jopa ratkaisee yrityksen sijoituspaikan.

Erittäin tärkeää on tiedostaa ja selvittää Metsä-Kivelää hyödyntävien paikallisten toimijoiden toimintaedellytysten säilyminen myös mahdollisessa vuokraustilanteessa. Asiaa pitäisi tutkia huomioon ottaen paikallisen yritystoiminnan tarpeet. Tämä koskee mm. Hallin lentokoneteollisuutta, UPM:ää, Genencoria ja Erkki Salminen Oy:tä. Paikallisia yrityksiä ei ole kuultu hankkeen valmistelussa.

Tällä hetkellä Metsä – Kivelään on tuotu jätteitä ympäri Suomea, eikä sinne ole osoitettu varausta Jämsän seudun yritysten jätteille. Graniitirakennuksen hankkeesta hyötyvät lähinnä seutukunnan ulkopuoliset jätteen tuottajat. Graniittirakennus on myös markkinoinut Metsä – Kivelän kaatopaikkaa edullisilla hinnoilla, jonka on mahdollistanut nykyinen heille edullinen määräaikainen sopimus.

Metsä-Kivelän jätekeskuksen käyttökorvauksen määrittely ja käyttöoikeuden luovutus voidaan tehdä sitten, kun on käyty läpi eri vaihtoehdot Metsä-Kivelän alueen hyödyntämisestä ja aloitetaan varsinaiset neuvottelut lopullisen toiminnanharjoittajan kanssa. Keskeistä näissä korvauksissa on, että kaupunki selviää niillä kaikista Metsä-Kivelän toiminnan aiheuttamista pitkäaikaisista ympäristövelvoitteista, jotka pitää hoitaa alueen sulkemisen jälkeen sekä saa kohtuullisen korvauksen jo tehdyistä investoinneista ja alueen markkina-arvosta.

Liike Nyt Jämsä
Pekka Laaksonen