maanantai 25. toukokuuta 2026

Ryhmäpuheenvuoro, Tilinpäätös 25.5.2026 / Uusi Suunta -valtuustoryhmä

Jämsän kaupungin tilinpäätös 2025
Kaupunginvaltuuston kokous 25.5.2026
Ryhmäpuheenvuoro / Uusi Suunta -valtuustoryhmä

Arvoisa puheenjohtaja,

hyvät valtuutetut ja viranhaltijat sekä muut läsnäolijat paikan päällä ja verkossa.

Tätä puheenvuoroa laatiessa kävimme läpi tilinpäätöksiä ja talousarvioita koskevat ryhmäpuheenvuorot viime vuosilta. Niissä korostui yksi huoli: tiukka talous. Ratkaisuna korostui niin ikään yksi ylitse muiden: säästäminen ja sopeuttaminen. Muissakin yhteyksissä Jämsän taloutta on viime vuosina luonnehdittu vaikeaksi, jopa katastrofaaliseksi. 

No, tämä viime vuoden tilinpäätös kuitenkin kertoo, että nämä uhkakuvat eivät toteutuneet — onneksi. Tilinpäätös on ylijäämäinen. Ja se on sitä, vaikka jätettäisiin ottamatta huomioon tulosta parantaneet ns. kertaerät.

Onnistumisen uskottavuutta lisää sekin, että Jämsän taloutta ei ole paikattu valtionosuuksilla, vaan ihan omalla tekemisellä. Saimme Keski-Suomessa ylivoimaisesti vähiten valtionosuuksia, ja häntäpäässä ollaan myös valtakunnallisesti, kun verrataan saman kokoluokan kuntiin. Jos valtionosuudet poistetaan vertailusta, on Jämsän taloudellinen tulos viime vuodelta Keski-Suomen paras. Muut kunnat olivat enemmän tai vähemmän miinuksella.

Myös soten kallis haamu on jälkikäteen rankaissut meitä viime vuosina, ja siitä huolimatta pärjäsimme näinkin hyvin — vuosi 2025 on todella hatunnoston arvoinen suoritus.

Paljon puhetta aiheuttaneet taseeseen kertyneet alijäämätkin on nyt saatu katettua. Taseen pelivara on yli 11 miljoonaa, kun otetaan huomioon konsernirahasto. Tätä pelivaraa ei pidä tietenkään hukata ryhtymällä holtittomaksi. Mutta ei sitä kokonaan sukanvarressakaan kannata pitää — jos kaikki piilotetaan perinteiseen tapaan pahan päivän varalle, ei ole mitään, millä panostaa parempaan tulevaisuuteen.

Jämsällä on tilinpäätöksen mukaan myös erittäin vähän velkaa. Tosin tässä on otettava huomioon, että kaupungin kiinteistöissä on runsaasti korjausvelkaa — on siis tavallaan pankkilainan sijasta pelattu rakennusten kunnon kustannuksella. Se voi olla hyväkin asia, koska emme me jatkossa enää tarvitse nykyistä määrää toimitiloja.

Myös henkilöstökertomus antaa positiivisen yleiskuvan. Moni asia on parantunut edellisvuoteen verrattuna. Kun jatkossa valtuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat pitävät huolta henkilöstön toimintaedellytyksistä ja hyvinvoinnista, tulee myönteisestä kehityksestä pysyvä ilmiö.

Taas kerran siis pärjäsimme paremmin kuin budjetoitiin, ennakoitiin tai jopa pelättiin. Toki toiminnassa on jouduttu harjoittamaan kattavaa kulukuria ja joudutaan jatkossakin.

Onnistumisesta kiitos kuuluu kaupunginjohtajalle johtoryhmineen, konsernipalvelujohtajalle tukitiimeineen sekä kaikkien toimialojen koko henkilöstölle.

Uusi Suunta -valtuustoryhmä hyväksyy vuoden 2025 tilinpäätöksen hyvillä mielin.

Mutta...

Tilinpäätös kertoo paljon menneestä ja hieman nykytilasta — ei mistään muusta. Jatko ei automaattisesti mene yhtä hyvin. Miten Jämsä siis pärjää taloudellisesti tänä vuonna, ensi vuonna ja jatkossakin? Lyhyt vastaus on: omin voimin, hyvällä päätöksenteolla ja hyvin johdetulla tekemisellä.

Säästeliäisyys ei missään nimessä ole väärin, mutta jos se on ainoa ajatus, ei mikään kehity ja alamäki vain jatkuu. Sen vuoksi koko valtuuston pitäisi jo nyt olla keskustelemassa niistä isoista asioista, joita ensi vuoden talousarvio sisältää. Otetaan muutama esimerkki:

1. Lasten määrän väheneminen on kenties yleisin viime vuosina vakiintunut hokema. Tiukka talous ei kuitenkaan johdu siitä, vaan lähinnä työllisten asukkaiden määrän vähenemisestä. Se taasen johtuu työpaikkojen vähenemisestä.

Työn vähyys on väestökadon tärkein syy.

Jämsästä on lähtenyt keskimäärin 130 työllistä asukasta joka vuosi, ja sen myötä kunnallisveron keruun perusta on vuosittain supistunut lähes puolella miljoonalla vuodessa, eli viidellä miljoonalla kymmenessä vuodessa. Eläkeikäisetkin maksavat veroja, mutta heidän määränsä lisääntyminen ei riitä korjaamaan tilannetta. Ja kaupan päälle valtio on siirtänyt työllisyyden hoitamisen kuntien tehtäväksi ja samalla uutena asiana maksattaa meillä miljoonakaupalla pitkittyneen työttömyyden kustannuksia.

Vasta tällä valtuustokaudella on sopeuttamisen lisäksi alettu kunnolla puhua siitä, että elinkeinoelämän edellytyksiä on vahvistettava ja erityisesti työpaikkojen saamiseen on panostettava. Mutta vastaammeko riittävän hyvin omaan huutoomme esimerkiksi kun talousarviossa annetaan tähän työhön rahallisia resursseja?

2. Parhaillaan asialistan kärkipäässä on investoiminen uusiin rakennuksiin liikunnan ja kulttuurin saralla, näillä näkymin reippaasti yli 10 miljoonan euron edestä. Näiden investointien poistot ja käyttökulut ovat taloudenpidossa mukana monen vuosikymmenen ajan.

Pidetään nämä investoinnit kohtuullisina ja selvitetään sekä tarve että talousvaikutukset kunnolla ennen lopullisia päätöksiä.

3. Samaan aikaan kaupungilla on käsissään kaikilla toimialoilla vanhoja kiinteistöjä paljon enemmän kuin on tarpeen. Luultavasti joudumme lähivuosina ottamaan takkiin niiden purkukustannuksina.

Selvitetään nykyinen kiinteistömassa ja sen käyttötarve rivakasti ja hyödynnetään mitä hyödynnettävissä on.

4. Entä hyvinvointialue, jonka talous on kuralla? Se pitää omat palvelunsa asukkaille mahdollisimman niukkana ja pakenee kaupungilta vuokraamistaan toimitiloista, mikä vähentää kaupungin saamia vuokratuloja. Positiivista toki on uuden sote-keskuksen investointipäätös, mutta meidän on jatkossakin huolehdittava siitä, että kaupungille ja asukkaille ei valu kustannuksia, joista hyvinvointialueen kuuluu huolehtia.

Ja noiden asioiden ohella talous täytyy pitää kunnossa ennen kaikkea siksi, että kaupungilla olisi resurssit hoitaa tärkeintä tehtäväänsä, joka on hyvien julkisten palveluiden tuottaminen jämsäläisille.

Muuan hyvinvointialueen valtuutettu sanoi taannoin, että aluevaltuustossa ja aluehallituksessa kuuluu ajaa hyvinvointialueen asiaa. Meidän mielestämme kaikessa julkisessa tekemisessä kuuluu ajaa asukkaiden asiaa. Hyvinvointialueen tai kaupungin asia on vain väline, ei päämäärä.

Emme missään nimessä tarkoita tässä synkistellä, vaan haluamme herättää toimimaan.

Sitä paitsi ilmassa on todella paljon positiivisia merkkejä: Jämsään investoidaan sekä Himoksen alueella että muuallakin. Myös kaupungin henkilöstöllä on selvästi halu ja nälkä muuttua ja uudistua. Avain siihen on johtaminen, ja sitä pitääkin jatkuvasti kehittää kaikilla tasoilla.

Tekoälyä ei voi olla mainitsematta tässä yhteydessä. Joidenkin mielestä se on vasta tulevaisuutta, mutta tosiasiassa se on tässä ja nyt. Huonoin mahdollinen tekoälystrategia on sen vähätteleminen, epäluuloisuus, piiloutuminen ja odottaminen. Tartutaan haasteeseen ja otetaan tekoälyn hyödyt rohkeasti mutta vastuullisesti käyttöön.

Meillä on myös hyvä kuntastrategia — nyt se vain pitää elää todeksi. Jämsä ei ole menetetty mahdollisuus, jos tartumme toimeen.

Yhtenä asiana strategia korostaa vastuullista päättämistä. Sen vuoksi Uusi Suunta haluaa uudistaa päätöksentekokulttuuria ja vahvistaa valtuuston roolia. Pelkkä asialistan läpi nuijiminen ei riitä. Valtuuston on osallistuttava vahvemmin ja siirryttävä keskustelevaan päätöksentekokulttuuriin. Myös valtuuston jatkuvaa tiedonsaantia hyvissä ajoin pitää parantaa.

Kaikki eivät valitettavasti kannata ajatusta koko valtuuston aktiivisesta osallistamisesta. Mutta se nyt vaan on niin, että muodollisuuksiin keskittyminen ja perinteinen jäykkä tapa hoitaa päätöksentekoa ei ole tuloksellista kuntien nykyisessä toimintaympäristössä ja kuntien välisessä uudenlaisessa kilpailussa.

Uusi Suunta -valtuustoryhmä kannustaa kaikkia luottamushenkilöitä katsomaan tulevaisuuteen positiivisella otteella ja miettimään jokaisessa päätöksessä sitä, miten pyritään ja päästään kohti parempaa tulevaisuutta ja pidetään tulevatkin tilinpäätökset kunnossa.

Kiitämme valtuustoa ja muita luottamustoimielimiä sekä kaupungin henkilöstöä tämän valtuustokauden ensimmäisestä vuodesta ja toivotamme kaikille hyvää kesää.

Ismo Reitmaa
Uusi Suunta -valtuustoryhmän pj.

maanantai 20. huhtikuuta 2026

US Valtuustoaloite 20.4.2026 - Liikuntahallin hanketilanne

Uusi Suunta -ryhmä tekee aloitteen, että kaupunginvaltuustolle esitellään suunnitteilla olevan liikuntahallin hanketilanne ja kustannusarvio, jotta tarkka ja vastuutahojen tuottama tieto hankesuunnittelusta on valtuutettujen käytössä huhupuheiden sijaan. Esitämme, että tämä valtuustoaloite otetaan valmisteluun välittömästi ja sen johdosta Jämsän kaupunginvaltuusto saa yhdenmukaisen ja kaikille samanaikaisen tiedon käyttöönsä.

Asia on erittäin merkityksellinen myös siksi, että aiemmin julkisuudessa ollut kustannusarvio 4,5 miljoonaa on kaupungin investointina erittäin suuri, kun huomioidaan mm. Sote-järjestelyjen aiheuttamat kustannuspaineet tuleville vuosille. Ajantasaisen tiedon toimittaminen valtuutetuille ja kuntalaisille Jämsän kaupungin strategian ja arvojen mukaisesti on tärkeää myös siksi, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tiedetään, mitä mahdollinen uusi liikuntahalli tulee vaikuttamaan vuosittaisiin käyttökustannuksiin sekä kaupungin käyttötalouteen.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2026

MIELIPIDEKIRJOITUS: Unohdammeko käyttäjät, kun hankimme palveluita?

Koulukyytien kilpailutuksen tulos on herättänyt runsaasti keskustelua eri suunnilla, näkyvimmin Jämsän Seudussa (verkkolehti 17.2.2026), jossa eri koulujen vanhempainyhdistykset ilmaisivat huolensa. Asia siis koetaan ilmeisen tärkeäksi. Kaupunkikin antoi vastineensa (JS verkkolehti 21.2.) edellä mainittuun kannanottoon. Asiasisällöltään vastine on oikein, mutta siinä ei ole koko tarina.

Oppilaskuljetukset ovat olennainen osa sivistystoimen isointa palvelukokonaisuutta ja erittäin tärkeä palvelu lapsiperheiden näkökulmasta. Tehdyn hankinnan kesto on vähintään 5 vuotta ja kustannuskin on iso: tuona ajanjaksona noin 10 miljoonaa euroa.

Kaupungin palvelut ovat olemassa vain yhtä tarkoitusta varten: asiakkaita eli kuntalaisia palvelemassa. Kuntalaisen kokemus palvelusta on siis ykkösasia, johon liittyvät laatu, turvallisuus, joustavuus, luotettavuus ja niin edelleen. Toki Jämsän lapsiperheet nyt saavat asetetun minimitason mukaisen palvelun, mutta miten esimerkiksi joustavuus tai mahdollisuus nykyiseen tapaan olla suoraan kuljettajaan yhteydessä? Näiden hyvien laatutekijöiden katoamista vanhempainyhdistyksetkin kannanotossaan pelkäävät.

Kilpailutuksessa oli kyllä asetettu monenlaisia minimivaatimuksia. Tämä on kuitenkin ihan eri asia kuin laatutekijöiden käyttö tarjoajien vertailemiseksi. Sitä paitsi asetetuista kriteereistä iso osa oli luonteeltaan teknisiä, esimerkiksi vaatimuksia ajoneuvojen päästöluokille.

Palvelun täytyy osua käyttäjien tarpeisiin ja tämä täytyy ottaa huomioon hankinnoissa. Näin ei tapahdu, jos kilpailutuksen vertailuperusteena on ainoastaan halvin hinta ja vähimmäisvaatimuksina joukko teknisiä seikkoja sekä joitakin yleisiä lauseita laadusta. Tämä voidaan varmistaa ainoastaan osallistamalla palvelun käyttäjät hankinnan valmisteluun.

Miksi olemme tätä mieltä ja mikä meni pieleen?

Nyt kuntalaisia ei millään tavoin osallistettu hankintaan. Eikä jälkikäteisessä viestinnässäkään ole hurraamista: palvelun käyttäjät eivät nyt tiedä, millaista laatua tuleman pitää – nimenomaan koettua laatua. Ei ketään vanhempaa lämmitä Euro-6 -normi tai liikennöitsijän velvollisuus käyttää kaupungin kuljetusjärjestelyohjelmistoa. Se lämmittää, että voidaan luottaa homman kaikin puolin toimivan ja ennen kaikkea palvelevan perheiden tarvetta.

Monestakin syystä tätä hankintaa olisi siis pitänyt kilpailutuksessa lähestyä toisella tavalla. Vähintään olisi pitänyt käyttää laadullisia vertailutekijöitä hinnan lisäksi. Vielä parempi tapa olisi ollut käyttää niin sanottua markkinavuoropuhelua. Ne ovat yksinkertaista hintakilpailua työläämpiä ja vaativat ammattitaitoa, mutta kaipa sitäkin olisi ollut kilpailutuksen toteuttaneessa työryhmässä riittämiin.

Onko palvelun käyttäjien todellinen osallistaminen sitten mahdollista? Kuntalain mukaan se on jopa erittäin suotavaa. Parhaillaan on suunnitteilla investoiminen uuteen liikunta- tai monitoimihalliin ja uuteen kirjasto-kulttuuri-yms. -rakennukseen. Rahallisesti nämäkin ovat miljoonaluokkaa. Siinäkö mahdollisuus tuoda hankinnan toimintatavat uuteen aikaan?

Uusi Suunta Jämsä

sunnuntai 11. tammikuuta 2026

Uusi Suunta -valtuustoryhmä koolla Himoksella!

Vietimme perjantaina 9.1. inspiroivan päivän Jämsän kehittämisen äärellä. Aloitimme illan tunnin mittaisella kiertoajelulla, jonka aikana katsastimme Himoksen alueen kaikki kolkat ja kuulimme ajankohtaiset kuulumiset ja historiaa.

Kierroksen jälkeen suuntasimme nauttimaan illallista Laaksoravintola Loivaan. Ruokailun jälkeen pääsimme tutustumaan hotellin tiloihin esittelykierroksella. Täytyy todeta, että meillä on Jämsässä todella upeat puitteet niin majoittumiseen kuin rentoutumiseen!

Tästä on hyvä jatkaa työtä paremman Jämsän puolesta.