Talousarvio 2024 - Uusi Suunta ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja muut paikalla olijat.

Jämsän talous on surkeassa jamassa. Se johtuu pääosin ulkoisista tekijöistä, mutta myös sisäisistä. Talouden linjauksissa olemme yhdessä todenneet, että Jämsä hakee tasapainoista taloutta. 

Jämsän poliittista päätöksentekoa vaivaa kuitenkin keskustelun puute. Vain keskusteluja pyytämällä tai niitä niin sanotusti itse järjestämällä on saatu tilaisuuksia, missä Jämsän ja jämsäläisten asioista oikeasti keskustellaan. Haluamme Jämsän päättäjiltä ja viranhaltijoilta neuvottelevaa, keskustelevaa ja sovittelevaa kulttuuria. Sellaista ei nyt ole.

Olemme ehdottaneet erilaisia asioita, mutta niistä ole edes saatu keskustella. Tuntuu siltä, että asiat on niin sanotusti ennalta päätetty. On annettu ymmärtää, että tämä esitetty talousarvio on se ainoa ja oikea tapa saada talous tasapainoon.

Tiedämmekö tänään tehtävillä päätöksillä, mitkä ovat päätöksiemme vaikutukset? Tässä vaiheessa tulisi tietää vaikutuksien arviointi, kun isoja ja kauaskantoisia päätöksiä tehdään. Sellaista ei ole näkynyt.

Mitä jämsäläiset sitten tahtovat? He haluavat kunnan tuottamia, pääosin lailla säädettyjä peruspalveluja kaikissa taajamissa, jotta niiden elinvoimaisuus voi säilyä. Säästöt tulee tehdä palveluista, jotka eivät ole kunnalle välttämättömiä ja jotka voi hoitaa jokin muu taho, vaikkapa yrittäjä tai kolmas sektori.

Täällä ja tänään me päätämme talousarvon hyväksymisen yhteydessä kyläkoulujen ja niiden ympärille rakentuneiden kylien kohtalon.

Tulisiko Jämsän talous nyt erinomaiseen kuntoon, jos päättäisimme lopettaa kaikki neljä kyläkoulua jo tänään? Ei tulisi. Jo nyt näemme kaupungin esittämistä laskelmista, että säästöt jäävät minimaalisiksi, jos niitä tulee ensinkään.

Laskelmat koulujen lakkauttamisen vaikutuksista ovat puutteelliset. Kaiken lisäksi päätös lakkauttamisesta pyritään saamaan aikaiseksi niin nopealla aikataululla, ettei asianosaisilla eikä valtuutetuilla ole mitään mahdollisuutta perehtyä perinpohjin asiaan, kunnollisesta keskustelusta puhumattakaan.

Poliittisen päätöksenteon etiikka ja arvot ovat Jämsässä nyt puntarissa. Kuviteltuja säästöjä tehdään kaikkein heikoimpien kuntalaisten, pienten lasten, kustannuksella.

Uusi Suunta -valtuustoryhmänä emme ole kyläkoulujen lopettamisen ja niitä ympäröivien kylien elinvoiman lopettamisen kannalla.

Jämsässä tulee satsata tulevaisuuteen. Nostan muutaman asian esille.

Matkailu on yksi keskittymisen ja satsauksen  kohde ympäri Jämsää ja erityisesti Himoksella. Meidän tulee ottaa vieläkin positiivisempi asenne Himoksen alueen kehittämiseen ja kaupungin tulee merkittävästi nykyistä tehokkaammin hyödyntää sieltä tulevaa tulovirtaa.

Kaipolan tehdasalue odottaa uusia vastuullisia toimijoita. Valitettavasti Kaipolaan pesiytyi sellaisia tahoja, jotka vähät välittivät viranomaisten määräämistä lupaehdoista. Kiertotalouspuheet ilman aitoa kiertotaloutta ovat olleet meille pahasta. Jätteiden polttamista ei voida kutsua kiertotaloudeksi. Odotamme Kaipolaan uusia yrityksiä, jotka ovat jämsäläisiä työllistäviä. Lisäksi yritysten tulee olla ympäristötietoisia ja kaupungin osallisuus näihin toimintoihin ja niistä kertyviin vastuisiin pitää ehdottomasti sopia selkeämmin ja aukottomasti.

Halliin on tulossa yli sata uutta työpaikkaa. Siitä joukosta meidän tulee noukkia uusia veronmaksajia kaupunkiimme. Jos Jämsän johtava poliitikko ajattelee, että yksikään näistä ei tule Jämsään asumaan, niin ollaan väärällä raiteella ja pahasti. Meidän tulee ajatella asioita aivan eri asenteella - tule Jämsään asumaan, täällä on hyvä asua. Tällaisiin muutoksiin meidän tulee reagoida pontevasti ja ajoissa!

SOTE:n aiheuttama valtionosuusjärjestelmän romahdus on erittäin kaltoin kohdellut Jämsää. Suoraan sanoen se on tuhonnut taloutemme. Nyt ei kuitenkaan auta hätäillä esimerkiksi tuhoamalla palveluverkostoa. Meidän tulee odottaa valtionosuusjärjestelmän 1.1.2026 uudistusta.

Koskenpään ja Länkipohjan kyläkoulujen osalta tulee varata rahat tuleville vuosille.

Uusi Suunta -valtuustoryhmä ymmärtää talouden tasapainottamistarpeen ja muilta osin hyväksymme

• talousarvion 2024
• taloussuunnitelman vuosille 2024 – 2027 ja
• investointisuunnitelman vuosille 2024 – 2027.

Valtuustoaloite - Kaupungin metsien tehokkaampi käyttö

2022 tehdyn metsäsuunnitelman mukaan kaupungin omistamien metsien pinta- ala on yhteensä 1923 ha. Puuston keskimääräinen määrä/ha on 188 m3/ha ja vuotuinen kasvu metsäsuunnitelman mukaan 6,7 m3/ha/vuosi. Näin ollen metsien vuotuinen kasvu yhteensä on noin 13 000 m3. Jos käytetään keskimääräistä arviohintaa 40 €/m3, vuotuinen metsän arvon kehitys eli kasvu on arvoltaan 520 000 euroa. Tämä ei tarkoita vielä lainkaan metsän talouskäyttöä.

Metsäsuunnitelman mukaan kiireellisiksi arvioiduista hakkuista hakkuutuloa kertyy arviolta 462 000 euroa. Vuosina 22 – 26 hakkuutuloja kertyy yhteensä noin 2 750 000 € ja vuosille 27 – 31 tuloja saadaan 2,1 M€. Hoitotöistä ja uudistamisesta kertyvät kustannukset ovat vastaavasti 235 000 ja 239 000 €.

Metsäsuunnitelman mukainen metsien hoito edistää hiilensidontaa ja kestävän metsätalouden periaatteiden toteutumista ja estää mahdollisia hyönteistuhoja varttuneissa kuusikoissa. Metsäsuunnitelman mukainen luontokohteiden huomioon ottaminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen on kaupungin strategian mukaista.

On esitetty, että kaupungin metsien merkitys kaupungin taloudelle ei ole niin suuri, että siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Me Uuden Suunnan ryhmä olemme asiasta eri mieltä ja ehdotamme, että kaupungin metsien hoitoa ja taloudellista käyttöä hyödynnetään nykyistä selvästi tehokkaammin.

Ehdotamme, että kaupungin metsien hoito annetaan ammattimaiselle, ulkopuoliselle toimijalle määräajaksi kilpailutuksen perusteella. Näin saamme metsien hoidon ja käytön sekä suunnittelun pitkäjänteisemmäksi ja paremmin ennustettavaksi. Samalla varmistetaan, että metsien hiilensidonta ja ympäristöarvot tulevat paremmin toteutetuksi kaupungin arvojen mukaisesti. Tällä muutoksella voidaan vapauttaa kaupungin tiukentuneita resursseja kaupungin muiden tehtävien hoitoon ja varmistetaan suunnitelmallinen sekä ennustettava metsien käyttö näkyvämmäksi.

Valtuustoaloite - Jämsän lähijunaliikennöinnin selvittäminen

Suomen Lähijunat Oy:n tavoitteena on mahdollistaa paikallinen junaliikenne muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. He ovat todenneet, että ympäri maata on lukuisia seutukuntia, joiden saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja sujuvuutta parantaisi toimiva lähijuna. Parhaimmillaan se lisää asukasmääriä, tehostaa maankäyttöä sekä kasvattaa kunnan tuloja.

Rata halkoo Jämsän kaupunkia Tampere-Jyväskylä akselilla. Näin myös Jämsän seudulla olisi mahdollista saada käyntiin uudelleen aikanaan lakkautettu lähijunaliikennöinti.

Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteena, että Jämsän kaupungin toimesta ryhdytään aktiivisesti selvittämään mahdollisuudet yhteistyöhön Suomen Lähijunat Oy:n kanssa.
 
Selvitys tukee Jämsän kaupunkistrategian tavoitteita, jossa todetaan mm. seuraavasti:

Ympäristö‐vastuuta

• Huolehdimme ympäristön viihtyisyydestä ja ennakoimme ympäristöpäätösten vaikutukset.
• Panostamme ympäristökasvatukseen ja vastuulliseen luontomatkailuun.
• Vahvistamme alueen kokonaiskestävyyttä.
• Jämsä on hiilineutraali vuonna 2035.

Strategiassa myös kannustetaan uusin avauksiin, kokeiluihin ja innovatiivisuuteen. Lisäksi sallimme ja rakennamme kumppanuuksia. Näillä toimilla pyritään houkuttelemaan yrityksiä, osaavaa työvoimaa ja matkailijoita.

Selvitykseen tulee liittää, mitä toimenpiteitä junaliikennöinti edellyttää ja selvityksen tulee kattaa kaikki potentiaaliset taajamat Jämsän kaupungin alueella Tampere-Jyväskylä radan varrella.