maanantai 21. helmikuuta 2022

Johtamisjärjestelmän arviointi ja muuttaminen

Jämsän kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat viiden vuoden ajalla olleet noin 18 päivää/ työntekijä/vuosi. Yksityissektoriin verrattuna se on valtava määrä, ja usein asiaa esille nostettaessa on perusteltu, että kuntapuolella se ei ole poikkeavaa vaan normaali taso. Tätä selitystä ei pidä hyväksyä. Sairauspoissaolojen määrällä on suora yhteys koko organisaation työhyvinvointiin, ja myös Jämsän kaupungin työntekijöillä on oikeus lähteä töihin iloisin mielin ja palata kotiin illalla terveenä.

Vaikka kaupunki on toteuttanut työhyvinvointiin liittyviä toimia, ne eivät ole olleet riittäviä tai kohdentuneet oikein, koska merkittävää muutosta poissaoloissa ei ole tapahtunut.

Suunnittelemattomilla poissaoloilla on suuri taloudellinen merkitys - Jämsän luvuilla laskettuna jopa noin 5 000 000 euroa /vuosi. Myös työn tuottavuuteen ja organisaatioiden toimintaan poissaolot vaikuttavat merkittävästi. Sijaistamisten kierre heikentää tehokkuutta ja työssä jaksamista. Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa työntekijän pysyvään työkyvyttömyyteen, ja sen vastuun kanssa työnantaja on suurelta osin yksin.
 
Kaupungin tärkein ja samalla myös kallein investointi on henkilöstö, ja siitä pitää pitää hyvää huolta. Olemme kilpailemassa työvoimasta muiden kuntien kanssa ja ainut kestävä tapa menestyä on tarjota turvallinen ja vastuullisesti johdettu työyhteisö, johon halutaan tulla mukaan.

Uuden Suunnan valtuustoryhmä tekee aloitteen kaupungin johtamisjärjestelmän arvioinnista ja muuttamisesta siten, että edellä mainittuihin seikkoihin saadaan parannus. Muutokset ja reagointi johtamisen osalta on aloitettava viipymättä. Edellä esitetty muutostyö ei ole muutaman seminaarin ja diaesityksen projekti, vaan siihen pitää varata riittävät resurssit ja se edellyttää kaikkien kaupunkimme toimijoiden sitoutumista muutokseen.

Valtuustoryhmämme esittää, että
  1. Johtamista kehittävä hanke käynnistetään heti ja sen tulee johtaa selkeisiin käytännön toimenpiteisiin.
  2. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen nostetaan johdon tärkeimpien tehtävien joukkoon.
  3. Työtehtävien määritykset ja vastuut selkiytetään.
  4. Esihenkilöiden tulee kannustaa ja tukea omaa henkilöstöään ja samalla vaatia sovittujen työtehtävien toteutumista.
  5. Projektityöryhmässä tulee olla edustettuina kaikki henkilöstöryhmät sekä luottamushenkilöstö.
  6. Projektia ohjaamaan hankitaan ulkopuolinen toimija, jotta kaikki tehtävät ja muutostarpeet voidaan arvioida objektiivisesti.
  7. Projektissa esitetyt muutokset toteutetaan viipymättä.
Uusi Suunta
Seija El Sayed
Jyrki Kokko
Pekka Laaksonen
Timo Salokorpi
Joonas Valkeajärvi

lauantai 5. helmikuuta 2022

Jätteet Jämsään ympäri Suomea ja maksut maksaa Jämsä!

Olemme selvittäneet Metsä-Kivelän kaatopaikan vaikutukset Jämsälle. Jämsän viranhaltijoilta saatujen tietojen perusteella me jämsäläiset maksamme siitä, että muualta Suomesta tuodaan jätteitä suuria määriä loppusijoitettavaksi Jämsään.

“Kaatopaikan tulopuolelle kirjataan alueella toimivan GRK Oy:n vuokra 10 000 euroa.” Tuota vuokraa tulisi korottaa elinkustannusindeksin mukaan. Jämsän viranhaltijat vastaavat siitä, että indeksikorotukset tehdään sopimusten mukaisesti. Tämä on kuitenkin laiminlyöty!

Meille on kerrottu, että “Kaikki loppusijoitettu jäte tulee Jämsästä.” Saamamme tiedon mukaan Metsä-Kivelään on tuotu jätettä ympäri Suomea. Öljyn pilaamaa maata on tuotu Oulusta kesällä 2021. Alueelle on tuotu ongelmajäte tuhkaa Heinolan läheltä 5000 tonnia. Aiemmin tuotiin Oulusta asbestia vuosina 2017-2019. Alueelle on myös tuotu tuhansia kuutioita mineraalivillaa, joka on loppusijoitettu alueelle. Alueelle jätettä tuovat mm. Delete Oy Tampere, Wiitayhtiöt ja Purkupiha Oy.

Kaatopaikka alueelta tulee lisäksi kaupungille velvoitetarkkailumaksu ja viranomaistoimintaan liittyvät maksut. Velvoitetarkkailuun on mennyt yhteensä 1570€. Viranomaistoimintaan on viime vuonna mennyt 960€.

Alueelta syntyy jätevettä noin 6700 m3 vuodessa. Tästä aiheutuu kaupungille noin 11.000€ lasku, jonka maksaa kaupunki.

Lopputuloksena on, että toiminta on Jämsälle tappiollista. Eli muualta tuodun jätteen sijoittamisesta maksavat jämsäläiset veronmaksajat osan. Hölmöläisten hommaa. Herääkin kysymys miksi meidän pitäisi jatkaa tuota tappiollista toimintaa ja vastaanottaa jätekuormia muualta Suomesta jatkossakin.

Lisäksi pitää muistaa, että Jämsän kaupunki vastaa jätteistä mahdollisesti aiheutuvien ympäristöriskien korjaamisesta ja siitä voi tulla todella suuri lasku, jota ei ole huomioitu tehdyssä sopimuksessa lainkaan.

Uusi Suunta Jämsä
Jyrki Kokko
Pekka Laaksonen
Joonas Valkeajärvi
Mikko Hakala
Antti Lähdesmäki