Jämsä on hieno kaupunki, mutta valitettavasti se on tuuliajolla. Vastuussa siitä olemme me kaikki tässä salissa. No ehkä ei median edustajat.
Taloustoimikunta yritti saada suuntaa muutettua. Työ toimikunnassa oli varsin yhteistyökykyistä ja tavoitteellista. Isoihin asioihin ei kuitenkaan päästy käsiksi vaan ne eliminoitiin lähinnä kahden ylimmän viranhaltijan taholta. Syynä oli pelko muutoksista omassa työssä. Palaan näihin isoihin asioihin myöhemmin.
Lokakuussa valtuusto, siis ylin päättävä elin, antoi työtehtävän johtaville viranhaltijoille rakenteellisista muutoksista kaikissa hallintokunnissa. Mitä saatiin? Vain yksi, sivistystoimi, teki annetun työn. Siitä heille kiitos. Sivistystoimessakin rakennemuutokset kohdennettiin kouluihin ja kirjastoihin eikä koko organisaatioon runsaine johtajamäärineen.
Muut hallintokunnat kieltäytyivät annetusta työstä! Työstä kieltäytyminen näyttää olevan luvallista kuntapuolella, vapailla markkinoilla työstä kieltäytyminen tietää työpaikan vaihtoa.
Yksi johtava viranhaltija toi taloustoimikuntaan kahteen kertaan listan hallintokunnan ongelmista.
Viranhaltijan asenne oli:” Ei tarvita rakenteellisia muutoksia. Rahaa saa veroja korottamalla!”
Korostan, että emme ole palkanneet kaupungin johtavia viranhaltijoita listaamaan ongelmia vaan ratkaisemaan niitä.
Nyt olemme samassa tilanteessa kuin viime lokakuussa. Eli on aloitettava työ uudelleen. Tällä kertaa hallituksen iltakouluissa.
On vihdoin aloitettava valtuuston lokakuussa vaatimien rakenteellisten muutosten tekeminen ja niitä mainitsemiani isoja kohteita ovat ainakin seuraavat neljä:
1. Kaupungin noin 1000 henkilön organisaation sopeuttaminen nykyiseen tilanteeseen ulkopuolisen ja riippumattoman osaajan toimesta. Irtisanomisiin tuskin joudutaan, kunhan työ tehdään pikimmiten ja hyödynnetään eläköityminen. Tällä saavutetaan noin 4 M€:n säästö.
2. Kuntakonsernin yhtiöiden jakokelpoisten varojen hallittu palauttaminen omistajalle. Aluelämmössä on 5,2 M€ jakokelpoisia vapaita pääomia, jotka tulee 3-4 vuoden ohjelmalla palauttaa omistajalle (siis kaupungille). Se että Aluelämpö on sitonut valtaosan rahoista kannattamattomiin ydinvoimaosakkeisiin, on yhtiön ongelma, ei kaupungin. Eli Aluelämpö ottaa velkaa hoitaakseen asian. Tavallaanhan se näin tekemällä on ostanut nuo Fennovoiman ydinvoimaosakkeet velalla. Tällä saavutetaan noin 0,5 M€:n tulo 10 vuoden ajalle.
3. Pihlajalinnan sopimuksetkin jouduttaneen ”hienosäätämään”. Nyt toinen sopijapuoli hyötyy sopimuksesta mutta toinen, eli kaupunki, häviää. Sopimuksemme on vuositasolla 7 M€ kalliimpi kuin vastaava toiminta verrokkikunnissa. Siis molempien osapuolten on katsottava yhdessä mitä asian eteen voidaan tehdä. Tämä on aivan normaali toimenpide pitkäaikaisissa sopimuksissa. Yleensä tällainen menettely kirjataan itse sopimukseen, mutta kun kaupungilla ei ole juristia niin se on kaiketi jäänyt pois sopimuksesta.
4. Tulopuolen kehittäminen. mm. tonttien myynti, jäteliikelaitoksen myynti, metsäomaisuuden realisointi yms. Myös purkutuomiolla olevien hometalojen lämmityksen lopettamisella säästetään vuositasolla Koskenpään koulun lakkauttamista vastaava summa. Olen yrittänyt selvittää yhdyskuntatoimelle, että ei homeitiötä tarvitse lämmittää.
Esitämme, että koulujen ja kirjastojen säästötoimia ei toteuteta, vaan hallitukselta edellytetään kokonaisvaltaisia, rakenteellisia säästötoimia siten että niiden avulla kaupungin talous saadaan tasapainoon. Työ tehdään hallituksen iltakouluissa nopealla aikataululla siten että valmista on ensi vuoden budjetin valtuustokäsittelyyn mennessä. Kaupungin organisaation sopeuttamistyö vaatii ulkoisen osaajan, joka hallituksen on palkattava pikimmiten.
Ja vielä: Kun ulkoinen osaaja valitaan kaupungin organisaation rakennemuutosta tekemään, niin työtä valvovassa toimikunnassa ei saa olla yhtään viranhaltijaa mukana. He tulisivat sinne vain varjelemaan omia etujaan.
Pekka Laaksonen
Uusi Jämsä